Seksuaalisen häirinnän nollatoleranssi Tampereen yliopistossa

Tampereen yliopistossa vallitsee seksuaalisen häirinnän nollatoleranssi. Yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä on antanut asiasta julkilausuman, jossa todetaan:

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Tämä erottaa häirinnän työpaikan normaalista, ystävällisestä kanssakäymisestä.

Tampereen yliopisto suhtautuu erittäin vakavasti asiasta käytävään julkiseen keskusteluun ja siihen, että häirinnän kokemukset ovat koskettaneet myös yliopistomaailmaa. Seksuaaliseen häirintään reagoimatta jättämisellä työnantaja syyllistyy sekä tasa-arvolain että työturvallisuuslain rikkomiseen. Häirinnästä tiedon saatuaan työnantajan on ”käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi”.

Työntekijöiden ja opiskelijoiden tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä on takaamassa yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun osalta Tampereen yliopiston intrassa on toimintaohjeet sekä työntekijöille että opiskelijoille. Ohjeiden mukaan seksuaalista häirintää kohdatessa tulee toimia:

Reagoi tilanteeseen heti, älä jää odottamaan, että tilanne menisi ohi.

llmaise häiritsijälle suullisesti tai kirjallisesti, että et hyväksy hänen toimintaansa.

Ota yhteyttä lähimpään esimieheesi, hänen esimieheensä, työsuojeluvaltuutettuun tai yliopiston häirintäyhdyshenkilöön tai työterveyteen.

Pidä kirjaa tapahtumista. Kerää mahdollista näyttöä.

Pyydä apua ja tukea häirintäyhdyshenkilöiltä, työsuojeluhenkilöstöltä tai työterveyshuollosta. Häirintäyhdyshenkilöön voi ottaa yhteyttä täysin luottamuksellisesti. Selvittelyprosessi etenee ainoastaan häirityksi tulleen omalla suostumuksella. Työterveyshuolto voi antaa sekä yksilöllistä tukea että olla avuksi tilanteen käsittelyssä työyhteisössä.

Merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja toimijana sekä koulutuksessa että tutkimuksessa Tampereen yliopisto haluaa aktiivisesti edistää seksuaalisen häirinnän vähentämistä yhteiskunnassamme. Vaikka henkilöstökyselyiden perusteella seksuaalista häirintää ei juuri esiinny Tampereen yliopistossa, haluamme kiinnittää huomiota siihen, että yksikin tapaus on liikaa. Yliopisto noudattaa ehdotonta nollatoleranssia seksuaalisen häirinnän suhteen, julkilausumassa todetaan.

Lisätietoja:
Tampereen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä

Tasa-arvoa professorivalintoihin

Tampereen yliopistossa järjestettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusseminaari syyskuussa 2017. Tilaisuudessa professori Liisa Husu nosti esille, että miehiä suosivat käytännöt ovat edelleen yleisiä yliopistomaailmassa. Mieshakijoiden suosimisesta professorivalinnoissa on myös tieteellistä näyttöä. Tutkimus Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteen professorivalinnoista kuvaa, miten naisten määräaikaiset professuurit loppuvat, mutta miesten vakinaistuvat, sekä miten miehiä otetaan kutsusta vakinaisiin professuureihin (Tiainen & Berki, 2017). Vaikka tietojenkäsittelyn imago on hyvin miehinen, niin se ei ole mitenkään poikkeus professorivalintojen sukupuolittuneena toimijana.

Vaikuttavin todiste hakijan sukupuolen vaikutuksesta pätevyyden arvioon on Steinpreis ja muiden (1999) tutkimus, jossa samat hakemusasiakirjat oli lähetty arvioitavaksi sekä miehen että naisen nimellä. Arvioijat pitivät miehen nimellä lähetettyä cv:tä vahvempana näyttönä pätevyydestä kuin samaa naisen nimellä. Kun nainen esitti julkaisseensa kiinnostavan paperin hyvällä foorumilla, arvioija saattoi kommentoida, että on tarkastettava naisen todellinen rooli tutkimuksessa; miehille vastaavia kommentteja ei esitetty.

Olisiko ratkaisu sukupuolen piilottaminen? Tällaiseen ratkaisuun ovat päätyneet monet naiskirjailijat, esimerkiksi J. K. Rowling. Riittäisikö sukupuolen piilottaminen vain hakuprosessin ajaksi vai pitäisi naiseus piilottaa pysyvästi? Sukupuoleton hakemusten käsittely on kuitenkin akateemisella alalla hyvin vaikeaa, koska merkittävä osa pätevyyttä syntyy tieteellisten artikkelien kirjoittamisen ja tiedeyhteisössä toimimisen kautta. Kumpaakaan näistä ei voi tehdä nimettömästi. Tiedeyhteisöt ovat usein myös niin pieniä, että ihmiset tuntevat tai ainakin tietävät toisensa, vaikka hakija esitettäisiin vain sukunimellä.

Monia yliopistolaisia yllättää se, että naispuoliset hakemusten arvioijat toimivat samoin kuin miehet; myös naisarvioivat arvostavat mieshakijoita enemmän kuin naishakijoita. Se ei kuitenkaan ole yllättävää, sillä akateemiset naiset elävät, työskentelevät ja toimivat samassa yhteisössä miesten kanssa. Tuossa yhteisössä miehet ovat olleet perinteisesti valta-asemassa, joten heidän toimintamallinsa on määritellyt yleiset normit. All male -paneelit ovat hyvin yleisiä akateemisilla foorumeilla. Tilaa toisenlaiseen toimintaan ja ajatustapaan on edelleen niukasti.

Professorin tehtävän täytöissä on siis niin kansainvälisesti kuin Suomessakin nähtävissä miesten suosimista. Professoriliiton palkkakyselyssä (2016) Tampereen yliopisto sijoittuu varsin hyvin vertailtaessa naisten ja miesten osuutta professuureissa eri yliopistoissa, mutta Tampereen teknillinen yliopisto on listan viimeisenä. Uutta yliopistoa rakennettaessa on tasa-arvoasiat otettava erittäin vakavasti. Onneksi Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso on aktiivisesti kiinnostunut naisten uraesteiden poistamisesta ja Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen jäsenenä on sukupuolitutkimuksen professori Liisa Husu. Odotamme siis sukupuolivinoumista vapaita professorien tehtävän täyttöjä uudessa yliopistossamme.

Tampereen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä
Johanna Kujala, Ismo Isopoussu, Niina Puronurmi, Ilona Taubert ja Tarja Tiainen

Perhevapaiden tukeminen edistää tasa-arvoa

Työnantajan myönteisellä suhtautumisella perhevapaisiin (esim. äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat) on merkittävä vaikutus työntekijöiden kokemukseen työpaikkansa tasa-arvoisuudesta. Perhevapaiden käyttämisen vaikutukset kohdistuvat erityisesti määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien mahdollisuuksiin edetä urallaan. Edellä mainittu vaikutus korostuu erityisesti tutkijanuralla. Tutkija, joka on viiden vuoden määräaikaisesta työsuhteestaan vuoden tai kaksi perhevapaalla, joutuu perhevapaiden käyttämisen seurauksena merkittävästi huonompaan asemaan seuraavaa tehtävää hakiessaan kuin täydet viisi vuotta tutkimusta tehnyt kollegansa. Suomen Akatemia menettelytapoihin kuuluu, että tutkijalla on mahdollisuus hakea rahoituskauden/tutkijakauden pidennystä perhevapaan pituutta vastaavaksi ajaksi.

Yliopisto-organisaatioissa määräaikaisten työsopimusten osuus on suurempi kuin monilla muilla aloilla. Tampereen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa 2016–2018 todetaan, että yliopiston tavoitteena on, että kaikilla tutkimustyötä tekevillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet uralla etenemiseen. Suunnitelma sisältää myös maininnan siitä, että tutkimustyön organisoinnissa pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon yksityiselämän vaatimukset.

Miesten ja naisten tasa-arvoa koskevan lain (tasa-arvolain) tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa työelämässä. Noudattaakseen tasa-arvolain tosiasiallista tarkoitusta tulee työnantajan kiinnittää huomiota perhevapaita käyttävien yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin edetä urallaan suhteessa henkilöihin, jotka eivät perhevapaita käytä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perhevapaata käyttävälle työntekijälle tulisi mahdollistaa uusi perhevapaan pituutta vastaava määräaikainen työsuhde.

Edellä mainitun toteuttaminen käytännössä, erityisesti täydentävän rahoituksen projekteissa, voi kuitenkin olla haasteellista. Kun kyseessä on aikarajattu hanke, jolle on erillinen rahoitus, on suunnitellut työt tehtävä hankkeelle varatussa ajassa. Tällöin sijaisen hankkiminen perhevapaan ajaksi on välttämätöntä, eikä työsuhteen jatkaminen hankkeen päättymisen jälkeen ole aina taloudellisesti mahdollista.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asiasta voisi ja tulisi keskustella. Filosofi David Hume totesi jo 1700-luvulla, että siitä miten asiat ovat, ei tule päätellä, miten niiden pitäisi olla. Yliopisto on yhteisö, jossa emme voi, emmekä saa tyytyä nykyisiin käytäntöihin, vaan meidän tulee koko ajan pyrkiä parempaan. Tampereen yliopistonkin tulisi siis kehittää henkilöstöpolitiikkaansa entistä paremmin tasa-arvoa edistäväksi. Perhevapaiden tukeminen kaikissa, myös määräaikaisissa, työsuhteissa on yksi konkreettinen keino tähän.

Tampereen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän puolesta,

Johanna Kujala (pj.), Ismo Isopoussu, Niina Puronurmi, Tarja Tiainen