Tag Archives: tietopalvelu

Translation and international use of research data

To promote open science, the Finnish Social Science Data Archive also provides services to researchers and students who do not speak Finnish. In practice, this means that foreign language speakers are provided the opportunity to access quantitative research data in FSD holdings in English. In addition, we describe all data in English to allow the international audience to find them.

Translating variables, that is, the questions and response alternatives presented in a study, differs quite a lot from translating other types of texts. Translators of literature often have a great deal of linguistic and artistic freedom. The challenge of translating fiction usually lies in carrying the ambiguities of the source language over to the target language. Translating technical and informative texts requires clearer, more univocal interpretation, although depending on the text type a translator may have some creative licence.

Striving for fidelity and clarity

When survey questions are being translated, there’s very little room for interpretation. In studying attitudes, how something is asked may have almost as big an effect on the frequency distributions as what is asked.1 The users of translated data have to be able to trust that the translated questions correspond to the original ones as closely as possible in terms of both content and form. Researchers may draw far-reaching conclusions based on the translated questions, which is why it’s essential that non-Finnish-speaking researchers gain an understanding of what the respondents were originally asked and how the questions were phrased.

One of the challenges of translating variables faithfully is posed by the errors and inconsistencies sometimes found in source texts. At its worst, an error in a Finnish question may affect how the respondents answer the question, and the non-Finnish user of the data will wonder what has caused the unexpected frequency distributions. When translators notice an error, they have to consider how significant it is and whether it has actually affected the responses. The translator also needs to decide how to communicate the error to data users. Replicating the error in the translation is rarely a good option because a user won’t know whether the error originated from the source text or the translator.

As translators at FSD, we’re lucky to have the possibility to provide further information on the translations to users through a separate file. These translation notes usually contain information on the word choices and translation strategies used.

Culture-specific expressions pose challenges

In general, a translator of research data should aim to create as neutral a translation as possible while avoiding interpreting variables too strictly from her or his own point of view. However, this does not mean that we translate data word for word; relaying the idea of the original text clearly and intelligibly is our priority.

Ultimately, the challenges of data translations are very similar to those encountered when translating other kinds of texts, such as how to express a concept that does not exist in another language and how to translate the nuances of the source language into the target language.

Questions presented in surveys often have elements or expressions that are specific to the Finnish culture and have no obvious counterparts in English. In these cases, the concepts need to be explained to foreign users. For example, in one dataset, the respondents were asked whether ”red cottages and potato fields” are part of the Finnish rural landscape. This expression is similar to the ”white picket fence” used in the United States referring to a sort of simple and idyllic life. However, because our users are from all over the world, domesticating the question for a culturally limited audience is not a good idea. For users who are not familiar with either the Finnish or the American culture, we would simply be replacing one culture-specific expression with another. In situations like this, the translation notes are of great help to us, as we are able to explain expressions that might otherwise be incomprehensible to some users.

The translation process at FSD usually takes a few weeks depending on the size of the data and the translators’ workload. After the translation is complete, the data are available on our Aila Data Service to all users who need it in English. This is why we always put a lot of care and effort in translating all of the data instead of specific, individual variables needed by one user.

”Haste makes waste” also applies to questionnaire design and translation

Some might say that a data translation is never close enough to the source text to make research on translated variables feasible. It’s been noted, for example, that some established measurements of well-being do in fact measure slightly different concepts in different languages.2 Full equivalence can perhaps never be achieved, but this is rarely the goal of translation. It’s good to remember that language is built on interpretations, and even speakers of the same language may understand the same question in different ways in attitudinal surveys.

Questionnaire design and translation do not always receive the attention they deserve, although well-formed questions are likely to lead to better validity. In international comparative surveys, it’s particularly important that all respondents are asked the same things in the same way. If you plan to use questionnaires in more than one language, having questionnaires translated by a professional translator is something to consider when planning data collection. Surveys conducted in a single language also benefit from proofreading by a professional to prevent potential errors or inconsistencies from endangering the objective of the study.

Survey question form and wording require some effort, but there is no need to reinvent the wheel; inspiration for questions can be found, for example, in the UKDS Variable and question bank, the upcoming CESSDA Euro Question Bank and of course our question and variable search on Aila Data Service.

Henri Ala-Lahti
Research Officer
firstname.lastname [at] uta.fi

Niko Koski
Research Assistant
firstname.lastname [at] uta.fi


1 Schuman, Howard & Stanley Presser (1996), Questions and Answers in Attitude Surveys: Experiments on Question Form, Wording, and Context. Thousand Oaks: SAGE
2 Lolle, Henrik Lauridsen & Jørgen Goul Andersen (2015), ”Measuring Happiness and Overall Life Satisfaction: A Danish Survey Experiment on the Impact of Language and Translation Problems”, Journal of Happiness Studies 17 (4): 1337-1350.

This blog entry is also available in Finnish:
Suomenkielisten tutkimusaineistojen kääntämisestä ja kansainvälisestä jatkokäytöstä.

Suomenkielisten tutkimusaineistojen kääntämisestä ja kansainvälisestä jatkokäytöstä

Tietoarkisto palvelee avoimen tieteen edistämiseksi myös tutkijoita ja opiskelijoita, jotka eivät puhu suomea. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tai ulkomailla asuville vieraskielisille asiakkaille tarjotaan mahdollisuus saada käyttöönsä kvantitatiiviset tutkimusaineistot englanninkielisinä. Lisäksi tuotamme kaikista arkistoon toimitetuista aineistoista kuvailut englanniksi, jotta kansainvälinen yleisö löytäisi tarvitsemansa aineistot.

Aineiston muuttujien eli tutkimuksissa esitettyjen kysymysten ja niiden vastausvaihtoehtojen kääntäminen poikkeaa varsin paljon muiden tekstien kääntämisestä. Kaunokirjallisten tekstien kääntäjällä on suuri vapaus ilmaista asia toisella kielellä. Kaunokirjallisuuden kääntämisen haasteena on usein alkuperäisen tekstin moniselitteisyys ja tämän välittäminen kohdekielelle. Asiatekstikääntäminen taas vaatii yksiselitteisempää ilmaisutapaa, vaikka tekstilajista riippuen myös asiatekstikäännöksissä on paikoitellen ilmaisunvapautta.

Tasapainottelua vastaavuuden ja selkeyden välillä

Tutkimusaineistojen kysymysten kääntäminen sijoittuu ilmaisutavan puolesta asiatekstien tiukempaan päähän. Asenteita tutkittaessa muuttujien jakaumiin voivat vaikuttaa paitsi kysymysten ajatuksellinen sisältö myös niiden esitystapa.1 Käännettyjen tutkimusaineistojen käyttäjien on voitava luottaa siihen, että käännetyt kysymykset vastaavat sisällöltään ja esitystavaltaan mahdollisimman läheisesti tutkittaville esitettyjä. Tutkijat voivat tehdä pitkällekin meneviä johtopäätöksiä käännettyjen kysymysten perusteella. Siksi on tärkeää, että ulkomaalainen tutkija saa oikean käsityksen siitä, mitä vastaajilta on kysytty suomeksi.

Eräänä haasteena uskollisen muuttujakäännöksen tuottamiselle ovat alkuperäisissä teksteissä silloin tällöin esiintyvät virheet ja epäjohdonmukaisuudet. Pahimmillaan suomenkielisessä kysymyksessä esiintynyt virhe on voinut vaikuttaa siihen, miten tutkittavat ovat vastanneet kysymykseen, ja muun kielinen jatkokäyttäjä voi ihmetellä, mistä epäuskottavat frekvenssijakaumat mahtavat johtua. Kääntäjän onkin tällaisissa tilanteissa punnittava, kuinka merkittävä virhe on ja onko se saattanut vaikuttaa kysymyksen tulkintaan. Tämän lisäksi on mietittävä, kuinka tulkintaan mahdollisesti vaikuttanut virhe ilmaistaan tutkimusaineistoa käyttävälle asiakkaalle. Virheen toistaminen käännöksessä on harvoin hyvä vaihtoehto, sillä asiakas ei voi tietää, onko kyseessä kääntäjän vai alkuperäistekstin virhe.

Me Tietoarkiston kääntäjät olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että meillä on mahdollisuus liittää kääntämiemme aineistojen yhteyteen lisätietoja käännöksistä. Lisätiedot kootaan yleensä erilliseen tekstitiedostoon, johon kääntäjät voivat myös kommentoida terminologiavalintojaan ja käyttämiään käännösstrategioita.

Kulttuurisidonnaiset ilmaisut vaativat pohdintaa

Yleisesti ottaen kääntäjän on vältettävä tulkitsemasta muuttujia omasta näkökulmastaan ja pyrittävä mahdollisimman neutraaliin käännökseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tutkimusaineisto käännettäisiin suoraan sanasta sanaan, vaan etusijalla ovat aina tekstin ymmärrettävyys ja tekstin ajatuksen välittäminen kielestä ja kulttuurista toiseen. Tutkimusaineistojen kääntämisessä ollaan lopulta samankaltaisten haasteiden äärellä kuin muidenkin tekstien kääntämisessä, eli kuinka ilmaista toisesta kielestä tai kulttuurista kokonaan puuttuva käsite tai ilmaus ja kuinka siirtää lähtötekstin vivahteet toiselle kielelle.

Tutkimuksissa esitetyt kysymykset sisältävät usein kulttuurisidonnaisia elementtejä, joille ei ole olemassa termejä englanniksi. Tällöin termien käsitesisällöt täytyy selittää auki ulkomaalaiselle jatkokäyttäjälle. Esimerkiksi eräässä aineistossa vastaajilta kysyttiin sitä, kuuluvatko ”punaiset tuvat ja perunamaat” suomalaiseen maaseutumaisemaan. Ilmaus on hyvin kulttuurisidonnainen, ja vaikka sille löytyisikin vastineita joistakin kulttuureista, on otettava huomioon, että asiakkaamme voivat olla mistä päin maailmaa tahansa. Siksi kysymyksen niin sanottu kotouttaminen yhteen kulttuuriin tai maahan, vaikkapa yhdysvaltalaisille tutulla kielikuvalla, ei ole suositeltavaa. Myös tässä tapauksessa on suureksi avuksi, että voimme toimittaa asiakkaalle lisätietoja käännöksestä ja selittää esimerkiksi, että punainen tupa ja perunamaa ymmärretään Suomessa usein eräänlaisena maalaisidyllinä.

Tietoarkiston käännösprosessi vie aineiston koosta ja kääntäjien työmäärästä riippuen yleensä muutaman viikon, jonka jälkeen aineisto on muidenkin englanninkielistä aineistoa tarvitsevien käytössä Aila-palvelun kautta. Tämän vuoksi aineistot käännetään aina huolellisesti kokonaan.

Kyselylomakkeita ei kannata kääntää hätäillen

Joidenkin mielestä käännöksellä ei koskaan päästä niin lähelle alkuperäisen tekstin merkitystä, että erikielisten muuttujien vertailu tutkimuksessa olisi mielekästä. Eräät tutkijat ovat esimerkiksi huomauttaneet, että usein käytetyt hyvinvoinnin mittarit mittaavat itse asiassa eri asioita eri kielillä.2 Täydellistä kielten välistä vastaavuutta tuskin saavutetaan käännöksellä juuri koskaan, ja se on harvoin kääntämisen tavoite. On hyvä muistaa, että kieli rakentuu erilaisten tulkintojen varaan. Kyselytutkimuksissa mitataan yleensä vastaajien asenteita ja näkemyksiä, ja samaa kieltä puhuvatkin voivat ymmärtää saman kysymyksen eri tavoin.

Aina kyselylomakkeiden huolellista laatimista ja kääntämistä ei nähdä tutkimuksen kannalta oleellisena, vaikka oikein muotoilluilla kysymyksillä on merkitystä kyselyn tulosten validiteetin kannalta. Kansainvälisissä vertailuaineistoissa on erityisen tärkeää, että eri kielillä käytettävissä kyselylomakkeissa kysytään mahdollisimman tarkasti samoja asioita. Kyselylomakkeiden käännättäminen ammattikääntäjällä kannattaa ottaa huomioon jo aineistonkeruuta suunnitellessa, jos kyselylomakkeita aiotaan käyttää muulla kielellä kuin suomeksi. Suomeksikin kysymysten kieliasu kannattaa tarkistuttaa, jotta heikko tai epäjohdonmukainen kieli ei vaaranna tutkimuksen tavoitteita.

Kysymysten muotoilussa täytyy siis olla tarkka ja huolellinen niin suomeksi kuin englanniksikin. Pyörää ei tarvitse kuitenkaan keksiä uudelleen; suomeksi kysymyslomakkeita muotoillessa kannattaa käyttää hyväksi palveluportaali Ailan muuttujahakua ja etsiä esimerkkejä aiemmin käytetyistä kysymyksistä, ja englanniksi voi hyödyntää esimerkiksi UKDS:n kysymyspankkia sekä CESSDAn tulevaa Euro Question Bankia.

Henri Ala-Lahti
tutkimusamanuenssi
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Niko Koski
tutkimusapulainen
etunimi.sukunimi [at] uta.fi


1 Schuman, Howard & Stanley Presser (1996), Questions and Answers in Attitude Surveys: Experiments on Question Form, Wording, and Context. Thousand Oaks: SAGE
2 Lolle, Henrik Lauridsen & Jørgen Goul Andersen (2015), ”Measuring Happiness and Overall Life Satisfaction: A Danish Survey Experiment on the Impact of Language and Translation Problems”, Journal of Happiness Studies 17 (4): 1337-1350.

Tämä blogikirjoitus on luettavissa myös englanniksi:
Translation and international use of research data.

New user-friendly website for FSD

Dear reader, it is very much possible that you’re reading this after noticing that our website has been given a facelift or after reading an announcement about it.

The previous FSD website was launched over six years ago, and a lot has changed in the way people browse the web since. The former site was not very suitable for use on mobile, or even tablet, screens. Even though nothing was broken per se, the site wasn’t exactly optimised for the mobile visitor. Unlike now. We have designed our new site with accessibility in mind, and it scales responsively to different types of screens.

Of course, the website overhaul had other objectives as well. Not getting caught up in the old ways was one of them. In six years, our services have also changed a lot, and we want to bring them forward in a new way. The starting point of the redesign was that all our user groups should find the services or information they need quickly and effortlessly.

The appearance has also changed. Now everything is a bit bigger and more colourful. Our website is our most important customer service channel and our business card as well as a meeting point for data depositors and users.

Content grouping has changed

Navigating the site is now done mainly via a “mega menu” that replaces the traditional sitemap and is always accessible, regardless of which page the user is currently viewing. We hope that this will facilitate finding the relevant contents if the URLs of pages have changed. However, we primarily aim to redirect the user to the right address automatically.

Most of the content regarding datasets directly has been moved to the Aila Data Service. The new site will include instructions on searching and using research data, introductions of featured datasets and theme pages as well as links to the most recent datasets on Aila.

Everything is new under the hood

Improvements on the site are not only cosmetic. With our partner Redflow Inc., we have developed a modern content management system, based on Hugo, for generating static pages. The CMS will be used for maintaining the FSD website and publishing new content. We wanted a secure solution that we could fine-tune to meet our needs and to fit seamlessly in with our development environment.

In the future, our other services will also receive the new look. For now, many of the services offered by FSD, such as Aila, Data Management Guidelines and Research Methods Web Resource MOTV, will have the old interface. The Swedish version of the website will receive more content in the coming weeks.

A lot of work has been done for the new website, but we have surely missed something. Maybe we have forgotten to move some content to the new page. Perhaps the interface works illogically on some browsers. It might be that a link takes you to the wrong place or nowhere at all. We will be glad to receive any feedback regarding the new site (tuki.fsd at uta.fi)!

Tuomas J. Alaterä
IT Services Specialist
firstname.surname [at] uta.fi

This blog post is available also in Finnish:
Tietoarkistolle käyttäjä- ja mobiiliystävälliset uudet verkkosivut.

Tietoarkistolle käyttäjä- ja mobiiliystävälliset uudet verkkosivut

Hyvä lukija, on hyvin mahdollista, että luet tätä huomattuasi tiedotteestamme tai saapumalla sivuillemme, että Tietoarkiston verkkosivut ovat uudistuneet.

Edellisestä sivustouudistuksesta on kulunut reilut kuusi vuotta. Tänä aikana tavoissa, joilla verkkoa selataan, on tapahtunut suuria muutoksia. Aiemmat sivumme eivät soveltuneet kovin hyvin kännykän tai edes tabletin näytöllä luettavaksi. Vaikka mikään ei sinänsä ollut rikki, niitä ei oltu optimoitu mobiilikäyttäjää varten. Toisin on nyt. Uudet sivumme on suunniteltu saavutettaviksi sekä responsiivisiksi ja ne skaalautuvat erilaisille näytöille.

Uudistuksella on toki ollut muitakin tavoitteita. Yksi niistä on uudistuminen itsessään. Kuudessa vuodessa myös Tietoarkiston palveluissa on tapahtunut muutoksia, ja haluamme tuoda palveluitamme näkyviin uudella tavalla. Suunnittelussa on lähdetty siitä, että kaikki asiakasryhmät löytäisivät mahdollisimman helposti heitä koskevat palvelumme tai kiinnostavan informaation.

Myös visuaalinen tyyli on erilainen. Nyt kaikki tehdään hieman isommin ja hieman värikkäämmin. Verkkosivumme ovat keskeisin asiakaspalvelun kanavamme, datan arkistoijan ja jatkokäyttäjän kohtaamispaikka ja käyntikorttimme.

Sisältöjä ryhmitelty uusiksi

Navigointi tapahtuu pääasiassa ”megamenun” kautta. Se korvaa perinteisen sivukartan ja on saatavilla aina, riippumatta siitä, missä kohtaa sivustoa tai yksittäistä sivua käyttäjä kulloinkin on. Tämän toivomme helpottavan sisällön löytämistä myös silloin kun sivujen osoitteet ovat muuttuneet. Ensi sijassa pyrimme ohjaamaan käyttäjän automaattisesti oikeaan osoitteeseen.

Uudistuksen myötä tutkimusaineistoja suoraan käsittelevä sisältö, kuten aineistoluettelo, on siirretty palveluportaali Ailan puolelle. Verkkosivuillamme sen sijaan julkaisemme aineistoesittelyjä, taustoitamme teemakokonaisuuksia ja linkitämme aineistoihin, joka ovat saatavilla Ailassa.

Konepellin alla kaikki on uutta

Muutos ei ole ainoastaan ulkoinen. Olemme kehittäneet yhteistyökumppanimme Redflow Inc:n kanssa modernin Hugo-pohjaisen staattisten sivujen generoimiseen soveltuvan sisällönhallintakokonaisuuden, jolla Tietoarkiston sivuja ylläpidetään ja julkaistaan. Halusimme tietoturvallisen ratkaisun, jota voimme säätää tarkasti omiin tarpeisiimme soveltuvaksi ja joka sopii saumattomasti tietotekniseen kehitysympäristöömme.

Jatkossa tulemme tuomaan uuden ulkoasun myös useisiin muihin palveluihimme. Toistaiseksi mm. palveluportaali Aila, Aineistonhallinnan käsikirja ja MOTV jatkavat vanhassa kuosissaan. Ruotsinkielisille sivuille sisältöjä tulee lisää lähiviikkoina.

Uudistusta varten on tehty paljon töitä, mutta varmasti jotain on jäänyt huomaamatta. Ehkä olemme unohtaneet siirtää joitain sisältöjä uusille sivuille. Kenties käyttöliittymässä on joillain selaimilla epäloogisuuksia. Mahdollisesti jokin linkki vie väärään sisältöön tai ei minnekään? Vastaanotamme mielellämme palautetta (tuki.fsd at uta.fi)!

Tuomas J. Alaterä
IT-palveluasiantuntija
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Tämä blogikirjoitus on luettavissa myös englanniksi:
New user-friendly website for FSD.

Teema tiedossa, mutta aineisto hakusessa (ja mieli maassa)?

Tietoarkisto on uudistanut aineistovarantoaan esitteleviä teemasivuja. Aineistoja teemoittain -sivuilta löytyy nyt päivitetty kattaus hyvinvointia ja ihmissuhteita, kuntia, köyhyyttä, lapsia, lapsuutta ja perhettä, liikuntaa ja urheilua, maahanmuuttoa, ulkomaalaisia ja rasismia, median tutkimusta, nuorisotutkimusta, terveyttä, työelämän tutkimusta, uskontoa, uskonnollisuutta ja kirkkoja, vaaleja, vanhuutta ja vanhenemista sekä ympäristöä ja energiaa luotaavia aineistovinkkejä. Ja lisää on luvassa. Aivan uusiksi teemakokonaisuuksiksi ovat lähiaikoina tulossa ainakin seksuaalisuus sekä alkoholi ja muut päihteet.

(Älä huoli. Asioilla on taipumus järjestyä. Etsi, pyydä ja ota vastaan apua!) Tietoarkisto neuvoo ja auttaa muun muassa tutkimusaineistojen haussa ja käytössä. Pääpaino on Tietoarkiston kotimaisissa tutkimusaineistoissa, mutta ohjaamme myös ulkomaisten aineistojen lähteille.

Ensimmäiset teemasivumme syntyivät aikoinaan vastauksena asiakkaidemme toiveisiin, tietopalveluna. Meitä pyydettiin seminaareihin ja opintojaksoille esittelemään tutkimusaineistojamme esimerkiksi nuorisotutkimuksen ja työelämän tutkimuksen saroilta. Sinäkin voit vinkata uusia teemasivu-aihioita! Ota yhteyttä asiakaspalveluumme.

Aineistoja teemoittain -sivut auttavat opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita löytämään nopeammin ja helpommin eri aihe-alueisiin liittyviä tutkimusaineistoja. Uusimmat aineistot poimitaan teemasivuille automaattisesti aineistovarannostamme asiasanojen perusteella. Tietoarkistoon tallennettavien tutkimusaineistojen sisältö kuvaillaan kattavasti muun muassa lukuisilla laajasti käytetyillä sanastoilla ja luokituksilla. Suomenkielisten aineistojemme asiasanoituksessa käytämme Yleistä suomalaista asiasanastoa. Tietoarkistolaiset nostavat teemasivuilla uusien aineistojen ohella esiin myös aihe-aluetta kartoittavia aineistosarjoja ja yksittäisiä, tutustumisen arvoisia aineistoja. Tutustu siis niihin!

Teemasivut ovat yksi portti laajaan aineistovarantoomme. Avaa portti ja astu sisään.

Linkkejä ja lisätietoa:
» Aineistoja teemoittain
» Tietoarkiston tietopalvelu
» Yleinen suomalainen asiasanasto
» Yhteystiedot

Hannele Keckman-Koivuniemi
Tietopalvelupäällikkö
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Teema tiedossa, mutta aineisto hakusessa (ja mieli maassa)?

Tietoarkisto on uudistanut aineistovarantoaan esitteleviä teemasivuja. Aineistoja teemoittain -sivuilta löytyy nyt päivitetty kattaus hyvinvointia ja ihmissuhteita, kuntia, köyhyyttä, lapsia, lapsuutta ja perhettä, liikuntaa ja urheilua, maahanmuuttoa, ulkomaalaisia ja rasismia, median tutkimusta, nuorisotutkimusta, terveyttä, työelämän tutkimusta, uskontoa, uskonnollisuutta ja kirkkoja, vaaleja, vanhuutta ja vanhenemista sekä ympäristöä ja energiaa luotaavia aineistovinkkejä. Ja lisää on luvassa. Aivan uusiksi teemakokonaisuuksiksi ovat lähiaikoina tulossa ainakin seksuaalisuus sekä alkoholi ja muut päihteet.

(Älä huoli. Asioilla on taipumus järjestyä. Etsi, pyydä ja ota vastaan apua!) Tietoarkisto neuvoo ja auttaa muun muassa tutkimusaineistojen haussa ja käytössä. Pääpaino on Tietoarkiston kotimaisissa tutkimusaineistoissa, mutta ohjaamme myös ulkomaisten aineistojen lähteille.

Ensimmäiset teemasivumme syntyivät aikoinaan vastauksena asiakkaidemme toiveisiin, tietopalveluna. Meitä pyydettiin seminaareihin ja opintojaksoille esittelemään tutkimusaineistojamme esimerkiksi nuorisotutkimuksen ja työelämän tutkimuksen saroilta. Sinäkin voit vinkata uusia teemasivu-aihioita! Ota yhteyttä asiakaspalveluumme.

Aineistoja teemoittain -sivut auttavat opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita löytämään nopeammin ja helpommin eri aihe-alueisiin liittyviä tutkimusaineistoja. Uusimmat aineistot poimitaan teemasivuille automaattisesti aineistovarannostamme asiasanojen perusteella. Tietoarkistoon tallennettavien tutkimusaineistojen sisältö kuvaillaan kattavasti muun muassa lukuisilla laajasti käytetyillä sanastoilla ja luokituksilla. Suomenkielisten aineistojemme asiasanoituksessa käytämme Yleistä suomalaista asiasanastoa. Tietoarkistolaiset nostavat teemasivuilla uusien aineistojen ohella esiin myös aihe-aluetta kartoittavia aineistosarjoja ja yksittäisiä, tutustumisen arvoisia aineistoja. Tutustu siis niihin!

Teemasivut ovat yksi portti laajaan aineistovarantoomme. Avaa portti ja astu sisään.

Linkkejä ja lisätietoa:
» Aineistoja teemoittain
» Tietoarkiston tietopalvelu
» Yleinen suomalainen asiasanasto
» Yhteystiedot

Hannele Keckman-Koivuniemi
Tietopalvelupäällikkö
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Mistä apua aineistonhallintaan?

Rahoittajien kiinnostus tutkimusaineistoihin ja niiden avaamiseen on tehnyt aineistonhallinnasta ajankohtaisempaa kuin koskaan. Yhä useampi suomalainen ja ulkomainen rahoittaja haluaa hakemuksen yhteyteen aineistonhallintasuunnitelman, jossa rahoituksen hakijan on määriteltävä millaista aineistoa on tarkoitus kerätä, miten sitä on tarkoitus käsitellä ja analysoida, miten tutkimuseettisiin seikkoihin, tekijänoikeuteen ja immateriaalioikeuksiin liittyvät näkökulmat huomioidaan, ja miten aineistoa on tarkoitus säilyttää tutkimuksen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi suunnitelmissa pitää tyypillisesti määritellä, miten aineisto aiotaan saattaa avoimeksi muun tiedeyhteisön käyttöön. Jos tutkija ei aio avata aineistoaan, myös tämä ratkaisu on perusteltava.

Varsinkin tutkimusprosessin alussa villinä vellovan aineiston hallinta voi tuntua kurittoman kissalauman paimentamiselta. Paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä, sillä tutkimusaineiston hallintaan löytyy näppärästi verkosta apuvälineitä käsikirjamaisista oppaista kursseihin.

Ensimmäisenä on luonnollisesti mainostettava Tietoarkiston omaa Aineistonhallinnan käsikirjaa. Käsikirja on informatiivinen tietopaketti, joka on jaoteltu osa-alueittain muun muassa aineistonhallinnan suunnitteluun, laadullisen ja määrällisen aineiston käsittelyyn ja kuvailuun sekä aineistojen säilyttämiseen. Ohjeistus on käytännönläheistä ja yksityiskohtaista, ja sitä on höystetty esimerkein sekä mallipohjin. Osiot voi lukea järjestyksessä tai yksitellen osa-alue kerrallaan. Jokaisen osion loppuun on koottu myös linkkilista, josta löytyy lisälukemista enemmän tietoa kaipaaville.

Kurssimaista tarjontaa etsiville on verkossa tarjolla useampiakin vaihtoehtoja. Ensisijaisesti opiskelijoille ja tutkijoille on suunnattu esimerkiksi Edinburghin yliopiston yhteydessä toimivan Edinan aineistonhallintakoulutus MANTRA, joka opastaa aineistonhallinnan saloihin interaktiivisten osioiden kautta. MANTRAssa aineistonhallintapaketti rakentuu tekstiosioista, videoista ja niihin liittyvistä tehtävistä, ja sisältöjä on mahdollista myös ladata omalle koneelle. Aivan kuten Aineistonhallinnan käsikirjassakin, voi MANTRAssa suunnistaa haluamansa osio kerrallaan, sillä kurssi ei pakota lineaariseen etenemiseen. Aineistonhallinnan opastuksen lisäksi aineiston käsittelyyn on tarjolla tutoriaaleja, joista saa käytännön vinkkejä sekä määrällisen että laadullisen, mutta myös geospatiaalisen aineiston käsittelyyn.

Courseran laaja-alaisessa kurssivalikoimassa on tutkimusaineistojen hallintaan ja jakamiseen opastava viisiviikkoinen Research Data Management and Sharing -kurssi, jonka tavoitteissa on varustaa osallistujat paremmilla aineistonhallinnan taidoilla sekä rohkaista aineistojen arkistointiin ja jakamiseen. Kurssi on koostettu viikkojen mukaan viiteen kokonaisuuteen, ja viikoittaiset opetusmateriaalit koostuvat muun muassa erilaisista harjoitustehtävistä, kokeista, lukupaketeista ja opetusvideoista. Asiakokonaisuudet painottavat aineistonhallinnan suunnittelua sekä aineiston käsittelyä, jakamista ja arkistointia. Kurssille on mahdollista osallistua ilmaiseksi; vain diplominhimoisilta peritään osallistumismaksu.

Hollantilainen Research Data Netherlands tarjoaa Essentials 4 Data Support kurssin, joka on suunniteltu ensisijaisesti aineistonhallinnan ammattilaisille eli henkilöille, joiden tehtävä on opastaa tutkijoita aineistoihin liittyvissä kysymyksissä. Kurssi opastaa aineistonhallinnan saloihin kolmella eri tavalla: netin kurssimateriaalia voi hyödyntää rekisteröitymättä palvelun käyttäjäksi, luomalla käyttäjäprofiilin tai osallistumalla online-osuuksien lisäksi läsnäoloa vaativiin osuuksiin. Viimeksi mainittu vaihtoehto on maksullinen, mutta netissä tapahtuvat osuudet ovat ilmaisia. Kurssi sopii kuitenkin hyvin myös tutkijoille, sillä se lähestyy aihetta aineiston elinkaarijaottelun avulla, jonka mukaisesti kokonaisuudet esitetään tutkimusvaiheittain.

Myös eurooppalaisten yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen muodostama tutkimusinfrastruktuuri CESSDA on kehittämässä omaa aineistonhallinnan moduuliaan. Tässä työssä on mukana myös Tietoarkisto. CESSDAn kehittelemä aineistonhallinnan kokonaisuus on vielä ideointivaiheessa, mutta sen tavoitteena on opastaa jo olemassa olevien aineistojen jatkokäytössä sekä tutkimusaineistojen hallinnassa, arkistoinnissa, säilyttämisessä ja jakamisessa parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Pyrkimyksenä on noudattaa Euroopan komission Horizon 2020 -ohjelman Open Research Data -linjauksia, joissa painottuu FAIR-periaate. Sen mukaisesti Horizon 2020 -rahoituksen saajien tulee saattaa tutkimusaineistonsa löydettäväksi (findable), saavutettavaksi (accessible), yhteentoimivaksi (interoperable) ja uudelleen käytettäväksi (reusable). Ohjelman tavoite onkin, että tutkijat avaisivat tutkimusaineistonsa vuodesta 2017 eteenpäin oletusarvoisesti.

Aineistonhallinnan edessä ei siis tarvitse nosta käsiään pystyyn saati väännellä niitä epätoivoissaan. Pelkästään netistä löytyvän tarjonnan avulla on mahdollista saada kattava ohjeistus onnistuneeseen aineistonhallintaan. Ja toki Tietoarkiston asiakaspalvelu on aina valmiina auttamaan aineistonhallintaan liittyvissä kysymyksissä.

Linkkejä ja lisätietoa:
» Aineistonhallinnan käsikirja
» Edina: MANTRA
» RDNL: Essentials 4 Data Support
» Coursera MOOC: Research Data Management and Sharing
» DCC (2013): Checklist for a Data Management Plan (pdf)
» Horizon 2020:n Open Research Data (pdf)

Katja Fält
tieteenala-asiantuntija
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Mistä apua aineistonhallintaan?

Rahoittajien kiinnostus tutkimusaineistoihin ja niiden avaamiseen on tehnyt aineistonhallinnasta ajankohtaisempaa kuin koskaan. Yhä useampi suomalainen ja ulkomainen rahoittaja haluaa hakemuksen yhteyteen aineistonhallintasuunnitelman, jossa rahoituksen hakijan on määriteltävä millaista aineistoa on tarkoitus kerätä, miten sitä on tarkoitus käsitellä ja analysoida, miten tutkimuseettisiin seikkoihin, tekijänoikeuteen ja immateriaalioikeuksiin liittyvät näkökulmat huomioidaan, ja miten aineistoa on tarkoitus säilyttää tutkimuksen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi suunnitelmissa pitää tyypillisesti määritellä, miten aineisto aiotaan saattaa avoimeksi muun tiedeyhteisön käyttöön. Jos tutkija ei aio avata aineistoaan, myös tämä ratkaisu on perusteltava.

Varsinkin tutkimusprosessin alussa villinä vellovan aineiston hallinta voi tuntua kurittoman kissalauman paimentamiselta. Paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä, sillä tutkimusaineiston hallintaan löytyy näppärästi verkosta apuvälineitä käsikirjamaisista oppaista kursseihin.

Ensimmäisenä on luonnollisesti mainostettava Tietoarkiston omaa Aineistonhallinnan käsikirjaa. Käsikirja on informatiivinen tietopaketti, joka on jaoteltu osa-alueittain muun muassa aineistonhallinnan suunnitteluun, laadullisen ja määrällisen aineiston käsittelyyn ja kuvailuun sekä aineistojen säilyttämiseen. Ohjeistus on käytännönläheistä ja yksityiskohtaista, ja sitä on höystetty esimerkein sekä mallipohjin. Osiot voi lukea järjestyksessä tai yksitellen osa-alue kerrallaan. Jokaisen osion loppuun on koottu myös linkkilista, josta löytyy lisälukemista enemmän tietoa kaipaaville.

Kurssimaista tarjontaa etsiville on verkossa tarjolla useampiakin vaihtoehtoja. Ensisijaisesti opiskelijoille ja tutkijoille on suunnattu esimerkiksi Edinburghin yliopiston yhteydessä toimivan Edinan aineistonhallintakoulutus MANTRA, joka opastaa aineistonhallinnan saloihin interaktiivisten osioiden kautta. MANTRAssa aineistonhallintapaketti rakentuu tekstiosioista, videoista ja niihin liittyvistä tehtävistä, ja sisältöjä on mahdollista myös ladata omalle koneelle. Aivan kuten Aineistonhallinnan käsikirjassakin, voi MANTRAssa suunnistaa haluamansa osio kerrallaan, sillä kurssi ei pakota lineaariseen etenemiseen. Aineistonhallinnan opastuksen lisäksi aineiston käsittelyyn on tarjolla tutoriaaleja, joista saa käytännön vinkkejä sekä määrällisen että laadullisen, mutta myös geospatiaalisen aineiston käsittelyyn.

Courseran laaja-alaisessa kurssivalikoimassa on tutkimusaineistojen hallintaan ja jakamiseen opastava viisiviikkoinen Research Data Management and Sharing -kurssi, jonka tavoitteissa on varustaa osallistujat paremmilla aineistonhallinnan taidoilla sekä rohkaista aineistojen arkistointiin ja jakamiseen. Kurssi on koostettu viikkojen mukaan viiteen kokonaisuuteen, ja viikoittaiset opetusmateriaalit koostuvat muun muassa erilaisista harjoitustehtävistä, kokeista, lukupaketeista ja opetusvideoista. Asiakokonaisuudet painottavat aineistonhallinnan suunnittelua sekä aineiston käsittelyä, jakamista ja arkistointia. Kurssille on mahdollista osallistua ilmaiseksi; vain diplominhimoisilta peritään osallistumismaksu.

Hollantilainen Research Data Netherlands tarjoaa Essentials 4 Data Support kurssin, joka on suunniteltu ensisijaisesti aineistonhallinnan ammattilaisille eli henkilöille, joiden tehtävä on opastaa tutkijoita aineistoihin liittyvissä kysymyksissä. Kurssi opastaa aineistonhallinnan saloihin kolmella eri tavalla: netin kurssimateriaalia voi hyödyntää rekisteröitymättä palvelun käyttäjäksi, luomalla käyttäjäprofiilin tai osallistumalla online-osuuksien lisäksi läsnäoloa vaativiin osuuksiin. Viimeksi mainittu vaihtoehto on maksullinen, mutta netissä tapahtuvat osuudet ovat ilmaisia. Kurssi sopii kuitenkin hyvin myös tutkijoille, sillä se lähestyy aihetta aineiston elinkaarijaottelun avulla, jonka mukaisesti kokonaisuudet esitetään tutkimusvaiheittain.

Myös eurooppalaisten yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen muodostama tutkimusinfrastruktuuri CESSDA on kehittämässä omaa aineistonhallinnan moduuliaan. Tässä työssä on mukana myös Tietoarkisto. CESSDAn kehittelemä aineistonhallinnan kokonaisuus on vielä ideointivaiheessa, mutta sen tavoitteena on opastaa jo olemassa olevien aineistojen jatkokäytössä sekä tutkimusaineistojen hallinnassa, arkistoinnissa, säilyttämisessä ja jakamisessa parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Pyrkimyksenä on noudattaa Euroopan komission Horizon 2020 -ohjelman Open Research Data -linjauksia, joissa painottuu FAIR-periaate. Sen mukaisesti Horizon 2020 -rahoituksen saajien tulee saattaa tutkimusaineistonsa löydettäväksi (findable), saavutettavaksi (accessible), yhteentoimivaksi (interoperable) ja uudelleen käytettäväksi (reusable). Ohjelman tavoite onkin, että tutkijat avaisivat tutkimusaineistonsa vuodesta 2017 eteenpäin oletusarvoisesti.

Aineistonhallinnan edessä ei siis tarvitse nosta käsiään pystyyn saati väännellä niitä epätoivoissaan. Pelkästään netistä löytyvän tarjonnan avulla on mahdollista saada kattava ohjeistus onnistuneeseen aineistonhallintaan. Ja toki Tietoarkiston asiakaspalvelu on aina valmiina auttamaan aineistonhallintaan liittyvissä kysymyksissä.

Linkkejä ja lisätietoa:
» Aineistonhallinnan käsikirja
» Edina: MANTRA
» RDNL: Essentials 4 Data Support
» Coursera MOOC: Research Data Management and Sharing
» DCC (2013): Checklist for a Data Management Plan (pdf)
» Horizon 2020:n Open Research Data (pdf)

Katja Fält
tieteenala-asiantuntija
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Näkemiin

Tietoarkiston työntekijät lienevät rasitukseenkin saakka kuulleet kertaustani yksikkömme synnystä. 1990-luvun puolivälissä Suomen Akatemian tietoarkistotyöryhmä esitti yksikön perustamista Suomeen; joko Helsingin, Tampereen tai Turun yliopistojen yhteyteen. Tampere ja Turku osallistuivat kilpailutukseen, mutta Helsingistä ei tarjousta tullut.

Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen päätti arkiston sijoittamisesta Tampereelle syksyllä 1997. Kun rahaa yksikön toiminnan välittömään käynnistämiseen ei ollut, suunnittelua jatkettiin Tampereen yliopistossa OPM:n projektirahoituksen turvin vuoden 1998 loppuun. Toiminta käynnistyi vuoden 1999 alussa Tampereen yliopiston erillisenä laitoksena ja valtakunnallisena tehtävänä.

Sijoituspäätöksen jälkeen minua pyydettiin hankkeen jatkosuunnittelun asiantuntijasihteeriksi, ilmeisesti lähinnä kahdesta syystä. Työskentelin oikeassa paikassa ja tutkimusalalla, joka oli kiinteästi yhteydessä data-arkistoihin.

Tampereen yliopistossa yksikön perustamisen jatkosuunnittelu osoitettiin silloiselle yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitokselle, jossa olin työskennellyt jo monta vuotta Suomen Akatemian rahoittamana projekti- ja virkatutkijana. Olin tohtoroitunut vuonna 1996 ja survey-aineistojen keruu- ja käyttökokemusta oli kertynyt rutkasti Pertti Pesosen ja Risto Sänkiahon johtamissa vaalitutkimuksissa. Hain ja tulin valituksi yksikön johtajaksi.

En muista epäröineeni hetkeäkään lähtemistä tietoarkistotielle, enkä ole tuota päätöstä katunut. Nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin, jätän Tietoarkiston johtajan pestin hyvillä mielin palatakseni tutkimusuralle, aluksi projektirahoituksella. Lähden Tietoarkistosta mutta Tietoarkisto ei lähde minusta. Ikääntynyt kahvimukini on nostettu yksikön kahvihuoneen kattoon. Elämä ja myös kahvin juonti jatkuvat.

Koen olevani etuoikeutettu päästyäni mukaan rakentamaan Suomeen kokonaan uuden akateemisen palveluyksikön. Mikä Tietoarkisto siitä muodostuikaan yhdessä loistavien työtovereiden, kaikkien Tietoarkistossa työskentelevien ja työskennelleiden, kanssa! Olemme luoneet akateemista tutkimusta, opetusta ja opiskelua monipuolisesti hyödyttäviä palveluja ja olleet kiistatta uranuurtajia tutkimusdatan arkistoinnissa ja jatkokäytön mahdollistamisessa. Työ jatkuu ja menestyy. Sen takaavat asiantunteva henkilöstö sekä tiivis kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö.

Kiitän henkilökunnan lisäksi kaikkia Tietoarkiston kehittämiseen tähän saakka osallistuneita henkilöitä ja tahoja. Tietoarkisto tarvitsee tukeanne edelleen.

Omat tuntemukseni ovat toki haikeita mutta samalla hyvin luottavaisia. Väkemme tietää mitä tehdä. Jäähyväisblogini päätän kirjoittamani läksiäislaulun kakkossäkeistöön ja kertsiin. Laulun nimi on Näkemiin.

Älä luule että risteyksen rakensin
jotta mennyttä saisin mä surra
Joskus tuulesta kuulee vaan paremmin
minnekä mennä ja tulla

Älä usko etten sinua kaipaamaan jää
etten kaunista muistelisi
ettei päivämme kävisi mielessäkään
eikä tiet enää kohtaisi

Tää ei oo hyvästi vaan tää on näkemiin
en siis kättäni nosta merkiksi
vaikka palaakaan en — niin jäähyväisiin
tuskin kunnolla aihetta olisi

Sami Borg
Tietoarkiston ex-johtaja 1.1.2017 alkaen
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Näkemiin

Tietoarkiston työntekijät lienevät rasitukseenkin saakka kuulleet kertaustani yksikkömme synnystä. 1990-luvun puolivälissä Suomen Akatemian tietoarkistotyöryhmä esitti yksikön perustamista Suomeen; joko Helsingin, Tampereen tai Turun yliopistojen yhteyteen. Tampere ja Turku osallistuivat kilpailutukseen, mutta Helsingistä ei tarjousta tullut.

Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen päätti arkiston sijoittamisesta Tampereelle syksyllä 1997. Kun rahaa yksikön toiminnan välittömään käynnistämiseen ei ollut, suunnittelua jatkettiin Tampereen yliopistossa OPM:n projektirahoituksen turvin vuoden 1998 loppuun. Toiminta käynnistyi vuoden 1999 alussa Tampereen yliopiston erillisenä laitoksena ja valtakunnallisena tehtävänä.

Sijoituspäätöksen jälkeen minua pyydettiin hankkeen jatkosuunnittelun asiantuntijasihteeriksi, ilmeisesti lähinnä kahdesta syystä. Työskentelin oikeassa paikassa ja tutkimusalalla, joka oli kiinteästi yhteydessä data-arkistoihin.

Tampereen yliopistossa yksikön perustamisen jatkosuunnittelu osoitettiin silloiselle yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitokselle, jossa olin työskennellyt jo monta vuotta Suomen Akatemian rahoittamana projekti- ja virkatutkijana. Olin tohtoroitunut vuonna 1996 ja survey-aineistojen keruu- ja käyttökokemusta oli kertynyt rutkasti Pertti Pesosen ja Risto Sänkiahon johtamissa vaalitutkimuksissa. Hain ja tulin valituksi yksikön johtajaksi.

En muista epäröineeni hetkeäkään lähtemistä tietoarkistotielle, enkä ole tuota päätöstä katunut. Nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin, jätän Tietoarkiston johtajan pestin hyvillä mielin palatakseni tutkimusuralle, aluksi projektirahoituksella. Lähden Tietoarkistosta mutta Tietoarkisto ei lähde minusta. Ikääntynyt kahvimukini on nostettu yksikön kahvihuoneen kattoon. Elämä ja myös kahvin juonti jatkuvat.

Koen olevani etuoikeutettu päästyäni mukaan rakentamaan Suomeen kokonaan uuden akateemisen palveluyksikön. Mikä Tietoarkisto siitä muodostuikaan yhdessä loistavien työtovereiden, kaikkien Tietoarkistossa työskentelevien ja työskennelleiden, kanssa! Olemme luoneet akateemista tutkimusta, opetusta ja opiskelua monipuolisesti hyödyttäviä palveluja ja olleet kiistatta uranuurtajia tutkimusdatan arkistoinnissa ja jatkokäytön mahdollistamisessa. Työ jatkuu ja menestyy. Sen takaavat asiantunteva henkilöstö sekä tiivis kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö.

Kiitän henkilökunnan lisäksi kaikkia Tietoarkiston kehittämiseen tähän saakka osallistuneita henkilöitä ja tahoja. Tietoarkisto tarvitsee tukeanne edelleen.

Omat tuntemukseni ovat toki haikeita mutta samalla hyvin luottavaisia. Väkemme tietää mitä tehdä. Jäähyväisblogini päätän kirjoittamani läksiäislaulun kakkossäkeistöön ja kertsiin. Laulun nimi on Näkemiin.

Älä luule että risteyksen rakensin
jotta mennyttä saisin mä surra
Joskus tuulesta kuulee vaan paremmin
minnekä mennä ja tulla

Älä usko etten sinua kaipaamaan jää
etten kaunista muistelisi
ettei päivämme kävisi mielessäkään
eikä tiet enää kohtaisi

Tää ei oo hyvästi vaan tää on näkemiin
en siis kättäni nosta merkiksi
vaikka palaakaan en — niin jäähyväisiin
tuskin kunnolla aihetta olisi

Sami Borg
Tietoarkiston ex-johtaja 1.1.2017 alkaen
etunimi.sukunimi [at] uta.fi