Lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen ratkaisut keskusteluttavat

Kirsti Karila ja Anna Siippainen

Lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen teemoista on viimeisen vuoden aikana käyty vilkasta keskustelua. Kotihoidon tuen vaikutukset lasten elämälle ja vanhempien työuralle, varhaiskasvatuksen muuttuneet tehtävät, subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen, muuttuvat lapsiryhmien koot ja lisääntyvä varhaiskasvatuspalveluiden yksityistäminen kiinnostavat kansalaisia ja mediaa. Suomalaisten kuntien ratkaisut mainituissa asioissa ovat muuttuneet entistä vaihtelevimmiksi ja siksi tasa-arvon tai mahdollisen eriarvoisuuden kysymykset ovat juuri nyt ajankohtaisia. Lasten hoidon ja kasvatuksen ratkaisuissa ei ole kyse vain perheiden sisäisistä päätöksistä, vaan poliittiset järjestelmät ja paikalliset käytännöt suuntaavat vanhempien ratkaisuja.

CHILDCARE-tutkimus tuottaa uutta tietoa paikallisista lastenhoidon politiikoista

Syksyllä 2015 käynnistyi monitieteinen Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama tutkimushanke, jossa tarkastellaan lasten päivähoidon, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmää tasa-arvon kysymysten kautta. Mahdollisia tasa-arvon tai eriarvoisuuden mekanismeja tarkastellaan tutkimalla muun muassa sitä, mitkä tekijät vaikuttavat vanhempien lasten hoidon ratkaisuihin ja samalla lasten varhaiskasvatukseen osallistumiseen ja heidän ”varhaiskasvatuspolkuihinsa”. Aineistoa kerätään kymmenessä kunnassa ympäri Suomen. Kunnat ovat erilaisia kooltaan, sijainniltaan ja väestörakenteeltaan. Myös kuntien varhaiskasvatuspalveluiden tarjonta ja perheille suunnatut rahalliset lastenhoidon tuet vaihtelevat suuresti tutkimukseen osallistuvissa kunnissa. Alla olevassa taulukossa on havainnollistettu lastenhoidon tukien kunnallista vaihtelua.

Huom! Kyseisenä vuonna yksityisen hoidon tuen kuntalisä oli suurimmillaan 1185 € alle 3 vuotiaasta lapsesta ja suurin mahdollinen palveluseteli 2094 €.
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/vasu/vaka-tukimuodot/kuntalisat-vauvaraha/kuntalisat-2014/Sivut/default.aspx

Hankkeen tutkijat ovat kevään aikana haastatelleet yhteensä noin 90 tutkimuskuntien poliitikkoa, varhaiskasvatuksen viranhaltijaa ja yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajaa. Tieteellisten julkaisujen kirjoittaminen aineiston löydöksistä on parhaillaan käynnissä ja tarkempia tuloksia saamme syksyn kuluessa. Kuitenkin jo tässä vaiheessa voimme todeta, että kerätty aineisto antaa rikkaan kuvan lasten hoidon vaihtelevista paikallisista käytännöistä ja tulkinnoista. Aineisto valottaa muun muassa niitä seikkoja, joiden perusteella kunnat ovat päätyneet omanlaiseensa lastenhoidontukien ja varhaiskasvatuspalveluiden kokonaisuuteen. Samoin aineisto luo kuvaa siitä, millaisena varhaiskasvatuksen merkitys erilaisissa kuntaympäristöissä nähdään.

Suomalaiset kunnat lapsuuden ympäristöinä – vaihtelevat mahdollisuudet perheille ja lapsille

Hankkeen tutkimuskunnat poikkeavat kuviossa esiteltyjen rahallisten tukien lisäksi myös sen suhteen, millaisia varhaiskasvatuksen palvelumuotoja kunnat tarjoavat. Jotkut kunnista kipuilevat muun muassa vähenevien perhepäivähoitajien määrien kanssa ja toisissa kunnissa on panostettu avoimeen kerhotoimintaan. Päiväkodit ovat suurissa kaupungeissa jo nyt merkittävimpiä palvelumuotoja, ja sama suunta on toteutumassa myös pienemmissä kunnissa. Lastenhoidon rahallisten tukien ja varhaiskasvatuspalveluiden kokonaisuudet muodostuvat kunnissa vaihteleviksi. Kuntien voidaan ajatellakin sijoittuvan eri paikkoihin päiväkotikasvatus – kotihoito – ulottuvuudella.

Vanhemmat siis tekevät lastenhoitoon ja lastensa varhaiskasvatuksen polkuihin liittyviä valintojaan kuntakohtaisesti hyvin erilaisissa konteksteissa. Vanhempien valinnanmahdollisuudet eivät ole ympäri Suomen samanlaisia, vaan kunnalliset erot raamittavat vanhempien valintoja. Lisäksi jokaisen perheen henkilökohtaiset elämänsisällöt vaikuttavat myös siihen, millaiset palvelut tai valinnat ovat ylipäänsä mahdollisia. Parhaillaan CHILDCARE – hankkeessa on menossa 1-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnattu kyselytutkimus, jossa kartoitetaan vanhempien näkemyksiä ja heidän tekemiään valintoja lapsen hoidon suhteen. Kyselyn pohjalta haastattelemme myös joukon vanhempia tulevana syksynä.

Tutkimusta kaivataan

Kuntien tarjoamien lastenhoidon tukien ja varhaiskasvatuspalveluiden suuren vaihtelun huomioon ottaen on yllättävää, että lastenhoidon ratkaisujen ja koko lapsuuden paikallistason muotoutumiseen on kiinnitetty vain vähän tutkimuksellista huomiota. Sekä hankitun tutkimusaineiston alustavat analyysit että omat havaintomme kuntavierailujen yhteydessä osoittavat kuntatasolla tapahtuvan varsin merkittäviä lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen linjauksia. Monilta osin ne saattavat vaihdella myös eduskunnan ja hallituksen tekemistä linjauksista. Esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen suhteen kuntien tekemät päätökset eivät ole aina mukailleet tehtyjä valtakunnan linjauksia. Lasten ja perheiden arki on monin tavoin riippuvainen kuntien tekemistä ratkaisuista. Varhaislapsuutta ja sen erilaisia ehtoja muovataan vaihtelevasti suomalaisten kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden linjauksilla. Hankkeessa kerättävien aineistojen kautta CHILDCARE – hanke tulee tuottamaan kattavan kuvan suomalaisen lastenhoitopalveluiden moninaisuudesta sekä sen mahdollisista eriarvoisuutta tuottavista mekanismeista. Tätä kautta voimme yhdessä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneittemme kanssa tuottaa välineitä myös lastenhoidon tuista ja varhaiskasvatuspalveluista muodostuvan kokonaisuuden kehittämiseen kunnissa.

Kirjoittajakuvaukset

Kirsti Karila toimii varhaiskasvatuksen professorina Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä tutkimusalueinaan varhaiskasvatuksen asiantuntijuus ja varhaiskasvatusinstituutioiden toiminta.  Hän toimii CHILDCARE –hankkeen vuorovaikutusvastaavana ja yhden osahankkeen johtajana. Karila on edustanut varhaiskasvatuksen tutkimusta lukuisissa varhaiskasvatuksen linjauksia, lainsäädäntöä, henkilöstön koulutusta ja varhaiskasvatussuunnitelmia valmistelleissa työryhmissä.

 

 

 

Anna Siippainen toimii CHILDCARE –hankkeessa projektitutkijana ja viimeistelee väitöskirjaansa, joka käsittelee lasten ja aikuisten välisiä suhteita hallinnan näkökulmasta. Erityisesti Siippaista kiinnostavat tasa-arvoon ja eriarvoisuuteen liittyvät kysymykset sekä lasten kanssa tehtävä tutkimus. Siippainen vastaa hankkeen viestintään liittyvistä asioista, kuten nettisivuista ja sosiaalisesta mediasta.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *