Sähköpyörä tiimityöskentelyllä

Kasvatustieteiden tiedekunnan luokanopettajaopinnoissa on mahdollisuus valita sivuaineeksi monimateriaalisen käsityön opintokokonaisuus, joka on laajuudeltaan 25 opintopistettä. Kokonaisuus muodostuu useista kursseista, kuten teknologiakasvatuksesta, käsityömuotoilusta ja käsityöilmaisusta. Keväällä toteutetun teknologiakasvatuksen kurssin aluksi saimme tehtävänannoksi rakentaa tavarankuljetukseen tarkoitettu sähköavusteinen polkupyörä. Kaikki kurssille osallistuvat henkilöt osallistuivat yhden yhteisen pyörän ideointiin, suunnitteluun, valmistukseen sekä työskentelyn dokumentointiin.

Aloitimme projektin pyörän ja kuljetussysteemin ideoimisella. Punnitsimme yhdessä erilaisia kuljetusratkaisuja, kuten edessä kahden etupyörän välissä olevaa laatikkoa tai perässä vedettävää kärryä. Lopulta päädyimme peräkärry ratkaisuun. Kuljetuslaatikko rakennettiin vanerista ja se kiinnitettiin metalliputkista hitsatun kehikon päälle. Kehikkoon kiinnitimme aisan, joka yhdistää kuljetuslaatikon polkupyörään. Käsittelimme kuljetuslaatikon siten, että se kestää erilaisia sääolosuhteita, ja suljettavan kannen vuoksi tavarankuljetus on mahdollista myös sadesäällä.

Varsinaista pyörää varten purimme vanhoja polkupyöriä, koska projektissa pyrittiin hyödyntämään kierrätysmateriaaleja. Puretuista osista uudelleen rakensimme pyörän, jonka pintakäsittelimme turkoosin väriseksi. Myös pyörän sekä peräkärryn renkaat käsiteltiin väriteeman mukaisiksi. Pyörään asennettiin moottori, jonka myötä kuljetuspyörällä on kevyt polkea myös painava lasti kyydissä.

Opimme projektin aikana monia hyvin erilaisia asioita. Saimme kaikki tietoja ja taitoja polkupyörien rakenteeseen ja huoltamiseen liittyen. Opimme yhteistyötaitoja, kuten toisten mielipiteiden huomioimista ja kompromissien tekoa. Lisäksi opimme, kuinka käsityön opetuksen ei tarvitse olla yksin oman työn parissa puurtamista vaan käsitöissä voidaan toteuttaa yhteisöllisiä projekteja, jotka hyödyttävät koko yhteisöä.

Katso video projektista.

Projektissa olivat mukana: Jere Riekkinen, Anniina Halonen, Faruk Nazeri, Senja Helenius, Teemu Alajoki, Siiri Tiilikka, Salla Kukko, Saija Kulha, Aino-Inkeri Vyyryläinen, Marjaana Savonen sekä Adeliina Telkki.

Tampereen yliopiston viimeinen kestävän kehityksen raportti valmistui

Kestävän kehityksen työryhmä kokosi yliopiston kestävän kehityksen raportin viimeistä kertaa. Raporttiin on koottu tietoa tunnusluvuista, joita yliopistossa on seurattu vuosien ajan. Loppuun on koottu työryhmän tunnistamat kehittämistavoitteet.

Tampereen yliopistossa työ ympäristövaikutusten vähentämiseksi käynnistyi opiskelijoiden aloitteesta ekokampusprojektina vuonna 1996. Kymmenessä vuodessa projekti sulautui osaksi yliopiston hallintoa ja palveluita. Ympäristötavoitteet muuttuivat kestävän kehityksen tavoitteiksi ja opetuksen ja tutkimuksen rooli kestävän kehityksen edistämisessä sai yhä enemmän painoarvoa.

Kiinteistöihin liittyvien ympäristönnäkökohtien hallinta ja seuranta on vuosien saatossa muodostunut rutiiniksi. Esimerkiksi energianhallinta on säännöllistä kehittämistyötä, jota tehdään yhteistyössä kiinteistönomistajan, yliopiston, energia-asiantuntijoiden sekä kiinteistöhuollon kanssa. Silti myös yliopistoyhteisön jäsenet vaikuttavat edelleen veden- ja sähkönkulutukseen. Esimerkiksi suurta osaa valaistuksesta ohjataan yhä perinteisin valokatkaisimin.

2010-luvulla yliopisto sitoutui uusiutuvan energian hankintaan ja myös vuonna 2017 kaikki yliopiston ostama sähkö tuotettiin uusiutuvalla energialla. Puolet siitä oli suomalaista tuulivoimaa. Energiatehokkuuden huomioiminen uuden Arvo2 rakennuksen suunnittelussa ja laitehankinnoissa näkyy. Vaikka kulutusseurannan piirissä on nyt enemmän tiloja kuin vuonna 2015, sähkönkulutus ei ole noussut merkittävästi. Arvon katolle on myös sijoitettu 187 aurinkopaneelia, joiden tuottama sähkö syötetään suoraan kiinteistön käyttöön. Vaikka se ei ole kiinteistön sähkönkulutuksesta kuin murunen, on se osa muutosta, jossa rakennukset nähdään pelkän kulutuksen sijaan myös potentiaalisina energiantuotannon paikkoina.

Pitkäaikaisen seurannan mittareista suurin muutos on tapahtunut paperinkulutuksen vähenemisessä. 2000-luvun alussa yliopisto hankki valkoista A4 kopiopaperia jopa yhdentoista Näsinneulan verran vuodessa. Vuonna 2017 hankitusta kopiopaperista olisi saanut 3,4 Näsinneulan korkuista pinoa.

Tampereen yliopiston tahtotilana on ollut kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia. Kestävän kehityksen sisältöjä koulutusohjelmissa onkin arvioitu jo kahdella opetussuunnitelmakaudella. Tätä työtä on silti edelleen kehitettävä. Kestävän kehityksen osaamista on avattava nykyistä enemmän ja yksi mahdollisuus olisi pohtia kestävän kehityksen osaamista YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteen kautta. Myös yliopistossa tehtävää tutkimusta olisi mielenkiintoista arvioida näitä globaaleja tavoitteita vasten.

Yli 20-vuotta jatkunut työ ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi jatkuu varmasti myös tulevassa yliopistossa.

Tampereen yliopiston kestävän kehityksen raportti vuodelta 2017

Kestävän kehityksen haasteet ja uudelleen kerrotut tarinat

Yliopiston opiskelijoiden töitä kahdelta eri opintojaksolta on parhaillaan esillä Tampereen kaupungin virastotalon näyttelytilassa . Työt ovat esillä Puutarhakadun puoleisessa ikkunassa ja näyttely kestää 28.8. saakka.

Kestävän kehityksen johdantokurssilla opiskelijat perehtyivät kestävän kehityksen haasteisiin ja työstivät niistä parityönä postereita. Töissä nostetaan esiin ilmastonmuutokseen, kuluttamiseen ja ruokaan liittyviä haasteita: Millaisia sääennustuksia ja säähän liittyviä varoituksia tulevaisuus tuo ilmaston muuttuessa? Miten opiskelija tai meistä jokainen voi tehdä kestävämpiä kulutusvalintoja?

Monitieteisen kurssin opiskelijatyöt herättävät pohtimaan aikamme suuria haasteita. Toivottavasti ne herättävät myös virastotalolle kokouksiin kulkevien päättäjien huomion!

Postereiden lisäksi näyttelyssä on esillä käsityön keinoin uudelleen kerrottuja tarinoita suomalaisten käyttöesinemuotoilijoiden klassikoista. Luokanopettajaopiskelijoiden tulkinnat muotoilunklassikoista ovat paritöitä ja niissä on toteutettu perusopetuksen uuden opetussuunnitelman henkeä, kokeilemisen kulttuuria ja moniaistista suunnitteluprosessia. Työt on tehty kierrätysmateriaaleista. Kokeileva tekeminen ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen uusilla tavoilla ovat vastuullisen käsityökasvatuksen keskeisiä menetelmiä nyt ja tulevaisuudessa.

Opettajat
Kestävän kehityksen johdantojakso: Kirsi Salonen
Käsityömuotoilun projektikurssi: Miia Collanus ja Kari Kouhia

Lue lisää:
Kestävän kehityksen opinnoista

Uudelleen kerrotuista tarinoista