Koulunpenkiltä mallia työelämän vuorovaikutustilanteisiin

Jokainen meistä osallistuu päivittäin vuorovaikutustilanteisiin. Vuorovaikutustilanteita tapahtuu perheenjäsenten, työkaverien ja tuntemattomien kanssa. Lähes aina näissä vuorovaikutustilanteissa ollaan eriarvoisissa asemissa toisiin nähden. Tällaisia vastinpareja ovat esimerkiksi äiti-tytär, opettaja-oppilas ja esimies-alainen.

Haastattelimme yhtä oppilasta sekä opettajaa niin yläkoulussa, lukiossa kuin yliopistossa. Näiden vastausten pohtimisen jälkeen opimme sen, että hyvin moni asia luokkahuoneessa vaikuttaa vuorovaikutuksen laatuun ja onnistumiseen. Näistä asioista löytyy liittymäkohtia työelämään ja pystyimme luomaan ajatuksia siitä, mihin asioihin kannattaa työelämän vuorovaikutustilanteissa kiinnittää huomiota. Seuraavaksi esittelemme muutamia tärkeimpiä tekijöitä, jotka kasvattavat tai vähentävät hierarkkisuutta vuorovaikutussuhteissa.

Käytettyjen sanojen valinnalla voidaan vaikuttaa siihen, ketkä pääsevät osalliseksi keskusteluun. Hierarkkisuutta voidaan korostaa käyttämällä vaikeaselkoista ja erikoistunutta sanastoa, jolloin kuulija tuntee alemmuutta. Toisaalta hierarkkisuutta voidaan häivyttää käyttämällä kuulijakunnalle sopivaa kieltä tai tarvittaessa avaamalla hankalaa käsitteistöä. Yhdessä haastatteluista kävi ilmi, että oppilaat eivät aina ymmärtäneet tehtävänantoa, jos se oli kirjoitettu juuri opetetuin termein, jotka eivät vielä olleet tulleet tutuiksi. Tämä on erityisen tärkeää huomioida monialaisissa työyhteisöissä.

Ryhmän tuen saamisella on merkittävä rooli hierarkkisuuden ilmenemisessä. Yksi haastateltavistamme kertoi luokassa vastaamisen mielekkäämmäksi, jos asiasta sai keskustella ensin pienryhmässä. Ryhmän tuen saaminen madalsi hierarkkisuutta oppilaiden välillä, koska oppilas ei ollut yksin vastuussa onnistumisestaan. Tästä voidaan päätellä, että luokkatilassa esiintyy opettajan ja oppilaan välisen hierarkkisuuden lisäksi oppilaiden välistä hierarkkisuutta. Samaa ajatusta voi soveltaa työpaikalla.

Palautteen antaminen on yksi tärkeimmistä keinoista murtaa tai muuttaa hierarkiasuhdetta, mutta ristiriitaisesti liian vahva hierarkiasuhde voi estää palautteen välittymisen. Vahvassa hierarkiasuhteessa alemmalta tasolta ei välttämättä uskalleta antaa palautetta ja ylemmällä tasolla sitä ei haluta vastaanottaa. Haastatteluistamme kävi ilmi, että opettajat haluaisivat enemmän palautetta ja oletamme, että työelämässä esimiehet toivoisivat vastaavasti enemmän palautetta alaisiltaan.

Elämä on ikuinen oppimisprosessi ja koska oppiminen tapahtuu vuorovaikutustilanteissa, on hyvä, että vuorovaikutustilanteet ovat mahdollisimman sujuvia. Näin lopuksi haluamme antaa muutaman vinkin työelämän vuorovaikutustilanteita varten. Muista antaa palautetta toisille, sillä he eivät itse välttämättä tiedosta sitä, että voisivat parantaa toimintamallejaan. Lisäksi pohdi, onko tilaratkaisu sopiva kyseiseen vuorovaikutukseen vai hyötyisittekö toisenlaisesta tilaratkaisusta. Ota vuorovaikutuksen muut osapuolet huomioon puhumalla toisten ymmärtämää kieltä.

Kirjallisuutta:

Jauhiainen, M. 2006. Kehittämishankeraportti: Opettajan ja opiskelijan vuorovaikutus luokassa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kielijelppi: http://kielijelppi.virtamieli.fi/puheviestinta/?c=1-mita-on-puheviestinta

Määttä, K. & Uusiautti,S. 2012. Pedagoginen auktoriteetti ja pedagoginen rakkaus – yhdessä vai vastakkain? Lapin yliopisto.

Kirjoittajat:

Eeva Mäenpää, matematiikan aineenopettajaopinnot
Mari Rinnekangas, ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opinnot
Sami Vihervaara, matematiikan aineenopettajaopinnot

Blogiteksti on osa puheviestinnän syventävän Tiimi toimii -kurssin tehtäviä ja osa Kielikeskuksen 40 vuotisjuhlavuotta – opiskelijan ääni on aina ollut tärkeä osa kielikeskuksen toimintaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *