Tag Archives: vaikuttavuus

Valkonen (toim.): Enemmän tai vähemmän häiritsevää yhteiskuntatutkimusta

Artikkelikokoelma Häiritsevä yhteiskuntatutkimus osallistuu keskusteluun tieteen vaikuttavuudesta keskittymällä tutkimuksen häiritsevyyteen.

The post Valkonen (toim.): Enemmän tai vähemmän häiritsevää yhteiskuntatutkimusta appeared first on Politiikasta.

Vaikuttaminen – sallittua, odotettua vai vaadittua?

Vaikuttaminen on moniulotteinen kysymys. Ensimmäisenä itselleni nousevat mieleen kysymykset siitä keille sallitaan oikeus vaikuttaa, keiden odotetaan vaikuttavan ja keneltä vaikuttamista vaaditaan. Näistä kysymyksistä on helppo päätyä pohtimaan myös sitä, kuka on vaikuttamisen kohde, mihin sillä pyritään ja mitä vaikuttamisella oikeastaan tarkoitetaan. Piakkoin päättyvässä ”Tuloksekas julkisjohtaminen” -tutkimushankkeessa pohdimme tuloksellisuusinformaation hyödyntämistä kuntajohtamisessa. Hankkeen lähtökohtana ja myös lopputuloksena […]

Tutkimusaineistojen avaaminen on tutkittavien etu

Terveys- ja lääketieteellisistä asioista olisi paljonkin kirjoitettavaa, mutta tämä blogiteksti jää viimeiseksi kirjoituksekseni Tietoarkistossa. Kun yksi ovi sulkeutuu, toisia avautuu – tällä kertaa ovi avautui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa, jossa nyt työskentelen.

Tämä kirjoitus käsittelee tärkeää aihetta, eli sitä mikä on tutkittavan etu lääketieteellisten tutkimusaineistojen avaamisessa. Taustalla ovat yhä lisääntyvät vaatimukset tutkimuksen avoimuudesta. Niistä lääketieteen tutkimuksen kannalta merkittävin on kansainvälisten lääketieteellisten lehtien komitean (ICMJE) tavoite, jonka mukaan kaikkien kliinisten tutkimusten aineistot on jatkossa aukaistava.

Miksi sitten sellainen instituutio kuin ICMJE suosittelee kliinisten tutkimusten datojen avaamista? Monella varmasti herää kysymys, eivätkö he ajattele tutkimukseen osallistuvien tietosuojaa? Ehkä vähän yllättäen, ICMJE kuitenkin perustelee tutkimusaineistojen avaamista juuri osallistujien edulla.

Heidän mukaansa kyse on ennen kaikkea tutkijan vastuusta tutkittavilleen. Jo suostumuksessa osallistujille tehdään selväksi, että tutkimuksen hyödyt eivät välttämättä suoraan koidu heille itselleen, vaan tuleville potilaille. Osallistuessaan tutkimukseen tutkittavat siis asettavat terveytensä, hyvinvointinsa ja taloudellisen toimeentulonsa alttiiksi riskeille hyödyttääkseen tulevia potilaita. Siksi on eettisesti välttämätöntä, että tutkimusaineisto ja sen tulokset käytetään hyödyksi mahdollisimman tarkoin.

Se ei onnistu, mikäli tutkimusaineistoa pääsee käyttämään vain datan kerännyt yritys tai akateeminen tutkimusryhmä. On epätodennäköistä, että tutkijat pystyvät analysoimaan täydellisesti kaikkea keräämäänsä dataa. Tutkimuksen tulokset voivat myös jäädä epäselviksi, jos tutkittavien joukko on ollut liian pieni, jotta intervention vaikutukset saataisiin tutkimuksessa selville. Tutkimuksen puutteetkin havaitaan helpommin ulkopuolisen silmin.

Siksi data on tärkeää antaa myös muiden tutkijoiden saataville. He voivat ottaa datan oman tutkimusaineistonsa rinnalle, jolloin tutkimusjoukon kasvu pienentää havaitun vaikutuksen suuruuteen ja suuntaan liittyvää epävarmuutta. Datan jakaminen auttaa pääsemään varmuuteen hoidon vaikuttavuudesta nopeammin ja potilaat hyötyvät paitsi nopeammasta uudesta hoidosta, myös siitä, ettei tutkimusta tarvitse toistaa yhtä monta kertaa ja altistaa yhä uusia osallistujia riskeille.

ICMJE esittää, että lähivuosina tutkimusaineistojen avaamisesta tehdään pakollista. Se ei ole vaatimuksineen yksin – yhä useampi tutkimusrahoittaja ja muun muassa Institute of Medicine/National Academy of Medicine sekä European Medicines Agency vaativat tutkimusaineistojen avaamista.

Potentiaalisena tulevien hoitojen ja lääkkeiden käyttäjänä kannatan lämpimästi myös lääketieteellisten aineistojen avaamista. Tänä tietotekniikan aikakautena tutkittavien tietosuoja saadaan varmasti taattua kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla vaikkapa tietoturvallisten etäkäyttöjärjestelmien avulla. Suomessa tällainen etäkäyttöjärjestelmä on jo rakenteilla rekisteritietojen tietoturvallista käyttöä varten.

Annaleena Okuloff
erikoissuunnittelija, THL
Tietoarkiston entinen terveystieteiden tieteenala-asiantuntija
fsd [at] uta.fi

Moni asia riippuu siitä mistä roikkuu

Vietnamin jälkeen oli vuorossa Kuopio, josta matka jatkui suoraan Italiaan. Ensin nyt kuitenkin muutama sana Kuopiosta, jossa järjestettiin Hallinnon Tutkimuksen Päivät 24.-25.11.2016. Meillä oli alun perin tarkoitus Tampereen teknillisen yliopiston (Jari Jussila sekä Virpi Sillanpää) ja Solitan (Timo Lehtonen) kollegoiden kanssa järjestää työryhmä otsikolla ” Digitalisaatio kuntapalveluiden johtamisen uudistajana”, mutta suosio jäi niin olemattomaksi, että […]

Mitä tietojohtamisella tarkoitetaan?

Väriä elämään harmaan syksyn keskelle. Vaihteeksi video-blogi. Minä ja minun näkemyksiäni tietojohtamisesta. Kyseessä puheenvuoro kirjastojen tietojohtamista käsitelleessä koulutuspäivässä. Koulutuspäivän järjestivät Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Kuntaliitto ry sekä Tampereen yliopisto yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston kanssa.Tilaisuuden videoi Kirjastokaista.fi Itseasiassa kyseessä oli kahden päivän kokonaisuus, jossa pohdimme yhdessä kirjastoalan asiantuntijoiden kanssa kirjastojen roolia tietoyhteiskunnassa ja sitä, millaisen roolin tietojohtaminen omaa tai […]

Koodaava politiikan tutkija saattaisi oikeasti vaikuttaa

Politiikan tutkimuksessa on keskusteltu edustuksellisen demokratian tai puolueiden kriisistä jo ainakin 20 vuotta. Samana aikana digitalisaatio on muuttanut kaikki elämän ja yhteiskunnan muut osa-alueet: lääketiede on kehittänyt ihmisille asennettavia tekokäsiä, autot ovat oppineet ajamaan itse itseään ja sosiaalinen elämä kumppanin etsintää myöten on siirtynyt kännykän ruudulle. Globalisaatio taas on pakottanut taloutemme rakenteet uusiutumaan, kun toimiala toisensa jälkeen on keksinyt itsensä… Read more →

The post Koodaava politiikan tutkija saattaisi oikeasti vaikuttaa appeared first on Opiskelijablogi.