Kestävän kehityksen haasteet ja uudelleen kerrotut tarinat

Yliopiston opiskelijoiden töitä kahdelta eri opintojaksolta on parhaillaan esillä Tampereen kaupungin virastotalon näyttelytilassa . Työt ovat esillä Puutarhakadun puoleisessa ikkunassa ja näyttely kestää 28.8. saakka.

Kestävän kehityksen johdantokurssilla opiskelijat perehtyivät kestävän kehityksen haasteisiin ja työstivät niistä parityönä postereita. Töissä nostetaan esiin ilmastonmuutokseen, kuluttamiseen ja ruokaan liittyviä haasteita: Millaisia sääennustuksia ja säähän liittyviä varoituksia tulevaisuus tuo ilmaston muuttuessa? Miten opiskelija tai meistä jokainen voi tehdä kestävämpiä kulutusvalintoja?

Monitieteisen kurssin opiskelijatyöt herättävät pohtimaan aikamme suuria haasteita. Toivottavasti ne herättävät myös virastotalolle kokouksiin kulkevien päättäjien huomion!

Postereiden lisäksi näyttelyssä on esillä käsityön keinoin uudelleen kerrottuja tarinoita suomalaisten käyttöesinemuotoilijoiden klassikoista. Luokanopettajaopiskelijoiden tulkinnat muotoilunklassikoista ovat paritöitä ja niissä on toteutettu perusopetuksen uuden opetussuunnitelman henkeä, kokeilemisen kulttuuria ja moniaistista suunnitteluprosessia. Työt on tehty kierrätysmateriaaleista. Kokeileva tekeminen ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen uusilla tavoilla ovat vastuullisen käsityökasvatuksen keskeisiä menetelmiä nyt ja tulevaisuudessa.

Opettajat
Kestävän kehityksen johdantojakso: Kirsi Salonen
Käsityömuotoilun projektikurssi: Miia Collanus ja Kari Kouhia

Lue lisää:
Kestävän kehityksen opinnoista

Uudelleen kerrotuista tarinoista

Kierrätystarinoita yliopistolta

Yliopiston kestävän kehityksen käytäntöjä kurssin opiskelijat tutustuivat tänä keväänä Tampereen kierrätys- ja Työtoiminta ry:n tekstiilinkierrätyspaja Nextiiliin. Siellä käsiteltiin viime vuonna yli 100.000 kg kierrätykseen tuotua tekstiiliä. Nextiili kierrättää aiemmin jätteeksi joutuneen tekstiilimateriaalin uudelleen käyttöön. Samalla toiminta tukee työtä vailla olevien ihmisten työpolkuja, sillä tekstiilien lajittelu ja käsittely ovat käsityötä, joka sopii hyvin esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. Toiminta on kestävän kehityksen ytimessä, sillä se edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä luo matalan kynnyksen työmahdollisuuksia vaikeasti työllistyville. Lisäksi toiminnan tuloksena saadaan tuotteita myyntiin ja hyväntekeväisyyteen.

Yliopistollakin on vuosien saatossa kerätty ja kierrätetty monenlaista tavaraa. Vielä 2000-luvun alussa puhelinluettelot olivat keväisin haluttua tavaraa opiskelijoiden keskuudessa. Monilla oli jo käytössään matkapuhelin, mutta puhelinluettelo oli maksullinen pelkän matkapuhelinliittymän omistajalle. Kun yliopiston henkilökunnalle toimitettiin vuoden alussa uudet puhelinluettelot, edellisen vuoden luettelot koottiin rakennusten auloihin, josta opiskelijat kävivät niitä hakemassa.

Puhelinluetteloiden kierrätys loppui nopeasti, sillä luettelot kävivät tarpeettomiksi yhteystietojen siirtyessä internettiin. Sen sijaan kahvipussien keräys jatkuu edelleen. Vuonna 2013 Reilun kaupan korkeakoulun kannatustyöryhmä käynnisti yliopistolla kahvipussien keräyskampanjan. Vuoden aikana kahvipusseja kertyi noin 2.300 kpl ja ne lahjoitettiin Ahjolan kansalaisopiston ja Nekalan maahanmuuttajatyöpajan käsityöläisille. Kahvipusseja kerätään nyt kierrätyshuoneessa.

Kierrätyshuone on yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan käytössä oleva tila, jonne voi tuoda tai ottaa mukaansa hyväkuntoista käyttötavaraa, vaatteita ja kenkiä. Yliopistolla toimiva luomuruokapiiri kerää huoneessa puhtaita ja ehjiä kananmunakennoja toimitettavaksi kananmunien tuottajalle.

Kirjat ne yliopistolla vasta kiertävätkin! Eri kiinteistöissä olevien kierrätyskirjahyllyjen kautta kulkee vuosittain valtava määrä kirjoja ja lehtiä lastenkirjoista tieteellisiin julkaisuihin ja matkaoppaista erikielisiin aikakauslehtiin. Kierrätyskirjahyllyt ovat kaikkien yliopistolla asioivien käytössä.

Moni muukin yliopiston käytössä ollut tavara tai kaluste on löytänyt uuden käyttäjän. Tällä hetkellä tarpeettomaksi jää yhä enenevässä määrin muovisia toimistomappeja. Mitähän uusiokäyttöä niille löytyisi?

Saana Raatikainen, yliopiston ympäristökoordinaattori