Tag Archives: Tutkimus

Nyt sitä saa…

…arkistotiedettä nimittäin. Lähes tuhatsivuinen Research in the Archival Multiverse ilmestyi viime vuonna paperilla ja on nyt vapaasti saatavilla verkosta.

Mistä kirjoitetaan arkistotieteessä

Olen lupautunut puhumaan arkistotieteen suuntauksista Euroopassa, vaikkei siinä oikeastaan ole mieltä. Ei nimittäin ole eurooppalaista arkistotiedettä, kuten ei ole erityisiä eurooppalaisia arkistoja ja niiden yhteistä arkistohistoriaa. Vaikka voisi luulla toisin, sellaisista puhuminen on ”vain vähän enemmän kuin illuusio ja vain vähän vähemmän kuin absurditeetti” (Michel Duchein). Joka tapauksessa saadakseni esitykselle pohjaa ja nähdäkseni, mitä trendejä tältä hajanaiselta […]

Kuusi vuosikymmentä ruotsalaista asiakirjahallintoa

Uusin ”Arkiv. En tidskrift om arkivets alla aspekter” -lehti on omistettu Näringslivets Arkivrådille, joka täyttää 60-vuotta tänä vuonna. Jos ymmärrän oikein, NLA vastaa suurin piirtein meidän Liikearkistoyhdistystämme. Yksi lehden jutuista on otsikoitu ”Kuusi vuosikymmentä ruotsalaista asiakirjahallintoa”. Siinä katsotaan ruotsalaisen asiakirjahallinnon juurien alkavan 1910-luvun taylorismista. Työn rationalisoinnin ajatus ulottui myös yritysten tiedonhallintaan. Sellaiset kirjat kuin Olof Kärnekullin ”Hur man […]

Vertailevaa tutkimusta

Kansainvälisesti kaikkein laajin ja kattavin vertailevan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen verkosto ISSP (International Social Survey Programme) kokoontui toukokuun alussa Lausannessa. Tällä hetkellä ISSP:ssa on mukana 49 maata. Euroopan maita on mukana eniten, mutta ohjelmaan osallistuvat myös sellaiset maat kuin Kiina, Intia, Thaimaa, … Lue loppuun

Yliopistojen tuesta ja tulevaisuudesta Suomessa

Tänään oli suuri päivä: Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistävän Tampereen korkeakoulusäätiön perustamispäivä. Työtä on tehty paljon, mutta paljon sitä on vielä edessäkin. Tampere on nyt kiistatta tulevaisuuteen katsovan korkeakoulutuksen eturintamassa. Nopeasti muuttuviin työmarkkinoihin ja globaaleihin ongelmiin … Lue loppuun

Varo saalistajia!

Viime vuosien aikana tieteellisen julkaisemisen kentälle on tullut uusi ongelma: saalistajat eli predatory-julkaisusarjat ja -julkaisijat. Tutkijoina saamme päivittäin useita sähköpostiviestejä, joissa meitä kutsutaan julkaisemaan mitä ihmeellisimmissä julkaisusarjoissa, osallistumaan tuntemattomiin kansainvälisiin kokouksiin ja arvioimaan käsikirjoituksia, joista meillä ei ole minkäänlaista käsitystä. … Lue loppuun

Suomen tiedepolitiikka puntarissa

Uusimmat moitteet Suomen tutkimus- ja korkeakoulutuspolitiikan takkuamisesta tulevat OECD:stä. Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön OECD:ltä tilaaman tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän arvioinnin alustavia tuloksia kuultiin helmikuun alussa. Lopullinen raportti julkaistaan kesällä. Ei liene yllättävää, että suurin huoli kohdistuu kokonaisvaltaisen tiedepoliittisen … Lue loppuun

Löytöretkiä oman tutkimusaiheen ulkopuolelle

Maija Ojala, FT tutkija ja projektin johtaja Tampereen yliopisto Historioitsija määrittelee itsenä usein tutkimusaiheensa ja tutkimansa ajanjakson pohjalta: tutkija voi olla esimerkiksi keskiajan tutkija tai sotahistorioitsija. Lisäksi omaa tutkijaidentiteettiään voi määritellä näkökulmasta käsin ja historian tutkija voi olla vaikka sukupuoli- … Lue loppuun

Tutkimuksen ja opetuksen välinen yhteys yliopistossa

Kirjoitus on jatkoa yliopisto-pedagogiikan blogikirjoitussarjalle, jossa Sonja syventyy kerran kuussa johonkin pedagogiseen käsitteeseen tai ideaan ja pohtii oppimista erityisesti yliopisto-opiskelijan näkökulmasta.

Emme opeta opiskelijoita toimimaan menneessä maailmassa vaan tulevassa

Osallistuin joulukuussa viikon kestäneeseen tohtoriopiskelijoiden seminaariin Brysselissä. Erasmus yliopiston markkinoinnin professori Stefano Puntoni haastoi meidät pohtimaan seminaarin edetessä sitä, että tutkimmeko ja opetammeko akatemiassa niitä asioita, joilla ei ole ainoastaan merkitystä nyt, vaan ennen kaikkea tulevaisuudessa. Monet muutosvoimat (mm. digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio, väestörakenteen muuttuminen, globalisaatio ja sen vastareaktiot, kestävän kehityksen kysymykset) muovaavat tulevaisuutta tavalla, joka tekee siitä mahdottoman ennustaa tästä hetkestä käsin. Puntonin kysymys saikin minut pohtimaan sitä, että mistä voimme tietää varmaksi mitä ne tiedot ja taidot ovat, joiden avulla meiltä valmistuvat opiskelijat menestyvät, voivat hyvin, ja ratkovat tulevaisuuden yhteiskunnan ongelmia?

Tutkimusperustainen opetus kehittää metataitoja

Yksi vastaus tähän kysymykseen löytyy yliopiston yleisestä tehtävästä tarjota tutkimukseen perustuvaa opetusta. Yliopiston tutkimustehtävä erottaa yliopiston muista koulutusinstituutioista ja tarjoaa mahdollisuuden sellaiseen oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen, joka on opiskelijoiden aika- ja tulevaisuusperspektiivistä käsin tarkasteltuna relevantimpaa nyt kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Tutkimuksen ja opetuksen yhdistäminen kehittää nimittäin opiskelijan luovaa ajattelua ja toimintatapoja sellaisissa tilanteissa, joihin ei ole saatavilla valmiita tai ilmiselviä ratkaisuja (Annala, Mäkinen & Lindén 2015). Näitä tilanteita on tarjolla yhä epävarmemmassa, nopeammin muuttuvassa ja tietointensiivisemmässä yhteiskunnassa, jota meiltä valmistuvat opiskelijat pääsevät eri työtehtäviensä kautta palvelemaan.

Tutkimusta, ja siinä kehittyviä taitoja ei siis pidä nähdä vain tutkijoiksi suuntautuvien erityisalueena (Healey 2005), sillä jokainen yliopistosta valmistuva tarvitsee tämän päivän työelämässä ja yhteiskunnassa selviytyäkseen näitä taitoja riippumatta tulevasta työnkuvastaan. Kriittinen ajattelu, analyyttisyys, tiedon soveltaminen, itseohjautuvuus ja luova ongelmanratkaisukyky kuuluvatkin yhtä tiiviisti jokaisen yliopistosta valmistuvan osaamispalettiin kuin ne kuuluvat omien kurssiemme oppimistavoitteisiin.

Tutkiva oppiminen yliopisto-opetuksessa

Olen kuitenkin huomannut, että yliopisto-opiskelijoille ei ole aina itsestäänselvää, mitä tutkivalla oppimisella ja tutkimukseen perustuvalla opetuksella yliopistossa tarkoitetaan. Tätä suhdetta havainnollistaa kuviossa 1 esitetty nelikenttä, joka kuvaa koko joukkoa niitä tapoja, joilla tutkimusperustaisuus näkyy yliopisto-opetuksessa. Kuvion avulla opiskelijat voivat paremmin hahmottaa niin esseet, case-tehtävät, artikkelilukupaketit, tutkimusseminaarin kuin luento-opetuksenkin tutkimuksen ja opetuksen välisen suhteen ilmentymäksi ja osaavat antaa näissä oppimisprosesseissa kehittyville taidoille arvoa, koska tämä arvo on todennäköisesti se, joka työelämään siirryttäessä ensimmäisenä realisoituu.

Kuvio 1. Tutkimusperustainen opetus (Annala, Mäkinen & Lindén 2015)

Emme voi siis olla varmoja tulevaisuudesta, mutta voimme olla varmoja siitä, että siellä selviytyminen ja menestyminen vaatii meiltä metataitoja. Niitä taitoja, jotka auttavat meitä ajattelemaan luovemmin, mukautumaan muutokseen sekä toimimaan rohkeammin uusien tilanteiden edessä. Niitä taitoja, joiden kehittymisessä tutkimusperustainen yliopisto-opetus on aivan keskeisessä roolissa.

Tartu siis tänä lukukautena innolla tutkimukseen, joko esseen kirjoittamisen, artikkelien lukemisen, case-työskentelyn tai tutkimusseminaariin osallistumisen kautta. Opintopisteiden karttuessa metataitosi kehittyvät ja tulevaisuus saa kipeästi kaipaamiaan osaajia.

Hyvää alkanutta vuotta 2017 ja oppimisen iloa!

Sonja
Markkinoinnin yliopisto-opettaja

Lähteet:

Annala, J., Mäkinen, M. & Lindén, J. (2015). Tutkimuksen ja opetuksen yhteys yliopistossa – opetussuunnitelmatyön näkökulma. Kasvatus ja aika 9 (3), 134–148.

Healey, M. (2005). Linking research and teaching: exploring disciplinary spaces and the role of inquiry-based learning. Teoksessa Barnett, R. (toim.) Reshaping the university: new relationships between research, scholarship and teaching. Berkshire: McGraw-Hill Education, 67–78.

Tutkimuksen ja opetuksen välinen yhteys yliopistossa

Kirjoitus on jatkoa yliopisto-pedagogiikan blogikirjoitussarjalle, jossa Sonja syventyy kerran kuussa johonkin pedagogiseen käsitteeseen tai ideaan ja pohtii oppimista erityisesti yliopisto-opiskelijan näkökulmasta.

Emme opeta opiskelijoita toimimaan menneessä maailmassa vaan tulevassa

Osallistuin joulukuussa viikon kestäneeseen tohtoriopiskelijoiden seminaariin Brysselissä. Erasmus yliopiston markkinoinnin professori Stefano Puntoni haastoi meidät pohtimaan seminaarin edetessä sitä, että tutkimmeko ja opetammeko akatemiassa niitä asioita, joilla ei ole ainoastaan merkitystä nyt, vaan ennen kaikkea tulevaisuudessa. Monet muutosvoimat (mm. digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio, väestörakenteen muuttuminen, globalisaatio ja sen vastareaktiot, kestävän kehityksen kysymykset) muovaavat tulevaisuutta tavalla, joka tekee siitä mahdottoman ennustaa tästä hetkestä käsin. Puntonin kysymys saikin minut pohtimaan sitä, että mistä voimme tietää varmaksi mitä ne tiedot ja taidot ovat, joiden avulla meiltä valmistuvat opiskelijat menestyvät, voivat hyvin, ja ratkovat tulevaisuuden yhteiskunnan ongelmia?

Tutkimusperustainen opetus kehittää metataitoja

Yksi vastaus tähän kysymykseen löytyy yliopiston yleisestä tehtävästä tarjota tutkimukseen perustuvaa opetusta. Yliopiston tutkimustehtävä erottaa yliopiston muista koulutusinstituutioista ja tarjoaa mahdollisuuden sellaiseen oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen, joka on opiskelijoiden aika- ja tulevaisuusperspektiivistä käsin tarkasteltuna relevantimpaa nyt kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Tutkimuksen ja opetuksen yhdistäminen kehittää nimittäin opiskelijan luovaa ajattelua ja toimintatapoja sellaisissa tilanteissa, joihin ei ole saatavilla valmiita tai ilmiselviä ratkaisuja (Annala, Mäkinen & Lindén 2015). Näitä tilanteita on tarjolla yhä epävarmemmassa, nopeammin muuttuvassa ja tietointensiivisemmässä yhteiskunnassa, jota meiltä valmistuvat opiskelijat pääsevät eri työtehtäviensä kautta palvelemaan.

Tutkimusta, ja siinä kehittyviä taitoja ei siis pidä nähdä vain tutkijoiksi suuntautuvien erityisalueena (Healey 2005), sillä jokainen yliopistosta valmistuva tarvitsee tämän päivän työelämässä ja yhteiskunnassa selviytyäkseen näitä taitoja riippumatta tulevasta työnkuvastaan. Kriittinen ajattelu, analyyttisyys, tiedon soveltaminen, itseohjautuvuus ja luova ongelmanratkaisukyky kuuluvatkin yhtä tiiviisti jokaisen yliopistosta valmistuvan osaamispalettiin kuin ne kuuluvat omien kurssiemme oppimistavoitteisiin.

Tutkiva oppiminen yliopisto-opetuksessa

Olen kuitenkin huomannut, että yliopisto-opiskelijoille ei ole aina itsestäänselvää, mitä tutkivalla oppimisella ja tutkimukseen perustuvalla opetuksella yliopistossa tarkoitetaan. Tätä suhdetta havainnollistaa kuviossa 1 esitetty nelikenttä, joka kuvaa koko joukkoa niitä tapoja, joilla tutkimusperustaisuus näkyy yliopisto-opetuksessa. Kuvion avulla opiskelijat voivat paremmin hahmottaa niin esseet, case-tehtävät, artikkelilukupaketit, tutkimusseminaarin kuin luento-opetuksenkin tutkimuksen ja opetuksen välisen suhteen ilmentymäksi ja osaavat antaa näissä oppimisprosesseissa kehittyville taidoille arvoa, koska tämä arvo on todennäköisesti se, joka työelämään siirryttäessä ensimmäisenä realisoituu.

Kuvio 1. Tutkimusperustainen opetus (Annala, Mäkinen & Lindén 2015)

Emme voi siis olla varmoja tulevaisuudesta, mutta voimme olla varmoja siitä, että siellä selviytyminen ja menestyminen vaatii meiltä metataitoja. Niitä taitoja, jotka auttavat meitä ajattelemaan luovemmin, mukautumaan muutokseen sekä toimimaan rohkeammin uusien tilanteiden edessä. Niitä taitoja, joiden kehittymisessä tutkimusperustainen yliopisto-opetus on aivan keskeisessä roolissa.

Tartu siis tänä lukukautena innolla tutkimukseen, joko esseen kirjoittamisen, artikkelien lukemisen, case-työskentelyn tai tutkimusseminaariin osallistumisen kautta. Opintopisteiden karttuessa metataitosi kehittyvät ja tulevaisuus saa kipeästi kaipaamiaan osaajia.

Hyvää alkanutta vuotta 2017 ja oppimisen iloa!

Sonja
Markkinoinnin yliopisto-opettaja

Lähteet:

Annala, J., Mäkinen, M. & Lindén, J. (2015). Tutkimuksen ja opetuksen yhteys yliopistossa – opetussuunnitelmatyön näkökulma. Kasvatus ja aika 9 (3), 134–148.

Healey, M. (2005). Linking research and teaching: exploring disciplinary spaces and the role of inquiry-based learning. Teoksessa Barnett, R. (toim.) Reshaping the university: new relationships between research, scholarship and teaching. Berkshire: McGraw-Hill Education, 67–78.