Hankkeen kuvaus

Suomen perus- ja ihmisoikeusarkkitehtuuri on murroksessa. Perus- ja ihmisoikeuksien lainsäädäntökeskeisestä ennakkovalvonnasta siirrytään kohti kokonaisvaltaisempaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen arviointia. Murros liittyy oikeuskulttuurimme eurooppalaistumiseen ja valtiosääntöistymiseen, joiden leikkauspisteessä perus- ja ihmisoikeudet ovat.

Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta tarvitaan yhä laajemmin tietoa niin kansallisessa päätöksenteossa kuin ylikansallisessa kanssakäymisessä. Tietotarve on yhtäältä oikeudellista, jolloin se koskee voimassa olevaa oikeutta ja sen tulkintakäytäntöä niin kansallisissa kuin kansainvälisissä tuomioistuimissa ja muissa valvontaelimissä. Toisaalta se on myös poliittista, jolloin se vastaavasti kiinnittyy yhteiskuntapoliittiseen päätöksentekoon ja ihmisoikeuskulttuurin kehittämiseen niin kansallisesti kuin osana kansainvälistä kanssakäymistä (esim. YK:n piirissä tapahtuva UPR-määräaikaisraportointi).

Hankkeen tavoitteena on kehittää pilottiversio oikeusperusteisesta ihmisoikeusindikaattorikehikosta. Sen avulla voidaan systemaattisesti arvioida perus- ja ihmisoikeuksia toteuttavan lainsäädännön ja politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuutta Suomessa. Indikaattorikehikko auttaa perus- ja ihmisoikeuspolitiikan kohdentamisessa sekä Suomen ihmisoikeuspolitiikan raportoinnissa kansainvälisille valvontaelimille.

Hankkeessa muotoiltavat ihmisoikeusindikaattorit eroavat yleisistä sosiaali-indikaattoreista siinä, että ihmisoikeusindikaattorit ovat oikeusperusteisia toisin kuin esimerkiksi väestön terveyden kehittymistä kuvaavat mittaristot (ks. esim. THL:n SotkaNET-palvelu) tai demokratiaindikaattorit. Ihmisoikeusindikaattorit ovat siis oikeusperusteisia osoittimia siitä, miten jokin perus- ja ihmisoikeudeksi määritelty asiaintila toteutuu todellisuudessa. Niitä kehitettäessä on tavalla tai toisella vastattava kysymykseen siitä, mikä on mitattavien perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden oikeudellinen sisältö.

Koska oikeuden sisällön määrittely on luonteeltaan lainopillista, indikaattorien rakennustyön perustan muodostaa perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden oikeudellisen sisällön lainopillinen määrittely niin kotimaisen perusoikeusjärjestelmän, Euroopan unionin perusoikeusjärjestelmän kuin Suomea sitovien kansainvälisoikeudellisten ihmisoikeusvelvoitteiden tasolla ottaen samalla huomioon päällekkäisten oikeussuojajärjestelmien välisiä suhteita ja oikeuksien suojan minimitasoa koskevat lähtökohdat.