Sähköpyörä tiimityöskentelyllä

Kasvatustieteiden tiedekunnan luokanopettajaopinnoissa on mahdollisuus valita sivuaineeksi monimateriaalisen käsityön opintokokonaisuus, joka on laajuudeltaan 25 opintopistettä. Kokonaisuus muodostuu useista kursseista, kuten teknologiakasvatuksesta, käsityömuotoilusta ja käsityöilmaisusta. Keväällä toteutetun teknologiakasvatuksen kurssin aluksi saimme tehtävänannoksi rakentaa tavarankuljetukseen tarkoitettu sähköavusteinen polkupyörä. Kaikki kurssille osallistuvat henkilöt osallistuivat yhden yhteisen pyörän ideointiin, suunnitteluun, valmistukseen sekä työskentelyn dokumentointiin.

Aloitimme projektin pyörän ja kuljetussysteemin ideoimisella. Punnitsimme yhdessä erilaisia kuljetusratkaisuja, kuten edessä kahden etupyörän välissä olevaa laatikkoa tai perässä vedettävää kärryä. Lopulta päädyimme peräkärry ratkaisuun. Kuljetuslaatikko rakennettiin vanerista ja se kiinnitettiin metalliputkista hitsatun kehikon päälle. Kehikkoon kiinnitimme aisan, joka yhdistää kuljetuslaatikon polkupyörään. Käsittelimme kuljetuslaatikon siten, että se kestää erilaisia sääolosuhteita, ja suljettavan kannen vuoksi tavarankuljetus on mahdollista myös sadesäällä.

Varsinaista pyörää varten purimme vanhoja polkupyöriä, koska projektissa pyrittiin hyödyntämään kierrätysmateriaaleja. Puretuista osista uudelleen rakensimme pyörän, jonka pintakäsittelimme turkoosin väriseksi. Myös pyörän sekä peräkärryn renkaat käsiteltiin väriteeman mukaisiksi. Pyörään asennettiin moottori, jonka myötä kuljetuspyörällä on kevyt polkea myös painava lasti kyydissä.

Opimme projektin aikana monia hyvin erilaisia asioita. Saimme kaikki tietoja ja taitoja polkupyörien rakenteeseen ja huoltamiseen liittyen. Opimme yhteistyötaitoja, kuten toisten mielipiteiden huomioimista ja kompromissien tekoa. Lisäksi opimme, kuinka käsityön opetuksen ei tarvitse olla yksin oman työn parissa puurtamista vaan käsitöissä voidaan toteuttaa yhteisöllisiä projekteja, jotka hyödyttävät koko yhteisöä.

Katso video projektista.

Projektissa olivat mukana: Jere Riekkinen, Anniina Halonen, Faruk Nazeri, Senja Helenius, Teemu Alajoki, Siiri Tiilikka, Salla Kukko, Saija Kulha, Aino-Inkeri Vyyryläinen, Marjaana Savonen sekä Adeliina Telkki.

Muovi päivän polttavana puheenaiheena – tilaisuus 17.4 Tampereen yliopistolla

Millainen on muovin kiertokulku Suomessa? Minkälainen ongelma mikromuovi on Suomen vesistöissä? Kuinka voimme toimia muovijätteen vähentämiseksi ja miten muovia tulisi kierrättää? Mitä Suomessa tapahtuu kierrätetylle muoville?

Aivoriihi Kestävän kehityksen käytäntöjä- kurssin ryhmätyötä suunnitellessa laittoi minut ja ryhmäni kysymään näitä kysymyksiä. Meillä on suuri huoli muovista ympäristöä kuormittavana tekijänä ja haluaisimme kantaa kortemme kekoon muovijätteen vähentämiseksi. Se, miten toimia kestävästi muovin kuluttajana ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Huomasimme, että tarvitsemme lisää tietoa muovista ja sen kierrätyksestä täällä Suomessa. Päätimme järjestää kaikille avoimen Muovi päivän polttavana puheenaiheena- tilaisuuden, jossa asiantuntijat pyrkivät avaamaan kysymyksiämme. Tilaisuus pidetään tiistaina 17.4. klo 16.15-17.15 Linna-rakennuksen 5. kerroksessa tilassa 5026-5027.

Pelkästään Suomessa muovijätettä syntyy vuosittain hurjat 140 000 tonnia (Pokka 2016). Luonnollisesti muovijäte on suuri ympäristöhaaste maailmalaajuisesti. Se muun muassa täyttää yhä laajenevia kaatopaikkoja, valtaa vesistöjä ja päätyy eläinten elimistöön.

Muovi ympäristöhaittana on huolestuttanut monen tavallisen tallaajan, ja muovittomat ratkaisut ovat alkaneet nostaa päätään. Itsekin pyrin valitsemaan muovin sijasta usein muita materiaaleja. Muovipusseja en osta ja elmukelmua korvaava mehiläisvahakelmukin löytyy keittiöstäni. Maailmassa on kuitenkin jo nyt niin paljon muovia, että olen herännyt ajatukseen, ettei sen välttäminen ole ehkä kuitenkaan aina paras vaihtoehto.

Muovi materiaalina on hyödyllinen moneen käyttötarkoitukseen, koska se on kestävä, kevyt ja helppo muokata. Muovi on mahdollistanut muun muassa puhtaan veden kuljettamisen, elintarvikkeiden hygieenisyyden ja lääketieteellisiä innovaatioita. Se on läsnä monessa yhteiskunnan kannalta elintärkeissä toiminnoissa. (Muoviteollisuus ry). ”Aika usein muovi on erinomainen, paras ja ekologisin vaihtoehto” sanoo Jukka Seppälä Ylen uutisissa (YLE 2015). Muoviteollisuus ry:n mukaan fossiilisten polttoaineiden kulutus voi vähentyä ja uusiutuvaa energiaa voi käyttää maksimaalisesti nimenomaan, jos suositaan muovia. (Muoviteollisuus ry).

Muovi on kaiken kaikkiaan sekä hyvä että hankala materiaali, koska se kestää. (Leeson 2016). Muovi nimittäin säilyy maapallolla vuosikausia. Pelkästään muovipussin hajoaminen luonnossa kestää 100-500 vuotta (UNRIC 2015).  Muovi on ja siitä tehdään kestävyydestään huolimatta kuitenkin usein kertakäyttötavaraa. 95 prosenttia pakkausmuovista käytetään vain kerran ennen kuin se heitetään pois (Pokka 2016). Miksi? Juuri kestävyys loppupeleissä mahdollistaa myös sen, että muovia voi kierrättää ja käyttää uudestaan monta kertaa (Muoviteollisuus ry).

Olemassa olevan muovin maksimaalinen hyödyntäminen näyttäisi siis olevan kaiken A ja O ympäristön hyvinvoinnille. Haasteeksi nousee se, miten kerätä kaikki muovi kierrätykseen (Muoviteollisuus ry). Tällöin hyvä jätehuolto nousee avainasemaan. Jätehuoltoa Suomessa kuvaillaan esimerkilliseksi, mutta silti moni kuluttaja -itse mukaan lukien- on ymmällään sen suhteen, miten muovia tulisi kestävästi lajitella ja kierrättää.

Ei ihme, että muovi puhuttaa, sillä sitä on kaikkialla- niin hyvässä kuin pahassa. Muovi puhuttaa polttavasti myös Tampereen yliopistolla tiistaina 17.4.2018. Luennolla puhuvat mikromuovitutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta, Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini sekä VTT:n tutkija Satu Pasanen. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Luento sisältää keskusteluosion, jossa on mahdollista kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä. Lisäksi voit jakaa omat muovinkierrätykseen ja muovittomuuteen liittyvät vinkkisi. Tervetuloa tiistaina 17.4. klo 16.-15-17.15 Tampereen yliopiston Linna- rakennuksen 5. kerroksen tilaan 5026-5027!

Erika Kallio

Kirjoittaja on Tampereen yliopiston opiskelija ja suorittaa parhaillaan Kestävän kehityksen käytäntöjä -opintojaksoa

LÄHTEET:

Leeson, Graig. 2016. A Plastic Ocean.

Leppävuori, Anna. Yle. 27.11.2015. Ympäristöongelma muovi saattaa ollakin ”arvokkaimpia raakaöljyn käyttökohteita” Viitattu 11.4.2018. https://yle.fi/uutiset/3-8478737

Muoviteollisuus ry. Muovi ja ympäristö. Viitattu 11.4.2018. https://www.plastics.fi/fin/muovitieto/muovit_ja_ymparisto/

Muoviteollisuus ry. Muovit ovat monipuolinen materiaaliryhmä. Viitattu 11.4.2018. http://www.plastics.fi/fin/muovitieto/muovit/

Pokka, Hannele. 11.4.2016. Mitä tehdä muoville? Ympäristöministeiö. Viitattu 11.4.2018. http://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Organisaatio/Virkamiesjohto/Pokan_mietteet/Mita_tehda_muoville(38834)

UNRIC 25.5.2015. 25 minuuttia kädessä, 500 vuotta luonnossa. Suomen YK-liitto. Viitattu 11.4.2018. http://www.ykliitto.fi/uutiset-ja-tiedotus/uutisarkisto/25-minuuttia-kadessa-500-vuotta-luonnossa?language=sv

Kestävän kehityksen haasteet ja uudelleen kerrotut tarinat

Yliopiston opiskelijoiden töitä kahdelta eri opintojaksolta on parhaillaan esillä Tampereen kaupungin virastotalon näyttelytilassa . Työt ovat esillä Puutarhakadun puoleisessa ikkunassa ja näyttely kestää 28.8. saakka.

Kestävän kehityksen johdantokurssilla opiskelijat perehtyivät kestävän kehityksen haasteisiin ja työstivät niistä parityönä postereita. Töissä nostetaan esiin ilmastonmuutokseen, kuluttamiseen ja ruokaan liittyviä haasteita: Millaisia sääennustuksia ja säähän liittyviä varoituksia tulevaisuus tuo ilmaston muuttuessa? Miten opiskelija tai meistä jokainen voi tehdä kestävämpiä kulutusvalintoja?

Monitieteisen kurssin opiskelijatyöt herättävät pohtimaan aikamme suuria haasteita. Toivottavasti ne herättävät myös virastotalolle kokouksiin kulkevien päättäjien huomion!

Postereiden lisäksi näyttelyssä on esillä käsityön keinoin uudelleen kerrottuja tarinoita suomalaisten käyttöesinemuotoilijoiden klassikoista. Luokanopettajaopiskelijoiden tulkinnat muotoilunklassikoista ovat paritöitä ja niissä on toteutettu perusopetuksen uuden opetussuunnitelman henkeä, kokeilemisen kulttuuria ja moniaistista suunnitteluprosessia. Työt on tehty kierrätysmateriaaleista. Kokeileva tekeminen ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen uusilla tavoilla ovat vastuullisen käsityökasvatuksen keskeisiä menetelmiä nyt ja tulevaisuudessa.

Opettajat
Kestävän kehityksen johdantojakso: Kirsi Salonen
Käsityömuotoilun projektikurssi: Miia Collanus ja Kari Kouhia

Lue lisää:
Kestävän kehityksen opinnoista

Uudelleen kerrotuista tarinoista

Kierrätystarinoita yliopistolta

Yliopiston kestävän kehityksen käytäntöjä kurssin opiskelijat tutustuivat tänä keväänä Tampereen kierrätys- ja Työtoiminta ry:n tekstiilinkierrätyspaja Nextiiliin. Siellä käsiteltiin viime vuonna yli 100.000 kg kierrätykseen tuotua tekstiiliä. Nextiili kierrättää aiemmin jätteeksi joutuneen tekstiilimateriaalin uudelleen käyttöön. Samalla toiminta tukee työtä vailla olevien ihmisten työpolkuja, sillä tekstiilien lajittelu ja käsittely ovat käsityötä, joka sopii hyvin esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. Toiminta on kestävän kehityksen ytimessä, sillä se edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä luo matalan kynnyksen työmahdollisuuksia vaikeasti työllistyville. Lisäksi toiminnan tuloksena saadaan tuotteita myyntiin ja hyväntekeväisyyteen.

Yliopistollakin on vuosien saatossa kerätty ja kierrätetty monenlaista tavaraa. Vielä 2000-luvun alussa puhelinluettelot olivat keväisin haluttua tavaraa opiskelijoiden keskuudessa. Monilla oli jo käytössään matkapuhelin, mutta puhelinluettelo oli maksullinen pelkän matkapuhelinliittymän omistajalle. Kun yliopiston henkilökunnalle toimitettiin vuoden alussa uudet puhelinluettelot, edellisen vuoden luettelot koottiin rakennusten auloihin, josta opiskelijat kävivät niitä hakemassa.

Puhelinluetteloiden kierrätys loppui nopeasti, sillä luettelot kävivät tarpeettomiksi yhteystietojen siirtyessä internettiin. Sen sijaan kahvipussien keräys jatkuu edelleen. Vuonna 2013 Reilun kaupan korkeakoulun kannatustyöryhmä käynnisti yliopistolla kahvipussien keräyskampanjan. Vuoden aikana kahvipusseja kertyi noin 2.300 kpl ja ne lahjoitettiin Ahjolan kansalaisopiston ja Nekalan maahanmuuttajatyöpajan käsityöläisille. Kahvipusseja kerätään nyt kierrätyshuoneessa.

Kierrätyshuone on yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan käytössä oleva tila, jonne voi tuoda tai ottaa mukaansa hyväkuntoista käyttötavaraa, vaatteita ja kenkiä. Yliopistolla toimiva luomuruokapiiri kerää huoneessa puhtaita ja ehjiä kananmunakennoja toimitettavaksi kananmunien tuottajalle.

Kirjat ne yliopistolla vasta kiertävätkin! Eri kiinteistöissä olevien kierrätyskirjahyllyjen kautta kulkee vuosittain valtava määrä kirjoja ja lehtiä lastenkirjoista tieteellisiin julkaisuihin ja matkaoppaista erikielisiin aikakauslehtiin. Kierrätyskirjahyllyt ovat kaikkien yliopistolla asioivien käytössä.

Moni muukin yliopiston käytössä ollut tavara tai kaluste on löytänyt uuden käyttäjän. Tällä hetkellä tarpeettomaksi jää yhä enenevässä määrin muovisia toimistomappeja. Mitähän uusiokäyttöä niille löytyisi?

Saana Raatikainen, yliopiston ympäristökoordinaattori