Muovi päivän polttavana puheenaiheena – tilaisuus 17.4 Tampereen yliopistolla

Millainen on muovin kiertokulku Suomessa? Minkälainen ongelma mikromuovi on Suomen vesistöissä? Kuinka voimme toimia muovijätteen vähentämiseksi ja miten muovia tulisi kierrättää? Mitä Suomessa tapahtuu kierrätetylle muoville?

Aivoriihi Kestävän kehityksen käytäntöjä- kurssin ryhmätyötä suunnitellessa laittoi minut ja ryhmäni kysymään näitä kysymyksiä. Meillä on suuri huoli muovista ympäristöä kuormittavana tekijänä ja haluaisimme kantaa kortemme kekoon muovijätteen vähentämiseksi. Se, miten toimia kestävästi muovin kuluttajana ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Huomasimme, että tarvitsemme lisää tietoa muovista ja sen kierrätyksestä täällä Suomessa. Päätimme järjestää kaikille avoimen Muovi päivän polttavana puheenaiheena- tilaisuuden, jossa asiantuntijat pyrkivät avaamaan kysymyksiämme. Tilaisuus pidetään tiistaina 17.4. klo 16.15-17.15 Linna-rakennuksen 5. kerroksessa tilassa 5026-5027.

Pelkästään Suomessa muovijätettä syntyy vuosittain hurjat 140 000 tonnia (Pokka 2016). Luonnollisesti muovijäte on suuri ympäristöhaaste maailmalaajuisesti. Se muun muassa täyttää yhä laajenevia kaatopaikkoja, valtaa vesistöjä ja päätyy eläinten elimistöön.

Muovi ympäristöhaittana on huolestuttanut monen tavallisen tallaajan, ja muovittomat ratkaisut ovat alkaneet nostaa päätään. Itsekin pyrin valitsemaan muovin sijasta usein muita materiaaleja. Muovipusseja en osta ja elmukelmua korvaava mehiläisvahakelmukin löytyy keittiöstäni. Maailmassa on kuitenkin jo nyt niin paljon muovia, että olen herännyt ajatukseen, ettei sen välttäminen ole ehkä kuitenkaan aina paras vaihtoehto.

Muovi materiaalina on hyödyllinen moneen käyttötarkoitukseen, koska se on kestävä, kevyt ja helppo muokata. Muovi on mahdollistanut muun muassa puhtaan veden kuljettamisen, elintarvikkeiden hygieenisyyden ja lääketieteellisiä innovaatioita. Se on läsnä monessa yhteiskunnan kannalta elintärkeissä toiminnoissa. (Muoviteollisuus ry). ”Aika usein muovi on erinomainen, paras ja ekologisin vaihtoehto” sanoo Jukka Seppälä Ylen uutisissa (YLE 2015). Muoviteollisuus ry:n mukaan fossiilisten polttoaineiden kulutus voi vähentyä ja uusiutuvaa energiaa voi käyttää maksimaalisesti nimenomaan, jos suositaan muovia. (Muoviteollisuus ry).

Muovi on kaiken kaikkiaan sekä hyvä että hankala materiaali, koska se kestää. (Leeson 2016). Muovi nimittäin säilyy maapallolla vuosikausia. Pelkästään muovipussin hajoaminen luonnossa kestää 100-500 vuotta (UNRIC 2015).  Muovi on ja siitä tehdään kestävyydestään huolimatta kuitenkin usein kertakäyttötavaraa. 95 prosenttia pakkausmuovista käytetään vain kerran ennen kuin se heitetään pois (Pokka 2016). Miksi? Juuri kestävyys loppupeleissä mahdollistaa myös sen, että muovia voi kierrättää ja käyttää uudestaan monta kertaa (Muoviteollisuus ry).

Olemassa olevan muovin maksimaalinen hyödyntäminen näyttäisi siis olevan kaiken A ja O ympäristön hyvinvoinnille. Haasteeksi nousee se, miten kerätä kaikki muovi kierrätykseen (Muoviteollisuus ry). Tällöin hyvä jätehuolto nousee avainasemaan. Jätehuoltoa Suomessa kuvaillaan esimerkilliseksi, mutta silti moni kuluttaja -itse mukaan lukien- on ymmällään sen suhteen, miten muovia tulisi kestävästi lajitella ja kierrättää.

Ei ihme, että muovi puhuttaa, sillä sitä on kaikkialla- niin hyvässä kuin pahassa. Muovi puhuttaa polttavasti myös Tampereen yliopistolla tiistaina 17.4.2018. Luennolla puhuvat mikromuovitutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta, Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini sekä VTT:n tutkija Satu Pasanen. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Luento sisältää keskusteluosion, jossa on mahdollista kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä. Lisäksi voit jakaa omat muovinkierrätykseen ja muovittomuuteen liittyvät vinkkisi. Tervetuloa tiistaina 17.4. klo 16.-15-17.15 Tampereen yliopiston Linna- rakennuksen 5. kerroksen tilaan 5026-5027!

Erika Kallio

Kirjoittaja on Tampereen yliopiston opiskelija ja suorittaa parhaillaan Kestävän kehityksen käytäntöjä -opintojaksoa

LÄHTEET:

Leeson, Graig. 2016. A Plastic Ocean.

Leppävuori, Anna. Yle. 27.11.2015. Ympäristöongelma muovi saattaa ollakin ”arvokkaimpia raakaöljyn käyttökohteita” Viitattu 11.4.2018. https://yle.fi/uutiset/3-8478737

Muoviteollisuus ry. Muovi ja ympäristö. Viitattu 11.4.2018. https://www.plastics.fi/fin/muovitieto/muovit_ja_ymparisto/

Muoviteollisuus ry. Muovit ovat monipuolinen materiaaliryhmä. Viitattu 11.4.2018. http://www.plastics.fi/fin/muovitieto/muovit/

Pokka, Hannele. 11.4.2016. Mitä tehdä muoville? Ympäristöministeiö. Viitattu 11.4.2018. http://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Organisaatio/Virkamiesjohto/Pokan_mietteet/Mita_tehda_muoville(38834)

UNRIC 25.5.2015. 25 minuuttia kädessä, 500 vuotta luonnossa. Suomen YK-liitto. Viitattu 11.4.2018. http://www.ykliitto.fi/uutiset-ja-tiedotus/uutisarkisto/25-minuuttia-kadessa-500-vuotta-luonnossa?language=sv

Tampereen yliopiston viimeinen kestävän kehityksen raportti valmistui

Kestävän kehityksen työryhmä kokosi yliopiston kestävän kehityksen raportin viimeistä kertaa. Raporttiin on koottu tietoa tunnusluvuista, joita yliopistossa on seurattu vuosien ajan. Loppuun on koottu työryhmän tunnistamat kehittämistavoitteet.

Tampereen yliopistossa työ ympäristövaikutusten vähentämiseksi käynnistyi opiskelijoiden aloitteesta ekokampusprojektina vuonna 1996. Kymmenessä vuodessa projekti sulautui osaksi yliopiston hallintoa ja palveluita. Ympäristötavoitteet muuttuivat kestävän kehityksen tavoitteiksi ja opetuksen ja tutkimuksen rooli kestävän kehityksen edistämisessä sai yhä enemmän painoarvoa.

Kiinteistöihin liittyvien ympäristönnäkökohtien hallinta ja seuranta on vuosien saatossa muodostunut rutiiniksi. Esimerkiksi energianhallinta on säännöllistä kehittämistyötä, jota tehdään yhteistyössä kiinteistönomistajan, yliopiston, energia-asiantuntijoiden sekä kiinteistöhuollon kanssa. Silti myös yliopistoyhteisön jäsenet vaikuttavat edelleen veden- ja sähkönkulutukseen. Esimerkiksi suurta osaa valaistuksesta ohjataan yhä perinteisin valokatkaisimin.

2010-luvulla yliopisto sitoutui uusiutuvan energian hankintaan ja myös vuonna 2017 kaikki yliopiston ostama sähkö tuotettiin uusiutuvalla energialla. Puolet siitä oli suomalaista tuulivoimaa. Energiatehokkuuden huomioiminen uuden Arvo2 rakennuksen suunnittelussa ja laitehankinnoissa näkyy. Vaikka kulutusseurannan piirissä on nyt enemmän tiloja kuin vuonna 2015, sähkönkulutus ei ole noussut merkittävästi. Arvon katolle on myös sijoitettu 187 aurinkopaneelia, joiden tuottama sähkö syötetään suoraan kiinteistön käyttöön. Vaikka se ei ole kiinteistön sähkönkulutuksesta kuin murunen, on se osa muutosta, jossa rakennukset nähdään pelkän kulutuksen sijaan myös potentiaalisina energiantuotannon paikkoina.

Pitkäaikaisen seurannan mittareista suurin muutos on tapahtunut paperinkulutuksen vähenemisessä. 2000-luvun alussa yliopisto hankki valkoista A4 kopiopaperia jopa yhdentoista Näsinneulan verran vuodessa. Vuonna 2017 hankitusta kopiopaperista olisi saanut 3,4 Näsinneulan korkuista pinoa.

Tampereen yliopiston tahtotilana on ollut kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia. Kestävän kehityksen sisältöjä koulutusohjelmissa onkin arvioitu jo kahdella opetussuunnitelmakaudella. Tätä työtä on silti edelleen kehitettävä. Kestävän kehityksen osaamista on avattava nykyistä enemmän ja yksi mahdollisuus olisi pohtia kestävän kehityksen osaamista YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteen kautta. Myös yliopistossa tehtävää tutkimusta olisi mielenkiintoista arvioida näitä globaaleja tavoitteita vasten.

Yli 20-vuotta jatkunut työ ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi jatkuu varmasti myös tulevassa yliopistossa.

Tampereen yliopiston kestävän kehityksen raportti vuodelta 2017