Tag Archives: Tapahtumat

Open Access Cafe avautuu teemaviikolla 24. ja 25.10.

Avoin julkaiseminen on teemana lokakuun lopulla, jolloin vietetään kansainvälistä Open Access -viikkoa. Yliopiston kirjasto avaa teeman merkeissä pop up -kahvilan keskiviikkona 24.10. klo 11-13 Linnan pohjakerroksen aulaan ja torstaina 25.10. klo 11-13 Arvon 1. kerroksen aulassa kirjaston edustalla. Tule kahville … Lue loppuun

Syksyn tapahtumia

SETT, 13.-14.09.2018, Helsinki Kolme kertaa menestyksekkäästi Suomessa järjestetty NetForum vaihtaa nimensä SETT Finlandiksi. Opetusalan johtava teknologiaforum, SETT, tarjoaa osallistujille verkostoitumismahdollisuuksia, inspiroivia puheenvuoroja, käytännönläheisiä ratkaisuja, opetusteknologian viimeisimpiä ratkaisuja, asiantuntijoita ja workshoppeja. Sivut: https://www.easyfairs.com/fi/sett-finland-2018/sett-finland-2018/   Dare to Learn, 18-19.9.2018, Helsinki Oppimistapahtuma Dare to Learn kokoaa yhteen oppimisesta innostuneita ihmisiä eri aloilta. Se tarjoaa osallistujilleen täysin uudenlaisen, interaktiivisen […]

Patina ry:n juhlasitsit

Historianopiskelijoiden ainejärjestö Patina ry juhli kymmenvuotiasta sitsikulttuuriaan lauantaina 18.11. Koivistonkylässä Aktia-laulutalolla, samassa paikassa, kuin melkein päivälleen kymmenen vuotta aiemmin. Järjestelytoimikuntaan kuului Patinan nykyisiä hallituslaisia ja juhlavastaavat, muutama alumni sekä ensimmäisiä sitsejä järjestämässä ollut bilevastaava vuodelta 2007. Vuoden 2007 puheenjohtaja toimi laulunjohtajana yhdessä vuosien 2012 ja 2017 puheenjohtajien kanssa. Alumnit olivat erittäin iloisia nähdessään sitsikulttuurin juurtuneen olennaiseksi osaksi Patinan toimintaa, vaikka… Read more →

The post Patina ry:n juhlasitsit appeared first on Opiskelijablogi.

Konflikti 2017: Itämeri

Nuorten asiantuntijoiden neuvottelutaidot pääsivät testiin Itämerelle sijoittuvassa Konfliktinratkaisusimulaatiossa. Kaksi päivää, lukematon määrä neuvotteluita ja hätäkokouksia, jokunen lehdistötilaisuus ja yhtä sopimusta myöhemmin rauhanomainen tila on palautettu Itämeren alueelle ja seitsemän valtion edustajat pääsevät palaamaan takaisin koteihinsa. Tai oikeastaan lähtemään Santahaminan varuskunta-alueelta takaisin kotipaikkakunnilleen ympäri Suomen. Historiassaan toista kertaa järjestetty Konfliktinratkaisusimulaatio on juuri päättynyt. Palataan ajassa hetki … Jatka lukemista Konflikti 2017: Itämeri

Kysy ja suunnista kirjasto tutuksi avajaisviikolla

Avajaisviikolla kirjasto toivottaa tervetulleiksi erityisesti uudet opiskelijat. Linnan asiakaspalvelussa tapaat päivystäjiemme lisäksi aulaoppaan, joka vastaa kysymyksiisi ja ohjaa eteenpäin. Lähde myös etsimään kirjastorasteja Linnassa. Oppaalta saat kysymykset seitsemälle rastille, jotka kiertämällä kirjasto ja sen palvelut tulevat tutummiksi. Liikunta kannattaa: kaikki … Lue loppuun

Feminististä kehityspolitiikkaa rakentamassa

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyövaliokunta, Her Campus -verkkolehti ja Feministinen Kollektiivi järjestivät 5.4.2017 Helsingissä Feministinen Kehityspolitiikka -työpajan. Työpajassa pyrittiin yhteisöllisen oppimisen keinoin ideoimaan, miten kehityspolitiikasta voisi tehdä feministisempää, ja mitä eri ulottuvuuksia pitäisi tällöin ottaa huomioon. Tässä muutamia työpajassa heränneitä ajatuksia. Toimijuus Feministisestä näkökulmasta hierarkia ja valtarakenteet ovat keskeisessä asemassa. On tärkeää pyrkiä huomioimaan mitä on … Jatka lukemista Feminististä kehityspolitiikkaa rakentamassa

Juhlahumua kevään 2017 ”Kupiaisissa”

10.5. järjestettiin jälleen kirjallisuustieteiden perinteikäs kevätjuhla ”Unto ja Kerttu Kupiaisen rahaston stipendien jakotilaisuus” eli tuttavallisemmin ”Kupiaiset”. Sää oli tänä vuonna hyytävän kylmä, mutta tunnelma sitäkin lämpimämpi. Jokavuotiseen tapaan tilaisuudessa palkittiin…

Kokkauskurssin antia ja hävikkipohdintaa


Osallistuin tutkimusmielessä 7.12.2016 Tampereen yliopiston ruokapiirin, eli Tampiiri ry:n, järjestämälle jouluruokakurssille. Tässä yhteydessä ”tutkimusmielessä” tarkoittaa sitä, että seurasin osallistujien kokkauspuuhia ja aina sopivan hetken tullen jututin heitä vapaamuotoisesti ruokaan, ruoanlaittoon ja ruokahävikkiin liittyen.

Kokkauskurssin opettajana toimi ruokakirjailija Päivi Mattila, joka on tunnetaan mm. Härkäpapua sarvista -kasvisruokakirjan kirjoittajana. Kirjassa tehdään kasvisruokaa suosien lähituotantoa, ja samaa teemaa noudatettiin myös tällä jouluruokakurssilla. Kurssilla valmistettiin mm. vaniljatoffeeta kaurakermasta, seitanpaistia joulupöytään ja tyrni-lakritsijäätelöä. Uudet ja monipuoliset raaka-aineet, niiden käyttö ja jatkohyödyntäminen avasivat antoisaa keskustelua ruokahävikkiteemalle. Tiivistän tässä kirjoituksessa kokkauskurssin antia eli muutamia keskeisiä näkökohtia ruokahävikkiin ja sen vähentämiseen liittyen.
Mitä on hävikki?
Ruokahävikistä puhuminen alkaa, tai päätyy, lähes aina kysymykseen, että mitä on hävikki.
  • Hävikki on pilalle mennyttä ruokaa.

Hävikin määrittämiseen ei ole yksiselitteistä näkemystä. Hävikiksi voidaan esimerkiksi määrittää syystä tai toisesta poisheitetty ruoka, joka on tai on ollut syömäkelpoista (lisää aiheesta Saa syödä! -sivustolta). Tämä puolestaan herättää kysymyksen, että mikä on syömäkelpoista ruokaa. Mitä voi syödä parasta ennen -päiväyksen ylityttyä? Päänvaivaa voivat myös aiheuttaa periaatteessa syömäkelpoiset ruoka-aineet, kuten juuresten kuoret tai herneenpalot, sillä vaikka niitä voidaan syödä, niitä harvemmin käytetään esimerkiksi ruokaohjeissa.

  • Hävikki on tottumuskysymys.

Hävikin määrittäminen liittyy myös omiin ruokaan liittyviin käsityksiin ja tottumuksiin. Ruoka-aineita monipuolisesti käyttämään tottuneelle esimerkiksi kukkakaalin lehtien poisheittäminen voi olla iso kynnys, kun taas monet irrottavat ne jo kaupassa.

Milloin hävikkiä syntyy tai ei synny?
  • Hävikkiä syntyy, kun arki ei suju suunnitelmien mukaan.

Osallistujat kertoivat olevansa tietoisia hävikistä ja pyrkivänsä suunnittelulla ja ruoka-aineiden joustavalla soveltamisella vähentämään hävikin syntyä. Hävikin kannalta haastavimmiksi koettiin tilanteet, joissa arkirytmi rikkoutuu. Esimerkiksi kiireessä jääkaappiin saattaa unohtua jotain, juhlissa tarjoiluiden mitoitus voi olla haastavaa ja joskus yksinkertaisesti ruoanlaitto epäonnistuu täysin.

  • Hävikkiä ei synny, kun ennakoi ja vie ylimääräiset ruoat muille.

Yksi tehokkaimmista keinoista hävikin estämiseksi on ennakointi. Aina ennakointi ei onnistu suunnitelmien mukaisesti (kuten kuvattu yllä), ja silloin hävikkiä voi parhaiten vähentää viemällä ylimääräiset ruoat muille. Suomessa kotiruoan jakaminen saatikka myyminen on (vielä) vähäistä tai jopa mahdotonta, mutta esimerkiksi Uudessa-Seelannissa on otettu käyttöön kaikkien yhteisiä jääkaappeja, joihin alueen asukkaat voivat viedä ylimääräiset elintarvikkeensa muiden käytettäväksi. Kurssilla hävikkiä kuvattiin myös ”tunneasiana” tarkoittaen sitä, että hävikin syntyminen koetaan epäonnistumisena riippumatta hävikin taloudellisen tai ympäristöllisen vaikutuksen suuruudesta. Keskusteluissa mainittiin myös, että joskus kokonaisuuden kannalta mietityttää onko hävikin äärimmäinen välttely järkevää.

Kokonaisuudessaan Wastebusters-tutkimusprojektin kannalta kokkauskurssi oli erittäin antoisa. Saimme näistä keskusteluista monia uusia näkökulmia projektille ja hyviä ideoita projektiin suunnitelluille työpajoille. Lisäksi osallistujat olivat halukkaita osallistumaan tutkimusprojektiin haastateltavina, joten näihin näkökulmiin pääsemme syventymään toden teolla tulevaisuudessa!
Lisää aiheesta: 
– Anna

Kokkauskurssin antia ja hävikkipohdintaa


Osallistuin tutkimusmielessä 7.12.2016 Tampereen yliopiston ruokapiirin, eli Tampiiri ry:n, järjestämälle jouluruokakurssille. Tässä yhteydessä ”tutkimusmielessä” tarkoittaa sitä, että seurasin osallistujien kokkauspuuhia ja aina sopivan hetken tullen jututin heitä vapaamuotoisesti ruokaan, ruoanlaittoon ja ruokahävikkiin liittyen.

Kokkauskurssin opettajana toimi ruokakirjailija Päivi Mattila, joka on tunnetaan mm. Härkäpapua sarvista -kasvisruokakirjan kirjoittajana. Kirjassa tehdään kasvisruokaa suosien lähituotantoa, ja samaa teemaa noudatettiin myös tällä jouluruokakurssilla. Kurssilla valmistettiin mm. vaniljatoffeeta kaurakermasta, seitanpaistia joulupöytään ja tyrni-lakritsijäätelöä. Uudet ja monipuoliset raaka-aineet, niiden käyttö ja jatkohyödyntäminen avasivat antoisaa keskustelua ruokahävikkiteemalle. Tiivistän tässä kirjoituksessa kokkauskurssin antia eli muutamia keskeisiä näkökohtia ruokahävikkiin ja sen vähentämiseen liittyen.
Mitä on hävikki?
Ruokahävikistä puhuminen alkaa, tai päätyy, lähes aina kysymykseen, että mitä on hävikki.
  • Hävikki on pilalle mennyttä ruokaa.

Hävikin määrittämiseen ei ole yksiselitteistä näkemystä. Hävikiksi voidaan esimerkiksi määrittää syystä tai toisesta poisheitetty ruoka, joka on tai on ollut syömäkelpoista (lisää aiheesta Saa syödä! -sivustolta). Tämä puolestaan herättää kysymyksen, että mikä on syömäkelpoista ruokaa. Mitä voi syödä parasta ennen -päiväyksen ylityttyä? Päänvaivaa voivat myös aiheuttaa periaatteessa syömäkelpoiset ruoka-aineet, kuten juuresten kuoret tai herneenpalot, sillä vaikka niitä voidaan syödä, niitä harvemmin käytetään esimerkiksi ruokaohjeissa.

  • Hävikki on tottumuskysymys.

Hävikin määrittäminen liittyy myös omiin ruokaan liittyviin käsityksiin ja tottumuksiin. Ruoka-aineita monipuolisesti käyttämään tottuneelle esimerkiksi kukkakaalin lehtien poisheittäminen voi olla iso kynnys, kun taas monet irrottavat ne jo kaupassa.

Milloin hävikkiä syntyy tai ei synny?
  • Hävikkiä syntyy, kun arki ei suju suunnitelmien mukaan.

Osallistujat kertoivat olevansa tietoisia hävikistä ja pyrkivänsä suunnittelulla ja ruoka-aineiden joustavalla soveltamisella vähentämään hävikin syntyä. Hävikin kannalta haastavimmiksi koettiin tilanteet, joissa arkirytmi rikkoutuu. Esimerkiksi kiireessä jääkaappiin saattaa unohtua jotain, juhlissa tarjoiluiden mitoitus voi olla haastavaa ja joskus yksinkertaisesti ruoanlaitto epäonnistuu täysin.

  • Hävikkiä ei synny, kun ennakoi ja vie ylimääräiset ruoat muille.

Yksi tehokkaimmista keinoista hävikin estämiseksi on ennakointi. Aina ennakointi ei onnistu suunnitelmien mukaisesti (kuten kuvattu yllä), ja silloin hävikkiä voi parhaiten vähentää viemällä ylimääräiset ruoat muille. Suomessa kotiruoan jakaminen saatikka myyminen on (vielä) vähäistä tai jopa mahdotonta, mutta esimerkiksi Uudessa-Seelannissa on otettu käyttöön kaikkien yhteisiä jääkaappeja, joihin alueen asukkaat voivat viedä ylimääräiset elintarvikkeensa muiden käytettäväksi. Kurssilla hävikkiä kuvattiin myös ”tunneasiana” tarkoittaen sitä, että hävikin syntyminen koetaan epäonnistumisena riippumatta hävikin taloudellisen tai ympäristöllisen vaikutuksen suuruudesta. Keskusteluissa mainittiin myös, että joskus kokonaisuuden kannalta mietityttää onko hävikin äärimmäinen välttely järkevää.

Kokonaisuudessaan Wastebusters-tutkimusprojektin kannalta kokkauskurssi oli erittäin antoisa. Saimme näistä keskusteluista monia uusia näkökulmia projektille ja hyviä ideoita projektiin suunnitelluille työpajoille. Lisäksi osallistujat olivat halukkaita osallistumaan tutkimusprojektiin haastateltavina, joten näihin näkökulmiin pääsemme syventymään toden teolla tulevaisuudessa!
Lisää aiheesta: 
– Anna

Tampere University Pressin Vuoden kirja 2016 julkistetaan 5.5.

Tampere University Pressin Vuoden 2016 kirjan julkistamistilaisuus järjestetään perjantaina 5.5. klo 15.00 Linnassa, ensimmäisessä kerroksessa entisen kirjakaupan tilassa. Tilaisuudessa Vuoden kirjan tekijä/tekijät palkitaan kunniakirjalla. Vuoden kirjan on tänä vuonna valinnut Tampere University Pressin toimituskunta, johon kuuluvat professori Mikko Keskinen Jyväskylän … Lue loppuun