Tag Archives: Tutkimus

Kuluttajakansalainen aktiivisena ruokahävikin vähentäjänä

Wastebusters-tutkimusprojektimme nimi virallinen nimi on ’Examining consumer-citizers as active reducers of food waste: Practices, actor-networks, and discourses’. Pitkään nimeen sisältyy tuntemattomampia termejä, joita tulee hieman tarkemmin selittää, jotta niiden merkitys aukeaa. Tässä postauksessa keskitymme käsitteeseen ’consumer-citizen’, jonka vakiintunut suomenkielinen vastine on ’kuluttajakansalainen’.

Kuluttajakansalainen on käsitteenä suhteellisen uusi. Käsite tuo yhteen ihmisen roolin sekä kuluttajana että kansalaisena. Täten käsite liittää keskenään myös kuluttamisen ja yhteiskunnan, jotka nähdään usein toisistaan erillään olevina kokonaisuuksina niin julkisessa keskustelussa kuin tutkimuksessakin. Kuluttamisella ja yhteiskunnalla, samoin kuin kuluttajalla ja kansalaisella, on kuitenkin monia päällekkäisyyksiä ja kytköksiä, mistä syystä niiden tarkastelu toisistaan riippumattomina teemoina jättää huomiotta tärkeitä asioita. Muun muassa eettinen kuluttaminen, boikotointi ja vapaaehtoinen yksinkertaistaminen ovat esimerkkejä kuluttamisesta, joihin kytkeytyy kansalaisuuteen liittyviä tärkeitä elementtejä.

Kuluttajakansalaisten kuluttamista ohjaa altruistinen ajattelu ja halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Kuluttajakansalaisilla on keskeinen rooli kestävässä kuluttamisessa. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että kuluttajan asenteiden ja todellisen käyttäytymisen välillä on usein kuilu. Kuluttajilla on usein kestäviä kuluttamisen tapoja kohtaan hyvinkin positiivinen asenne, mutta tämä asenne ei heijastu kulutuskäyttäytymiseen. On esitetty, että kuluttajakansalaisten voimaannuttaminen tarjoaa keinon tämän kuilun poistamiseen.

Kuluttamista on pitkään kuvattu yksilön vapautena tehdä valintoja ja käyttää rahaansa haluamallaan tavalla. Kuluttamisen ja kuluttajan kohdalla on harvemmin puhuttu velvollisuuksista tai vastuista. Kansalaisilla puolestaan on kautta aikain ollut sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Käsite ’kuluttajakansalainen’ nostaakin esiin sekä erilaiset vapaudet että velvollisuudet kuluttamiseen liittyen. Koska kuluttajakansalaisilla on vapaus tehdä valintoja, on heillä myös velvollisuus kohdata valinnoista syntyvät seuraukset. Kuluttajan ja kansalaisen roolien ero on häilyvä, eikä niitä mielestämme ole tarkoituksenmukaista nähdä toistaan erillisinä kokonaisuuksina.

Kuluttajakansalainen pyrkii toiminnallaan täyttämään yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä velvollisuuksiaan, mutta samaan aikaan hänellä on vastuu omasta ja mahdollisesti myös perheen/lähipiirin hyvinvoinnista. Jokapäiväisessä elämässä erilaiset velvollisuudet saattavat olla ristiriidassa keskenään. Ruokaan ja sen pois heittämiseen liittyy olennaisesti erilaisia vastuita ja velvollisuuksia, jotka saattavat olla ajoittain ristiriidassa keskenään. Päivämäärän ylittänyt tuote voi vaikuttaa pienten lasten vanhemmista vaaralliselta, joten se heitetään pois esimerkiksi ruokamyrkytyksen pelossa. Ruoka saattaa myös joutua roskiin siitä syystä, että se ei yksinkertaisesti maistu hyvältä. Tutkittaessa ruokahävikkiä on siihen kytköksissä olevat teemat otettava laajassa mittakaavassa huomioon, jotta ongelmaan on mahdollista tarttua.

Pyrimme tutkimusprojektissamme etsimään ratkaisuja ruokahävikkiongelmaan syiden tai syyllistämisen sijaan. Kuluttajakansalaiset ovat tässä keskeisessä asemassa. Ruokahävikin ympärillä kuluttajakansalaisina voidaan pitää esimerkiksi ruokahävikkiä vastustavia ruokabloggaajia, innovatiivisia ruokahävikkiyrittäjiä, ruokahävikkivinkkejä jakavia kokkeja sekä ruokahävikin hallinnasta kiinnostuneita kuluttajia. Tutkimuksemme mielenkiinnon kohteena on se, millä tavoin kuluttajakansalaiset aktiivisesti vähentävät ruokahävikkiä tavallisessa arjessa. Tarkastelemme kuluttajakanlaisten toimia ja toimintaa erilaisten näkökulmien kautta. Näitä näkökulmia ovat kulutuskäytänteet, toimijaverkot ja diskurssit, joita avaamme tarkemmin myöhemmissä blogipäivityksissämme.

Lähteet ja lisälukemista:

Prothero, A., Dobscha, S., Freund, J., Kilbourne, W. E., Luchs, M. G., Ozanne, L. K., & Thøgersen, J. (2011). Sustainable consumption: Opportunities for consumer research and public policy. Journal of Public Policy & Marketing30(1), 31-38.

Trentmann, F. (2007). Citizenship and Consumption. Journal of Consumer Culture, 7(2), 147-158.

– Ulla-Maija

Kuluttajakansalainen aktiivisena ruokahävikin vähentäjänä

Wastebusters-tutkimusprojektimme nimi virallinen nimi on ’Examining consumer-citizers as active reducers of food waste: Practices, actor-networks, and discourses’. Pitkään nimeen sisältyy tuntemattomampia termejä, joita tulee hieman tarkemmin selittää, jotta niiden merkitys aukeaa. Tässä postauksessa keskitymme käsitteeseen ’consumer-citizen’, jonka vakiintunut suomenkielinen vastine on ’kuluttajakansalainen’.

Kuluttajakansalainen on käsitteenä suhteellisen uusi. Käsite tuo yhteen ihmisen roolin sekä kuluttajana että kansalaisena. Täten käsite liittää keskenään myös kuluttamisen ja yhteiskunnan, jotka nähdään usein toisistaan erillään olevina kokonaisuuksina niin julkisessa keskustelussa kuin tutkimuksessakin. Kuluttamisella ja yhteiskunnalla, samoin kuin kuluttajalla ja kansalaisella, on kuitenkin monia päällekkäisyyksiä ja kytköksiä, mistä syystä niiden tarkastelu toisistaan riippumattomina teemoina jättää huomiotta tärkeitä asioita. Muun muassa eettinen kuluttaminen, boikotointi ja vapaaehtoinen yksinkertaistaminen ovat esimerkkejä kuluttamisesta, joihin kytkeytyy kansalaisuuteen liittyviä tärkeitä elementtejä.

Kuluttajakansalaisten kuluttamista ohjaa altruistinen ajattelu ja halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Kuluttajakansalaisilla on keskeinen rooli kestävässä kuluttamisessa. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että kuluttajan asenteiden ja todellisen käyttäytymisen välillä on usein kuilu. Kuluttajilla on usein kestäviä kuluttamisen tapoja kohtaan hyvinkin positiivinen asenne, mutta tämä asenne ei heijastu kulutuskäyttäytymiseen. On esitetty, että kuluttajakansalaisten voimaannuttaminen tarjoaa keinon tämän kuilun poistamiseen.

Kuluttamista on pitkään kuvattu yksilön vapautena tehdä valintoja ja käyttää rahaansa haluamallaan tavalla. Kuluttamisen ja kuluttajan kohdalla on harvemmin puhuttu velvollisuuksista tai vastuista. Kansalaisilla puolestaan on kautta aikain ollut sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Käsite ’kuluttajakansalainen’ nostaakin esiin sekä erilaiset vapaudet että velvollisuudet kuluttamiseen liittyen. Koska kuluttajakansalaisilla on vapaus tehdä valintoja, on heillä myös velvollisuus kohdata valinnoista syntyvät seuraukset. Kuluttajan ja kansalaisen roolien ero on häilyvä, eikä niitä mielestämme ole tarkoituksenmukaista nähdä toistaan erillisinä kokonaisuuksina.

Kuluttajakansalainen pyrkii toiminnallaan täyttämään yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä velvollisuuksiaan, mutta samaan aikaan hänellä on vastuu omasta ja mahdollisesti myös perheen/lähipiirin hyvinvoinnista. Jokapäiväisessä elämässä erilaiset velvollisuudet saattavat olla ristiriidassa keskenään. Ruokaan ja sen pois heittämiseen liittyy olennaisesti erilaisia vastuita ja velvollisuuksia, jotka saattavat olla ajoittain ristiriidassa keskenään. Päivämäärän ylittänyt tuote voi vaikuttaa pienten lasten vanhemmista vaaralliselta, joten se heitetään pois esimerkiksi ruokamyrkytyksen pelossa. Ruoka saattaa myös joutua roskiin siitä syystä, että se ei yksinkertaisesti maistu hyvältä. Tutkittaessa ruokahävikkiä on siihen kytköksissä olevat teemat otettava laajassa mittakaavassa huomioon, jotta ongelmaan on mahdollista tarttua.

Pyrimme tutkimusprojektissamme etsimään ratkaisuja ruokahävikkiongelmaan syiden tai syyllistämisen sijaan. Kuluttajakansalaiset ovat tässä keskeisessä asemassa. Ruokahävikin ympärillä kuluttajakansalaisina voidaan pitää esimerkiksi ruokahävikkiä vastustavia ruokabloggaajia, innovatiivisia ruokahävikkiyrittäjiä, ruokahävikkivinkkejä jakavia kokkeja sekä ruokahävikin hallinnasta kiinnostuneita kuluttajia. Tutkimuksemme mielenkiinnon kohteena on se, millä tavoin kuluttajakansalaiset aktiivisesti vähentävät ruokahävikkiä tavallisessa arjessa. Tarkastelemme kuluttajakanlaisten toimia ja toimintaa erilaisten näkökulmien kautta. Näitä näkökulmia ovat kulutuskäytänteet, toimijaverkot ja diskurssit, joita avaamme tarkemmin myöhemmissä blogipäivityksissämme.

Lähteet ja lisälukemista:

Prothero, A., Dobscha, S., Freund, J., Kilbourne, W. E., Luchs, M. G., Ozanne, L. K., & Thøgersen, J. (2011). Sustainable consumption: Opportunities for consumer research and public policy. Journal of Public Policy & Marketing30(1), 31-38.

Trentmann, F. (2007). Citizenship and Consumption. Journal of Consumer Culture, 7(2), 147-158.

– Ulla-Maija

Nyt sitä saa…

…arkistotiedettä nimittäin. Lähes tuhatsivuinen Research in the Archival Multiverse ilmestyi viime vuonna paperilla ja on nyt vapaasti saatavilla verkosta.

Wastebusters-tutkijat Kreetalla haistelemassa viimeisimpiä ruokaan liittyviä tutkimustuulia!

Wastebusters-tutkijoista Malla ja Nina lähtivät toukokuun puolenvälin tietämillä Kreetalle. Tutkijat osallistuivat ruokaan ja sen organisointiin liittyvään kansainväliseen työpajaan (12th Organization Studies Workshop, Food Organizing Matters: Paradoxes, Problems and Potentialities). Työpajaan osallistui tutkijoita ympäri maailman. 

Nina ehti Kreetalle muutamaa päivää ennen Mallaa. Mallan saavuttua tutustuttiin yhdessä Hanian satamakaupunkiin.
 

Kuva Hanian satamasta majakalle päin.  


Tarkoituksenamme oli nähtävyyksien ja tuliaisten ostamisen lisäksi käydä myös paikallisella kauppatorilla. Se jäi kuitenkin (yllättäen) yleislakon vuoksi pelkäksi haaveeksi. Hyvä ruoka ja ystävällinen palvelut paikkasivat kuitenkin tilanteen. Lounaaksi syöty kreikkalainen salaatti, samoin kuin tarjottu tsatsiki ja leivät, oli tuoretta ja raikkaan makuista. Kylkeen vielä lisättiin lasillinen kuivaa, paikallista valkoviiniä. Nam, slurps ja kiitos! 

Kaupungin vilinässä…



… joskin paikoin hyvin rauhallista tähän vuodenaikaan.

Hanian satamakaupunkiin tutustumista seurasi varsinainen työ. Tämä tarkoitti sitä, että me työpajaan osallistuvat tutkijat kuuntelimme (aktiivisesti) toisten tutkijoiden esityksiä ja sekä tietenkin esittelimme oman tutkimuspaperimme. Esittelimme yhdessä kirjoitettua tutkimuspaperia (kirjoittajina allekirjoittaneiden lisäksi Elina ja Ulla-Maija), jossa kuvataan  ja analysoidaan ruokahävikin vähentämiseen liittyvien käytänteiden suhdetta aikaan. Merkittävinä ruokahävikin syntymiseen vaikuttavina tekijöinä on nähty olevan mm. ruoan (nopea) pilaantuminen ja kuluttajien (kiireinen) arkielämä. Erityisenä kiinnostuksenkohteenamme oli, miten ruoka (itsessään) mahdollistaa ja rajoittaa kuluttajien ruokahävikin vähentämispyrkimyksiä. Tästä aiheesta bloggaamme vielä myöhemmin.!

Työpajaan sisältyi myös pieni agroworkshop Kreetan maaseudulla. Poikkesimme paikallisessa hunajatehtaassa, jossa meille kerrottiin hunajan valmistamisesta, ja söimme illallisen Dounias-ravintolassa. Tutuistuimme tämän lisäksi työpajan päättymisen jälkeen pikaisesti Terra Cretan automatisoituun tuotantolaitokseen. Kierroksen aikana meille kerrottiin eri oliivilajikkeista ja miten oliiveista valmistetaan öljyä. Pääsimme myös maistelemaan eri öljyjä. Tulipa ostettua neitsytoliiviöljyä kotiinkin.


Oliivipuut kukkivat, hyvä satovuosi tulossa?


Konferenssi oli kaikin puolin antoisa. Pitämämme esityksen (ja sen jälkeisen inspiroivan keskustelun) lisäksi tapasimme ruokahävikistä ja ylipäätään ruoasta kiinnostuneita tutkijoita. Pääsimme siis kuulemaan ajankohtaisia ja tuoreita tutkimuksia ruokaa liittyen sekä avaamaan uusia kansainvälisiä tutkijasuhteita ruokahävikkiin liittyvän tutkimuksen saralla. Päivät venyivät pitkiksi. Aamulla aloitettiin yhdeksän aikoihin ja hotellin sänkyyn pääsimme iltakymmenen tienoilla. Tämä ei meitä tutkijoita haitannut. Päinvastoin, kivaa oli!


IMG_20170517_150917066.jpg
Greetings from Chania, Crete!

-Malla ja Nina

Wastebusters-tutkijat Kreetalla haistelemassa viimeisimpiä ruokaan liittyviä tutkimustuulia!

Wastebusters-tutkijoista Malla ja Nina lähtivät toukokuun puolenvälin tietämillä Kreetalle. Tutkijat osallistuivat ruokaan ja sen organisointiin liittyvään kansainväliseen työpajaan (12th Organization Studies Workshop, Food Organizing Matters: Paradoxes, Problems and Potentialities). Työpajaan osallistui tutkijoita ympäri maailman. 

Nina ehti Kreetalle muutamaa päivää ennen Mallaa. Mallan saavuttua tutustuttiin yhdessä Hanian satamakaupunkiin.
 

Kuva Hanian satamasta majakalle päin.  


Tarkoituksenamme oli nähtävyyksien ja tuliaisten ostamisen lisäksi käydä myös paikallisella kauppatorilla. Se jäi kuitenkin (yllättäen) yleislakon vuoksi pelkäksi haaveeksi. Hyvä ruoka ja ystävällinen palvelut paikkasivat kuitenkin tilanteen. Lounaaksi syöty kreikkalainen salaatti, samoin kuin tarjottu tsatsiki ja leivät, oli tuoretta ja raikkaan makuista. Kylkeen vielä lisättiin lasillinen kuivaa, paikallista valkoviiniä. Nam, slurps ja kiitos! 

Kaupungin vilinässä…



… joskin paikoin hyvin rauhallista tähän vuodenaikaan.

Hanian satamakaupunkiin tutustumista seurasi varsinainen työ. Tämä tarkoitti sitä, että me työpajaan osallistuvat tutkijat kuuntelimme (aktiivisesti) toisten tutkijoiden esityksiä ja sekä tietenkin esittelimme oman tutkimuspaperimme. Esittelimme yhdessä kirjoitettua tutkimuspaperia (kirjoittajina allekirjoittaneiden lisäksi Elina ja Ulla-Maija), jossa kuvataan  ja analysoidaan ruokahävikin vähentämiseen liittyvien käytänteiden suhdetta aikaan. Merkittävinä ruokahävikin syntymiseen vaikuttavina tekijöinä on nähty olevan mm. ruoan (nopea) pilaantuminen ja kuluttajien (kiireinen) arkielämä. Erityisenä kiinnostuksenkohteenamme oli, miten ruoka (itsessään) mahdollistaa ja rajoittaa kuluttajien ruokahävikin vähentämispyrkimyksiä. Tästä aiheesta bloggaamme vielä myöhemmin.!

Työpajaan sisältyi myös pieni agroworkshop Kreetan maaseudulla. Poikkesimme paikallisessa hunajatehtaassa, jossa meille kerrottiin hunajan valmistamisesta, ja söimme illallisen Dounias-ravintolassa. Tutuistuimme tämän lisäksi työpajan päättymisen jälkeen pikaisesti Terra Cretan automatisoituun tuotantolaitokseen. Kierroksen aikana meille kerrottiin eri oliivilajikkeista ja miten oliiveista valmistetaan öljyä. Pääsimme myös maistelemaan eri öljyjä. Tulipa ostettua neitsytoliiviöljyä kotiinkin.


Oliivipuut kukkivat, hyvä satovuosi tulossa?


Konferenssi oli kaikin puolin antoisa. Pitämämme esityksen (ja sen jälkeisen inspiroivan keskustelun) lisäksi tapasimme ruokahävikistä ja ylipäätään ruoasta kiinnostuneita tutkijoita. Pääsimme siis kuulemaan ajankohtaisia ja tuoreita tutkimuksia ruokaa liittyen sekä avaamaan uusia kansainvälisiä tutkijasuhteita ruokahävikkiin liittyvän tutkimuksen saralla. Päivät venyivät pitkiksi. Aamulla aloitettiin yhdeksän aikoihin ja hotellin sänkyyn pääsimme iltakymmenen tienoilla. Tämä ei meitä tutkijoita haitannut. Päinvastoin, kivaa oli!


IMG_20170517_150917066.jpg
Greetings from Chania, Crete!

-Malla ja Nina

Mistä kirjoitetaan arkistotieteessä

Olen lupautunut puhumaan arkistotieteen suuntauksista Euroopassa, vaikkei siinä oikeastaan ole mieltä. Ei nimittäin ole eurooppalaista arkistotiedettä, kuten ei ole erityisiä eurooppalaisia arkistoja ja niiden yhteistä arkistohistoriaa. Vaikka voisi luulla toisin, sellaisista puhuminen on ”vain vähän enemmän kuin illuusio ja vain vähän vähemmän kuin absurditeetti” (Michel Duchein). Joka tapauksessa saadakseni esitykselle pohjaa ja nähdäkseni, mitä trendejä tältä hajanaiselta […]

Kuusi vuosikymmentä ruotsalaista asiakirjahallintoa

Uusin ”Arkiv. En tidskrift om arkivets alla aspekter” -lehti on omistettu Näringslivets Arkivrådille, joka täyttää 60-vuotta tänä vuonna. Jos ymmärrän oikein, NLA vastaa suurin piirtein meidän Liikearkistoyhdistystämme. Yksi lehden jutuista on otsikoitu ”Kuusi vuosikymmentä ruotsalaista asiakirjahallintoa”. Siinä katsotaan ruotsalaisen asiakirjahallinnon juurien alkavan 1910-luvun taylorismista. Työn rationalisoinnin ajatus ulottui myös yritysten tiedonhallintaan. Sellaiset kirjat kuin Olof Kärnekullin ”Hur man […]

Vertailevaa tutkimusta

Kansainvälisesti kaikkein laajin ja kattavin vertailevan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen verkosto ISSP (International Social Survey Programme) kokoontui toukokuun alussa Lausannessa. Tällä hetkellä ISSP:ssa on mukana 49 maata. Euroopan maita on mukana eniten, mutta ohjelmaan osallistuvat myös sellaiset maat kuin Kiina, Intia, Thaimaa, … Lue loppuun

Yliopistojen tuesta ja tulevaisuudesta Suomessa

Tänään oli suuri päivä: Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistävän Tampereen korkeakoulusäätiön perustamispäivä. Työtä on tehty paljon, mutta paljon sitä on vielä edessäkin. Tampere on nyt kiistatta tulevaisuuteen katsovan korkeakoulutuksen eturintamassa. Nopeasti muuttuviin työmarkkinoihin ja globaaleihin ongelmiin … Lue loppuun

Varo saalistajia!

Viime vuosien aikana tieteellisen julkaisemisen kentälle on tullut uusi ongelma: saalistajat eli predatory-julkaisusarjat ja -julkaisijat. Tutkijoina saamme päivittäin useita sähköpostiviestejä, joissa meitä kutsutaan julkaisemaan mitä ihmeellisimmissä julkaisusarjoissa, osallistumaan tuntemattomiin kansainvälisiin kokouksiin ja arvioimaan käsikirjoituksia, joista meillä ei ole minkäänlaista käsitystä. … Lue loppuun