Tasa-arvoa professorivalintoihin

Tampereen yliopistossa järjestettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusseminaari syyskuussa 2017. Tilaisuudessa professori Liisa Husu nosti esille, että miehiä suosivat käytännöt ovat edelleen yleisiä yliopistomaailmassa. Mieshakijoiden suosimisesta professorivalinnoissa on myös tieteellistä näyttöä. Tutkimus Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteen professorivalinnoista kuvaa, miten naisten määräaikaiset professuurit loppuvat, mutta miesten vakinaistuvat, sekä miten miehiä otetaan kutsusta vakinaisiin professuureihin (Tiainen & Berki, 2017). Vaikka tietojenkäsittelyn imago on hyvin miehinen, niin se ei ole mitenkään poikkeus professorivalintojen sukupuolittuneena toimijana.

Vaikuttavin todiste hakijan sukupuolen vaikutuksesta pätevyyden arvioon on Steinpreis ja muiden (1999) tutkimus, jossa samat hakemusasiakirjat oli lähetty arvioitavaksi sekä miehen että naisen nimellä. Arvioijat pitivät miehen nimellä lähetettyä cv:tä vahvempana näyttönä pätevyydestä kuin samaa naisen nimellä. Kun nainen esitti julkaisseensa kiinnostavan paperin hyvällä foorumilla, arvioija saattoi kommentoida, että on tarkastettava naisen todellinen rooli tutkimuksessa; miehille vastaavia kommentteja ei esitetty.

Olisiko ratkaisu sukupuolen piilottaminen? Tällaiseen ratkaisuun ovat päätyneet monet naiskirjailijat, esimerkiksi J. K. Rowling. Riittäisikö sukupuolen piilottaminen vain hakuprosessin ajaksi vai pitäisi naiseus piilottaa pysyvästi? Sukupuoleton hakemusten käsittely on kuitenkin akateemisella alalla hyvin vaikeaa, koska merkittävä osa pätevyyttä syntyy tieteellisten artikkelien kirjoittamisen ja tiedeyhteisössä toimimisen kautta. Kumpaakaan näistä ei voi tehdä nimettömästi. Tiedeyhteisöt ovat usein myös niin pieniä, että ihmiset tuntevat tai ainakin tietävät toisensa, vaikka hakija esitettäisiin vain sukunimellä.

Monia yliopistolaisia yllättää se, että naispuoliset hakemusten arvioijat toimivat samoin kuin miehet; myös naisarvioivat arvostavat mieshakijoita enemmän kuin naishakijoita. Se ei kuitenkaan ole yllättävää, sillä akateemiset naiset elävät, työskentelevät ja toimivat samassa yhteisössä miesten kanssa. Tuossa yhteisössä miehet ovat olleet perinteisesti valta-asemassa, joten heidän toimintamallinsa on määritellyt yleiset normit. All male -paneelit ovat hyvin yleisiä akateemisilla foorumeilla. Tilaa toisenlaiseen toimintaan ja ajatustapaan on edelleen niukasti.

Professorin tehtävän täytöissä on siis niin kansainvälisesti kuin Suomessakin nähtävissä miesten suosimista. Professoriliiton palkkakyselyssä (2016) Tampereen yliopisto sijoittuu varsin hyvin vertailtaessa naisten ja miesten osuutta professuureissa eri yliopistoissa, mutta Tampereen teknillinen yliopisto on listan viimeisenä. Uutta yliopistoa rakennettaessa on tasa-arvoasiat otettava erittäin vakavasti. Onneksi Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso on aktiivisesti kiinnostunut naisten uraesteiden poistamisesta ja Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen jäsenenä on sukupuolitutkimuksen professori Liisa Husu. Odotamme siis sukupuolivinoumista vapaita professorien tehtävän täyttöjä uudessa yliopistossamme.

Tampereen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä
Johanna Kujala, Ismo Isopoussu, Niina Puronurmi, Ilona Taubert ja Tarja Tiainen

2 vastausta artikkeliin ”Tasa-arvoa professorivalintoihin

  1. ”Tampereen yliopisto sijoittuu varsin hyvin vertailtaessa naisten ja miesten osuutta professuureissa eri yliopistoissa, mutta Tampereen teknillinen yliopisto on listan viimeisenä.”

    Jos vuosikymmeniä teknillisillä aloilla miesten osuus opiskelijoista on ollut suuri enemmistö, ei liene yllättävää että tutkijoiksi ja lopulta professoreiksi hakevista myös suurin osa on miehiä. Jos tällaisessa epäsuhtatilanteessa haluttaisiin miesten ja naisten 50-50-edustus professuureihin, pitäisi tehdä positiivista syrjintää aika reilulla kädellä ja todennäköisesti jättää pätevimmät valitsematta useassa tapauksessa.

    Vastaavasti Tampereen yliopiston sisällä on aloja, joissa aloittavista opiskelijoista on joka vuosi yli 75 % naisia. Tampereen teknillisen yliopiston tasa-arvo-ongelma on siis siinä, että siellä ei ole muita kuin teknillisiä aineita.

    • Tampereen yliopistossa naisia on tietojenkäsittelyn opiskelijoista 10-25 % riippuen vuodesta, väittelijöistä naisia on 20-30 %, mutta samalla alalla naisprofessoreita ei ole yhtään! Kommentin suoralla kaavalla professoreista naisia pitäisi olla ainakin 20 %, mutta eipä ole.
      Myöskin huomattavaa on tuo tutkimus, joka todistaa, että sama cv miehen ja naisen nimellä arvioidaan eri tavoin (siis miehen nimissä lähetetty paremmaksi). Arviointi ei perustu pelkästään objektiiviseen pätevyyteen – sukupuolineutraalisti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *