Visualisointi

 

Pelkkä data piilottaa tiedon sisäänsä ja siitä valikoiden numeroita esittämällä on asioita usein vaikea havainnollistaa, joten journalismissa on tapana esittää tiedot lukijoille visualisoituina, uutisgrafiikan keinoin. Verkossa on mahdollista julkaista myös animoituja tai vuorovaikutteisia visualisointeja, joihin lukija voi itse vaihtaa muuttujia ja näin tarkastella visualisoitua informaatiota haluamallaan tavalla. Infogr.am-ohjelman avulla voi tehdä helposti vuorovaikutteisia visualisointeja, vaikkei koodaustaitoja olisikaan.

Perinteiset pylväsgrafiikat saattavat toimia monessa tapauksessa muuttujien esittämiseksi ymmärrettävässä muodossa. Taulukoilla saadaan pienestä datasta olennainen esiin tiivistetyssä muodossa, mutta toisaalta taulukko ei paljasta muuttujien välisiä suhteita. Kun halutaan esittää dataa laajempana kokonaisuutena, voi olla tarpeen miettiä erilaisten visualisointityökalujen käyttöä. Näitä ovat esimerkiksi Tableau ja verkostokartan tekemiseen soveltuva Gephi.

Maantieteellistä dataa voi Google Fusion Tables -ohjelman avulla sijoittaa kartalle ilman varsinaisia ohjelmointitaitoja. Kartalta voi erotella alueita jonkin muuttujan arvon suhteen eri väreillä ja ohjelma mahdollistaa myös kunkin alueen päälle avautuvan tietolaatikon, johon voi muotoilla kartan tulkintaan tarvittavat taustatiedot ja muuttujien arvot.

Esimerkkejä visualisoinneista:

– Kartat

Ylen Plusdeskin on visualisoinut sähkön siirtohinnat Suomen kartalle (Maksu jota et kilpailuta – kartta näyttää isot erot sähkön siirtohinnoissa 8.10.2013).

– Aikajana

Yksi Helsingin Sanomien visuaalisista uutissovellustyypeistä on aikajana, joka kokoaa tietystä aiheesta tehdyt jutut aikajärjestyksessä. Lukija voi liikkua aikajanalla ja klikata haluamansa jutut luettavakseen. Heidi Hautalan poliittisen uran vaiheet on esimerkiksi koottu oheiselle aikajanalle.

Global Editors Networkin Data Journalism Awards –sivustolla on esimerkkejä palkituista datajournalistisista esityksistä.

Kokeile itse:

Esa Mäkisen Fusion Tables -harjoitus näyttää vaihe vaiheelta verkkokartan tekemisen. Aineistona on TTL:n työttömyysdata ja lopputuloksena syntyy verkkokartta nuorisotyöttömyydestä kunnittain.

Esa Mäkisen harjoitusmateriaali: Aikajanan teko TimelineJS-työkalulla.

Teemo Tebestin harjoitus: Miten tehdään verkostoanalyysi Facebook-kavereista (englanniksi).

Tutustu näihin:

Teemo Tebest esittelee MediaWiki-alustansa avulla, miten Gephi-ohjelmalla tehdään verkostokartta.

Tebest on esitellyt toisessa blogimerkinnässään myös Gourcea, joka on verkostokarttamainen versionhallintatietojen visualisointiväline.

Andy Kirk on kirjoittanut kirjan Data Visualization: a successful design process ja esittelee verkkosivuillaan työkaluja datan visualisointiin lyhyin kuvauksin ja linkein.

Simon Rogers esittelee Guardianin käyttämiä datajournalismityökaluja, Googlen työkalujen (Fusion Tables, Spreadsheet Charts) lisäksi mm. Tableau ja Many Eyes –visualisointityökalut, sekä Datamarket-työkalun numeroiden visualisointiin: Data visualization DIY: our top tools (28.3.2012).

Open Data Tampereen työpajassa käsiteltiin karttapohjaisten sovellusten toteuttamista, esimerkiksi Open Street Mapin ja paikkatietojen yhdistämistä, mikä vaatii jo ohjelmointitaitoja. Tilaisuus videoitiin ja karttasovelluksen tekeminen konkreettisesti vaihe vaiheelta on seurattavissa. Linkistä löytyy paitsi linkki YouTube-videoon, myös tilaisuuden ohjelma.

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *