Verkkokurssi – highway to hell vai stairway to heaven?

Ilmoittautuminen kielikeskuksen 3. periodin kursseille on jo käsillä. Huomaat opetusohjelmassa verkkokurssin, innostut ja klikkaat itsesi heti kurssille. Pysähdy kuitenkin hetkeksi pohtimaan, mikä sai sinut valitsemaan tämän vaihtoehdon. Sinulla on kenties monta rautaa tulessa, joten ajattelit sen olevan vähätöinen vaihtoehto. Ehkä totesit sen olevan joustavin aikataulullisesti, koska käyt opiskelun ohella töissä ja verkkokurssi ei sido sinua paikkaan eikä aikaan. Vai pohditko kenties sitä, että verkkokurssilla et ole velvoitettu tapaamaan muita ihmisiä?

Ei ole olemassa yhtä oikeaa syytä ilmoittautua verkkokurssille, mutta jokaisen olisi hyvä miettiä, mitä verkkokurssille osallistuminen edellyttää. Verkkokursseja voi olla monenlaisia ja monenlaisiin tarkoituksiin, mutta jos samasta kurssista on tarjolla sekä verkkoversio että perinteinen kasvokkain kokoontuva ryhmä,  on hyvä huomioida, että molemmissa on samat osaamistavoitteet ja sama opintopistemäärä. Verkkokurssikin vaatii siis työtä eikä ole sen vähätöisempi vaihtoehto kuin kontaktiopetuksessa toteutettava kurssi.

Jos syysi osallistua verkkokurssille on se, että saat työskennellä yksin, mutta kurssin osaamistavoitteissa tai työskentelytavoissa on mainittu yhteistyö tai vuorovaikutus, niin silloin on oletettavaa, että  ne sisältyvät myös verkkokurssiin. Verkkokurssi ei siis aina irrota osallistujaa vuorovaikutuksesta. Se mikä muuttuu, on vuorovaikutuksen välineet. Sen sijaan, että keskustelet pienryhmässä kasvokkain kurssilla, saatat työskennellä pienryhmässä Skypen välityksellä. Vuorovaikutus verkkokurssilla vaatii myönteistä asennetta, motivaatiota ja ehkäpä myös pientä näkökulman päivittämistä: verkkokurssi ei automaattisesti tarkoita sitä, että oppiminen tapahtuu yksin.

Verkkokurssilla menestyminen vaatii itsensä johtamista, kuten esimerkiksi työskentelyn aikatauluttamista. Vaikka verkkokurssi mahdollistaa paikasta riippumattoman oppimisen, se ei tarkoita, etteikö kurssilla olisi aikatauluja. Toki voit itse valita, opiskeletko päivällä vai yöllä tai jonain tiettynä viikonpäivänä, mutta deadlineja on silti noudatettava. Joku saattaa myös odottaa verkkokurssin keskustelualueella kommenttejasi pienryhmätehtävään, joten reagoimisnopeudellasi olet muokkaamassa muiden pienryhmäläisten kokemusta vuorovaikutuksen toimivuudesta. Vastuu oman vuorovaikutuksen seurauksista on siis läsnä verkkokurssillakin. Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisi olla saatavilla 24/7, mutta verkossakin on syytä noudattaa ryhmän yhdessä sopimia toimintaperiaatteita. Tärkeää on, että toimintaperiaatteista sovitaan ja ne ovat sellaisia, joihin kaikki voivat sitoutua. Jos toimintaperiaatteista ei sovita etkä kanna omaa vastuutasi verkkokurssin vuorovaikutuksesta, saattaa kurssikokemuksesta muodostua piinaava highway to hell.

Verkkokurssilla harjaannutat myös teknologiavälitteistä vuorovaikutusta. Maantieteellisesti hajautetuissa tiimeissä toimiminen on yhä enenevissä määrin osa työelämää. Tutkimuksissa on todettu, että on tärkeää tiedostaa, millainen merkitys hajautetussa tiimissä annetaan vuorovaikutukselle ja vuorovaikutuksessa käytetyille teknologioille (ks. esim. Aira 2012, Laitinen & Valo 2017).  Olennaista on, että teknologian välityksellä tapahtuvan vuorovaikutuksen ymmärrettäisiin olevan keskeinen osa hajautetun tiimin toimintaa ja tavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi passiivisuus teknologiavälitteisessä yhteydenpidossa ja kielteinen suhtautuminen tai epävarmuus käytettyä teknologiaa kohtaan nähdään esteeksi toimivalle yhteistyölle. Vuorovaikutukseen pohjautuvalla verkkokurssilla voit tutkailla työelämänkin tiimeihin liittyviä ilmiöitä. Samalla saat mahdollisuuden rakentaa työkalupakkia toimivaan teknologiavälitteiseen vuorovaikutukseen.

Verkkokurssille osallistumalla saatat saada siis paljon muutakin kuin ilmoittautumisnappulaa painaessasi tilasit. Viestintä- ja kieliopintojen verkkokursseilla opettajat tekevät ratkaisuja, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen. On sinusta kiinni, miten tartut näihin mahdollisuuksiin!  Opettajan tehtävänä on rakentaa riittävät mahdollisuudet teknologiavälitteiselle vuorovaikutukselle, ja sinun tehtävänäsi on ottaa koppi näistä mahdollisuuksista. Asiantuntijan vuorovaikutusosaamista voi oppia myös verkossa. Seuraavan kerran, kun näet jossain verkkokurssivaihtoehdon, tsekkaa kurssin osaamistavoitteet ja pysähdy pohtimaan, miksi valitset verkkokurssin. Ovatko syyt perustellut – ja oletko avoin myös sille, että hyviä syitä voi olla paljon enemmän kuin ensi-istumalta ajattelet? Verkkokurssi voi olla myös stairway to heaven!

 

P.s. Muistathan, että digitalisaation aikana tarvitsemme myös kasvokkaista vuorovaikutusta, joten rakenna kurssipalettisi siten, että siihen sisältyy mahdollisuuksien mukaan sekä verkko- että kontaktiopetusta. Tutkaile kielikeskuksen kevään kurssitarjontaa ja ilmoittaudu 3. periodin ryhmiin ajalla 13.12.2017–3.1.2018.

 

Susan Gamache, englannin yliopisto-opettaja

Piia Jokiranta, puheviestinnän yliopisto-opettaja

 

Kirjoittajat ovat mukana FINELC-kielikeskusverkoston 2Digi-projektissa, jonka tavoitteena on tarkastella digitaalista osaamista osana kielikeskuskontekstia.

 

Kirjallisuus:

Aira, A. 2012. Toimiva yhteistyö: työelämän vuorovaikutussuhteet, tiimit ja verkostot. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä Studies in Humanities 179.

Laitinen, K. & Valo, M. 2017. Meanings of communication technology in virtual team meetings: Framing technology related interaction. International Journal of Human-Computer Studies 111 (2018), 12 –22

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *