Tag Archives: vuorovaikutus

Tiedolla johtaminen dialogina

Esitin viime vuoden puolella blogikirjoituksessani väitteen, että tiedolla johtaminen määrittyy käytännössä varsin usein kollektiivisena tulkintaprosessina. Jatketaanpa tätä ajatusta hieman ja maalaillaan samalla hieman valtavirrasta poikkeavaa tutkimusagendaa tietojohtamisen tutkijoille. Selitin tänään ajatustani kollegalle alla olevan kuvan avulla. Kuvassa ”tieto” toimii syötteenä ja ”tiedolla johtaminen” dialogina, jota tiedon pohjalta käydään. Dialogiin vaikuttavat ja sitä ohjaavat monet taustalla […]

Kuuleeko johto?

Vuorovaikutusta ei ole ilman kuuntelemista, ja ilman vuorovaikutusta ei ole johtamista. Kuunteleminen onkin jokaiselle johtajalle ja esimiehelle tärkeä taito. Kaikki johtajien vuorovaikusta tarkastelevat tutkimukset korostavat kuuntelutaitojen merkitystä. Hyvän kuuntelemisen on katsottu vaikuttavan myönteisesti esimerkiksi työpaikan ilmapiiriin, työhyvinvointiin, innovaatioiden syntymiseen ja tuottavuuteen. Tutkittua on ikävä kyllä sekin, että Suomessa työntekijät ovat usein tyytymättömiä johtajiensa taitoon kuunnella … Jatka lukemista Kuuleeko johto?

Kolme ajatusta kesätyöstä

Kesällä pääsin sukeltamaan syvemmälle viestintään ensimmäisen oman alan työpaikan muodossa. Olin kolme kuukautta töissä Kouvola Innovationilla, jossa tein pääasiassa viestintää VisitKouvolalle. Työni sisälsi monipuolisesti viestintää kasvokkain sekä somen, sähköpostin, kotisivujen ja muiden sähköisten kanavien kautta. Kokemusten perusteella listasin kolme asiaa, … Lue loppuun

Manipulatiivinen organisaatioterapia?

Kättä särkee koko käsivarren mitalta. Outoa ja ärsyttävää hermosärkyä. Ihan uutta, tällaista vaivaa ei olekaan aikaisemmin ollut, vaikka urheilutaustasta johtuen vaivoja ja kolotuksia on riittänyt. Nyt on kuitenkin kyseessä uudenlainen särky. Viikon ajan yritän omatoimisesti. Pari urheiluhieroja aikaa, tämä on vuosien varrelta tuttu fixi tällaisiin vaivoihin. Kättä hierotaan reippaalla kädellä ja kyynärvarsi on toisen käynnin […]

Ihana kamala verkostoituminen

Joillekin verkostoituminen esimerkiksi tapahtumien yhteydessä näyttää vain sujuvan kuin luonnostaan. Uusille ihmisille on helppo mennä rohkeasti puhumaan ja tutustumaan. Joitakuita taas jo verkostoituminen sanana alkaa ahdistaa ja saa kylmän hien nousemaan pintaan. Ei kuitenkaan ole syytä paniikkiin, sillä verkostoitumistaitoja voi jokainen oppia ja kehittää. Puheviestinnän opinnoista saa rohkeutta ja taitoja, joita voi hyödyntää myös tavatessa […]

Viestintäalalla vaihtoehdot eivät lopu kesken

Kysymys, jolta kukaan puheviestijä ei voi opiskeluaikanaan välttyä, kuuluu näin: ”Mutta mitä teistä siis oikein tulee?” Kysymykseen vastaaminen viestintäalasta tietämättömälle keskustelukumppanille on aina yhtä hankalaa. Jotkut puheviestijät jaksavat lähteä jaarittelemaan aiheesta enemmänkin: he kertovat viestinnän alan monipuolisista työmahdollisuuksista ja tarinoivat valinnaisten opintojen painoarvosta eli juuri omanlaisensa polun räätälöinnistä. Joku tyytyy vastaamaan vain lyhyesti ja ytimekkäästi: […]

Itsetuntemus ja toisen kunnioittaminen ihmisten välisessä viestinnässä

Tämän aion muistaa ikuisesti, iskostaa ihmisen ihmeelliseen tarkkaan hajumuistiin; puusaunan tuoksu. Oma hetki yksin rantasaunalla, suljen silmät ja hengitän nenän kautta. Vastaheitetty löyly polttaa sieraimia, mutta yritän kuumuudesta huolimatta tunnistaa löylyn kaikki tuoksut. Ensimmäiseksi alkaa erottua lämpö ja palava puu, hirsiseinistä ja puisesta lattiasta hohtava kosteus. Seuraavaksi erottuu hieman teräksinen pistävyys kuumasta kiukaasta ja padassa […]

Vuorovaikutteisen oppimisen iloa

Mitä ensiajatuksia herättää sanakolmikko viestintä yliopiston kursseilla? Ainakin omaan mieleeni nousee ensimmäisenä ehkä hieman vanhahtava kuva, jossa luennoitsijat puhuvat yksin luennoillaan, tutkijoihin tutustutaan kirjojen kautta ja opiskelijoiden osallistuminen rajoittuu lopputenttiin tai -esseeseen. Yksipuolisia luentoja, esseitä ja tenttejä on pian kolmivuotisen yliopistourani aikana tullutkin nähtyä. Kuitenkin myös luovat suoritustavat ja vuorovaikutteinen luennointiote ovat yliopistolla mahdollisia, ja […]

2016 puheviestinnän blogin uudet kasvot

Vuoden 2016 puheviestijäblogi lähtee käyntiin jälleen tuoreella porukalla! Kirjoittajajoukkoon mahtuu neljä erilaista puheviestinnän opiskelijaa, joista kullakin on omat mielenkiinnonkohteensa ja taustansa sekä opiskelijakokemusta aina alkutaipaleen taittamisesta opintojen loppuhännille. Me kirjoittajat odotamme innolla, että pääsemme jakamaan teksteissämme ajatuksiamme blogin lukijoille ja toivomme lämpimästi myös vuoropuhelua, kommentteja ja jakoja teitä kiinnostavista aiheista! Otamme mielellämme vastaan inspiraatiota ja […]

Kevyitä ketteriä kokeiluja

Ohjelmistoalalla ja tuotantoteollisuudessa on käytetty jo pitkään ketterän kehittämisen menetelmiä. Meillä Tietoarkistossakin tekniset palvelut -tiimin sovelluskehittäjät hyödyntävät työssään ketterää, eli iteratiivista ja inkrementaalista työskentelytapaa.

Ketterät työtavat ovat yksinkertaisia, kevyitä ja nopeasti muutoksiin reagoivia. Organisaatioiden kannattaisi hyödyntää niiden periaatteita laajemminkin – esimerkiksi työhyvinvointia voi mainiosti kehittää kevyin, ketterin kokeiluin. Tämän opin Tampereen yliopiston järjestämässä Ketterän toiminnan ja kehittämisen valmennusohjelmassa, jossa edustin Tietoarkistoa. Valmentajana toimi organisaatiokonsultti Jukka-Pekka Heikkilä Humap Oy:stä.

Valmennustapaamisissa emme istuneet pöytien takana vaan tiiviissä tuoliringissä – ohjelmaan kuului paljon interaktiivisuutta ja vuorovaikutusta. Koulutus oli kaiken kaikkiaan erittäin opettavainen, mielenkiintoinen ja mieliinpainuva. Ketterän kehittämisen saloista minulle jäivät päällimmäisinä mieleen vuorovaikutuksen merkitys, kevyiden kokeilujen sykli sekä työhyvinvointiperiaatteiden laatiminen. Lisäksi meille opetettiin muun muassa tekniikoita ideointiin ja palautteen keräämiseen.

Työhyvinvointi luodaan yhdessä, ja yhteisöissä tapahtuvien keskustelujen laatu näkyy lopputuloksissa

Vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen ovat erittäin tärkeitä asioita! Työhyvinvointikulttuuri ja me-henki syntyvät yhteisissä kokemuksissa ja tarinoissa. Pienikin muutos puhumisen rakenteissa luo ison muutoksen. Usein organisaation eri ryhmien välinen dialogi puuttuu, vaikka se olisi hyvin tärkeää. Työyhteisöjen tulisi myös nostaa esiin hiljainen puhe ja puhua myös niistä asioista, joista ei puhuta, vaikka pitäisi.

Kevyet kokeilut ovat helppo tapa kohentaa työhyvinvointia

Työhyvinvoinnin ketterä kehittäminen on syklinen prosessi. Ensin tunnistetaan mitä juuri nyt nähdään ja koetaan. Tämän jälkeen tulkitaan havaintoja. Lopuksi toimitaan ja tehdään kevyt kokeilu. Sitten aloitetaan prosessi alusta: tutkitaan tehdyn kokeilun vaikutuksia ja tunnistetaan mitä nähdään ja kuullaan ja niin edelleen. Erilaisten kokeilujen tekemiseen pitäisi olla matala kynnys, eikä kerralla tarvitse tehdä isoa muutosta.

Työhyvinvoinnin ketterä kehittäminen on syklinen prosessi.

Yksinkertaiset periaatteet motivoivat

Työyhteisöjen kannattaa laatia lyhyt lista yksinkertaisista työhyvinvointia tukevista periaatteista, joita yhdessä noudatetaan. Toimiva periaate alkaa verbillä ja periaatteita tulee olla pienin mahdollinen määrä. Periaatteisiin liittyy hyvä energia ja ne vahvistavat toivottuja asioita.

Organisaation työhyvinvointiperiaatteiden listalla voisi olla esimerkiksi seuraavanlaisia asioita:

  • ollaan helposti lähestyttäviä ja pidetään matala kynnys avun pyytämiselle sekä antamiselle
  • huolehditaan hyvästä ja nopeasta tiedonkulusta
  • suhtaudutaan avoimesti uusiin ideoihin ja muutoksiin
  • vaikutetaan oman työn sisältöön ja osallistutaan organisaation kehittämiseen
  • ollaan joustavia ja kohdellaan kaikkia tasapuolisesti.

Tietoarkistossa vallitsee myönteinen yhteisöllisyys, ja meillä on työhyvinvointi erinomaisella mallilla. On kuunneltu ihmisiä ja tehty työhyvinvointia nostattavia toimenpiteitä. Ja varmasti tullaan jatkossakin tekemään. Todellisuushan on jatkuvassa muutostilassa, ja työyhteisöjen on elettävä jatkuvan liikkeen ehdoilla ketterin kokeiluin.

Lisätietoa:
» Jukka-Pekka Heikkilä: Kohti älykästä vuorovaikutusta
» Sulautettujen järjestelmien ketterä käsikirja

Outi Törnblom
projektikoordinaaattori
etunimi.sukunimi [at] uta.fi