Käymättömät koulutukset

Kuinka moni on ilmoittautunut kiinnostavaan koulutukseen, mutta joutunut jättämään sen väliin akuuttien työkiireiden vuoksi? Kuinka monella on lista hyödyllisistä koulutustallenteista, joita aikoo katsoa, kun ylimääräistä aikaa on? Kuinka moni on käynyt koulutuksen, mutta on taas lähtötilanteessa, kun opittua asiaa pitäisi hyödyntää vasta puoli vuotta koulutuksen jälkeen?

Uskon, että ainakin muutama käsi nousee ylös. Omani mukaan lukien. Kiireisenä aikana oman osaamisen kehittämisessä korostuu usein välitön hyöty. Vaikka kouluttautumis- tai kehittämistarve tunnistettaisiin, ei se välttämättä johda toimintaan, jos kyse ei ole sen hetkisen ongelman ratkaisemisesta tai käsillä olevan tehtävän tekemiseen tarvittavasta tiedosta. Henkilökohtainen tuki on usein koulutuksia vaikuttavampaa, sillä se kohdistuu juuri käytännön ongelman ratkaisuun tai vaihtoehtojen etsimiseen tiettyyn tilanteeseen. Isoissa organisaatioissa henkilökohtainen tuki ei kuitenkaan usein ole mahdollista ja on pohdittava muita keinoja, joilla saavutettaisiin vastaava hyöty ja saataisiin lisättyä henkilökunnan koulutus- ja tukitoiminnan vaikuttavuutta ja kohdennettua palveluja oikein.

Olemme tehneet opetuksen kehittämiseen ja opetusteknologioiden hyödyntämiseen tähtäävää tukityötä pitkään ja erilaisia tukipalveluita on kokeiltu vuosien varrella. Tässä työssä kattavuus ja henkilöstön laaja tavoittaminen on usein havaittu haaste. Muutaman kymmenen ihmisen saaminen tiedon äärelle ja koulutukseen tuntuu aina hienolta, mutta myös pieneltä määrältä silloin, kuin asia koskee useita satoja.  Viime vuonna käynnistetyn Digimentoritoiminnan myötä tuntuu, että meillä on nyt malli, jolla on mahdollisuudet parempaan vaikuttavuuteen ja henkilöstön tavoittamiseen.  Digimentoritoiminnan myötä jokaisessa tiedekunnassa on vähintään yksi ihminen, joka osaa suodattaa ja poimia koulutusten, palveluiden ja tiedotusten tulvasta omaa yhteisöä ja sen tarpeita koskettavia asioita.

”Olemme huomanneet, että kalenteri- ja tiedostojen yhteiskirjoittamisen käytännöt eivät meillä ole yhtenäisiä ja tämä vaikeuttaa yhteistyötä. Kuulimme Digimentorilta, että voisit tulla mukaan kanssamme suunnittelemaan parempia ratkaisuja.”

”Meitä ei taida kiinnostaa tällä hetkellä yleiset Moodle-koulutukset, mutta kuulimme Digimentorilta yliopistolle hankitusta uudesta luentotallennuslaitteesta, jolla meidän oppiaineelle tyypillinen taulutyöskentely voidaan välittää etäkatsojille ja tallentaa. Tulisiko joku videopalveluista kertomaan meille tästä lisää?”

”Tuskailin kahvihuoneessa opiskelijoiden videomuotoisille palautuksille sopivien työkalujen etsinnässä ja kuulin Digimentoriltamme, että naapuritiedekunnassa joku oli käyttänyt tähän tarpeeseen O365:n uutta Stream-työkalua. Opitun osoittaminen videomuodossa sopisi hyvin meidän oppiaineeseemme, joten jos digimentori keräisi porukan kasaan, niin saisimmeko koulutusta siihen liittyen?”

Digimentoritoiminta kehittyy ja löytää toimivat muotonsa ajan kanssa, mutta yllä mainitun kaltaiset yhteydenotot kannustavat jatkamaan. Jo vuoden kokeilun jälkeen tiedämme missä mahdollisuudet ja myös kehittämisen paikat mallissa ovat. Kokemuksen pohjalta onkin hyvä lähteä kehittämään vastaavaa ja entistä parempaa mallia uuteen korkeakouluyhteisöön. Myös muiden korkeakoulujen vastaavista malleista saadut hyvät kokemukset antavat uskoa siihen, että tätä mallia kannattaa jalostaa. Kohdennettu koulutus- ja tukitoiminta ja käytäntöjen jakaminen säästää kallisarvoista aikaa, ja toivottavasti jatkossa vähentää myös käymättömien koulutusten ja katsomattomien koulutusvideoiden listaamme.

 

Suvi Junes

Kirjoittaja on Tay:n Digimentoritoiminnan koordinaattori ja Tampere3 Digimentoritoiminnan käynnistäminen -projektin projektipäällikkö.

Be Sociable, Share!