HET -ryhmän tutkija valokeilassa: Jaana Alajoki


jaana-istuva-sivusta

  • Erityisopettaja ja tohtoriopiskelija aiheena inklusiivinen kasvatus
  • HET -tutkimusryhmässä Koulutuksen tilat -ryhmän jäsen

 



Miten sinusta tuli tutkija?

 

Olen aina ollut utelias kaikkea uutta kohtaan. Se mistä ei tiedä aukeaa lukemalla ja tutkimalla sekä myös kokemusten kautta elämällä. Minua on aina myös kiinnostanut se miksi ihmiset toimivat siten kuin toimivat. Ehkä varsinaisesti tutkimuksen pariin minut on sysännyt haluni ratkaista eteeni tulevia ongelmia.

Valmistuin alun perin historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi, mutta toimin sitten useita vuosia tietokirjailijana ja toimittajana kunnes palasin takaisin kouluun. Oltuani erityisopettajan sijaisena kiinnostuin erityispedagogiikasta. Koulussani toiminut kokenut erityisopettaja vaikutti myös siihen, että päätin lopulta lähteä opiskelemaan erityisopettajaksi. Yhteiskunnassa käynnissä oleva keskustelu inklusiivisesta kaikille yhteisestä koulusta puolestaan toimi sysäyksenä väitöskirjaprosessilleni. Havaitsin työssäni erilaisia käytännön ongelmia inklusiivisen opetuksen toteuttamisessa. Olen kirjoittamalla ajattelija ja siksi oli luontevaa lähteä etsimään ratkaisuja kohtaamiini ongelmiin tutkimuksen kautta. Väitöskirjani on monografia ja tutkin siinä inkluusion eli kaikille yhteisen koulun toteutumisen esteitä ja käytössä olevia mahdollisuuksia koulujärjestelmässä erityisesti peruskoulun yläasteella.

Mikä on tehtäväsi HET –ryhmässä tällä hetkellä?

Olen tohtoriopiskelijana mukana HET –ryhmän Koulutuksen tilat –tiimissä.

 

Kerro mitä tutkit juuri nyt?

Tällä hetkellä olen tutkimusvapaalla työstäni erityisopettajana ja valmistelen väitöskirjaani. Tutkin inkluusion toteutumista yläkoulussa. Pyrin hahmottamaan sitä mitkä asiat estävät inkluusiota toteumasta paitsi systeemin myös opettajien näkökulmasta ja mitä sellaisia keinoja on jo olemassa, joita voitaisiin käyttää kaikille yhteisen koulun saavuttamiseksi. Inkluusion toteutuminen yläkoulussa on monessa mielessä haastavampaa kuin alakoulussa. Yläkoulussa opiskelu on suorituskeskeisempää, koska toimintaa ohjaa jatko-opintokelpoisuus. Myös opetus on järjestetty eri oppiaineiden mukaan toisin kuin alakoulussa mikä tarkoittaa yhden opettajan sijasta useita opettajia. Yläkoulussa haasteena ovat myös kasvun haasteet nuoruudessa ja kaikki tämä asettaa paljon reunaehtoja. Tärkeää olisi kehittää järjestelmä, joka ei syrjäytä oppilasta tai muodosta lasikattoa. Uskon, että kaikki oppivat kun vain heille antaa mahdollisuuden siihen ja kaikille yhteinen koulu palvelisi paremmin ihan kaikkia oppilaita. On ollut hienoa saada keskittyä kokopäiväisesti tutkimustyöhön ja koen väitöskirjaprosessini edenneen aimo harppauksen tutkimusvapaani aikana, kun minulla on ollut todella aikaa paneutua tutkimustyöhöni ja kirjoittamiseen.

 

Minkälaista tutkijan työ on, mikä haastaa ja mikä innostaa?

Olen lähtökohdiltani pragmaattinen ja minusta tutkimuksesta pitäisi olla myös käytännön hyötyä. Haastavaa tutkijan työssä minusta onkin sen monimuotoisuus. Asioita ei voi tarkastella vain yhdestä näkökulmasta mikä tekee siitä erittäin mielenkiintoista. Tutkijan työssä pätee mielestäni sama kuin toimittajan työssä eli: tarkista, tarkista ja tarkista! Innostavaa tutkimustyössä on se kun löytää tai havaitsee jotakin mielenkiintoista ja saa jonkin ajatteluprosessin päätökseen ja työ etenee.