Yliopistoyhteistyöstartti: Alumnit esiin!

Keskiviikkona 14.1 2015 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteen yksikkö aloitti uuden aikakauden, kun järjestimme ensimmäisen Yliopistoyhteistyötapaamisen alumnien, opettajakuntamme ja opiskelijaedustajien välillä. Paikalla oli parikymmentä henkeä, vaikka ajankohta myöhään iltapäivällä ei ollut otollisin.

Lyhyen esittäytymiskierroksen jälkeen opintopäällikkö Kati Toikkanen esitteli vuosia 2015-18 koskevan  opetussuunnitelmatyön tämänhetkistä vaihetta ja viime vuosien uudistuksia. Kuvaa täydensi projektipäällikkö Anneli Sorkio, joka esitteli täydennyskoulutuksen uusia avauksia. Alustusten jälkeen yksikön varajohtaja, prof. Päivi Pahta luotsasi vilkasta keskustelua, jossa tuli esiin paljon uusia ja tärkeitä ajatuksia ja ideoita niin opetuksen kehittämisen kuin työelämäyhteistyön ja täydennyskoulutuksenkin suhteen. Yhteistyötä jatketaan toistuvilla alumnitapaamisilla, työelämäorientoivilla luentosarjoilla jne.

Keskustelussa tuli esiin mm. urasuunnittelun merkitys ja nykyisen työelämän ymmärtäminen. Nyt ei opiskelija voi enää ajatella erikoistuvansa vain yhteen suuntaan, vaan jokaisella tulisi olla repussaan myös varasuunnitelma ja erilaisia mahdollisuuksia täydentää opintoja tulevaisuuden tarpeiden mukaan. Tällainen asenne olisi erittäin tärkeä opiskelijoille. Muutoksen sieto on osa tulevaisuuden hallintaa ja se vaatii kykyä muokata nopeasti suunnitelmia.

Meidän koulutuksen tarjoajien kannalta taas työelämässä aktiivisti olevien näkemykset ja niiden jatkuva kuuleminen olisi keskeistä. Vaikka työelämärelevanssi tulee jo nyt esiin HuK- ja FM-osaamistavoitteissa, olisi kiinnitettävä vielä enemmän huomiota siihen, että opiskelija oppisi viestimään oman osaamisensa ja olisi siitä itse tietoinen. Tämä edistäisi oman osaamisen realisoimista työelämässä.

Kun opiskelijamme tekevät gradujaan, he eivät vain osoita oppineensa opettamamme asiat, vaan parhaimmillaan he oppivat omaehtoisia ja kriittisiä tietojen hankintataitoja ja itsenäistä päättelyä, ajankäytön organisointia, omaa itsenäistä työnteon ohjaamista, siis projektin hallintaa. Tähän liittyy myös oman työn näkeminen osana omaa yritystoimintaa. Varsinkin kielten aloilla yrittäjäkoulutukseen tulee panostaa lähitulevaisuudessa.

Toinen tärkeä seikka, mikä nousi esiin, oli elinikäinen oppiminen. Meiltä valmistuvat nuoret tarvitsevat meiltä täydennyskoulutusta aivan samoin kuin me tarvitsemme heidän työelämäkokemustaan, jotta voimme parantaa opetustamme. Parhaimmillaan voisimme kierrättää myös omaa henkilökuntaamme saamassa täydentävää työelämäkokemusta, tai ainakin ottaa oppia niiltä, joilla sitä jo on.

Tärkeimmäksi tekijäksi yliopistokoulutuksessa nousi keskustelussa laatu, joka on opiskelijoittemme tulevassa sijoittumisessa työelämään keskeisintä. Laatu yliopistossa on suhteessa uusimpiin opetusmenetelmiin, mutta se nojaa ensisijaisesti tutkimusosaamiseen, joka ei saa olla ajasta jäljessä. Näin opetuksen laatu ja tutkimuksen laatu liittyvät kiinteästi toisiinsa.

Laatu on myös se, millä kilpailemme täydennyskoulutusmarkkinoilla. Ilman hyvää laatua ei meillä ole mitään kilpailuvalttia tulevaisuuden koulutusyhteiskunnassa.

Hyvää ja laadukasta uutta vuotta kaikille!

Katariina Mustakallio