Mitä datajournalismi on?

 ” Datajournalismi on työprosessi, jonka aikana hankitaan, muokataan ja analysoidaan dataa ja jonka lopputuloksena julkaistaan ”datajournalistinen juttu” ja mieluiten myös jutussa käytetty data.” (datajournalismi.fi: Johdattelua datajournalismiin)

Datajournalismi yhdistää perinteiset journalistiset työprosessit ja datan käsittelyn, ohjelmoinnin ja visualisoinnin. Datajournalististen juttujen taustalla on yleensä suurehko tietoaineisto, jota analysoimalla voi syntyä kiinnostavia näkökulmia ja aiheita journalistisiksi jutuiksi. Esimerkiksi yhdistämällä eri viranomaisten tietokantoja voi löytää uutta tietoa, joka ei olisi tullut ilmi vain yhden viranomaisen dataa selaamalla tai asiantuntijaa haastattelemalla.

Data voi olla paitsi jutunteon lähde, myös osa journalistista kerrontaa. Ohjelmoinnin ja visualisoinnin avulla on mahdollista esittää suurikin tietomäärä lukijalle ymmärrettävässä ja kiinnostavassa muodossa. Infografiikat ja erilaiset taulukot ovat toki tuttuja jo sanomalehdistä ja oppikirjoista, mutta internet on avannut uusia mahdollisuuksia tiedon visuaaliseen esittämiseen ns. uutissovelluksin, joita Suomessa ovat tehneet mm. Helsingin Sanomien ja Ylen datatoimitukset. Esimerkkeinä vuorovaikutteisista uutissovelluksista ovat vaikkapa aikajana ja erilaiset laskurit.

Vaikka datajournalismi pohjaa pääasiassa suuriin, numeraalisiin tietomääriin, sen aiheet on uutissovellusten avulla mahdollista tuoda hyvinkin lähelle lukija-käyttäjän arkea lisäämällä visualisointeihin vuorovaikutteisuutta: Lukija voi sijoittaa oman elämänsä muuttujat, oli kyse sitten oman asuinalueen asioista tai palkkatasosta, osaksi uutissovellusta ja hahmottaa arkeaan osana laajempaa yhteiskunnallista kontekstia.

Vuorovaikutusta lukijoiden kanssa voidaan myös hyödyntää datan tuottamisessa: lukijoita voidaan pyytää vastaamaan kyselyyn tai heidän syöttämiään tietoja voidaan kerätä ja näin kartuttaa uutta dataa, joka palaa julkaistuna lukijoiden nähtäväksi. Näin lukijat ovat osa jutuntekoprosessia ja näkevät osallistumisensa lopputuloksessa.

Datajournalismi ei ole journalistisena jutuntekotapana uusi asia, sitä edeltävät tutkivan journalismin ja tietokoneavusteisen journalismin perinteet. Uutta datajournalismissa ovat tekniikan kehittymisen ja internetin myötä syntyneet mahdollisuudet datan analysointiin, julkaisemiseen ja visualisointiin. Datajournalismi onkin arkisimmillaan juuri uusien työtapojen ja menetelmien kokeilua ja opettelua. Maineikasta brittiläistä datajournalistia Simon Rodgersia lainaten: Data journalism is 80% perspiration, 10% great idea, 10% output.

Datajournalismin hyötyä ja tarpeellisuutta on perusteltu sillä, että elämme keskellä valtavaa informaatiomäärää. Vaikka internet mahdollistaa itse kullekin pääsyn tiedon lähteille, tarvitsemme edelleen journalismia, joka suodattaa tiedosta olennaisen, analysoi ja tulkitsee sitä. Datajournalismi on nähty myös osaksi journalistisen tarinankerronnan uudistumista: visualisoinnit ja uutissovellukset ovat uudenlaisia keinoja, joiden avulla lukijalle voidaan kertoa merkittävistä asioista.

Vaikka datajournalistiset jutut saattavat olla perusjournalismia työläämpiä tehdä, ne ovat usein myös perusuutista pitkäikäisempiä – ja usein myös tavallista uutista luetumpia tai verkossa klikatumpia. Datajournalistisia juttumalleja voi myös usein käyttää uudelleen: kun juttumalli tai ns. uutissovellus on kerran tehty, sen pohjalta voi rakentaa uusia juttuja ”lisää vain data”-periaatteella.

Tutustu näihin:

Teemo Tebest: Haluatko datajournalistiksi

Heikki Kuutti: Johdatus tietokantajournalismiin

Simon Rogers / Guardian: 10 kohdan datajournalismitutoriaali

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *