Tag Archives: Tampereen yliopisto

Hyvä me!

Tampereen yliopisto on huippukunnossa. Kuluneen vuoden aikana olemme edelleen pärjänneet mainiosti. Hyvältä tasolta on hyvä suunnata kohti uutta yliopistoa. Tase on vahva, ja pysymme vakaasti talousarvion raameissa. Osavuosikatsauksen mukaan yliopiston tulos on erinomainen. Suomen Akatemian, Tekesin ja Euroopan unionin ankarasti … Lue loppuun

Markkinoinnin tohtorit promootiossa

Markkinoinnin opintosuunta oli hyvin edustettuna Tampereen yliopiston tohtoripromootiossa elokuun puolessa välissä, kun minut ja kollegani professori Hannu Saarijärvi ja yliopistonlehtori Mika Yrjölä promovoitiin yhdessä yli kahdensadan muun Tampereen yliopistosta väitelleen kanssa. Markkinoinnin väitöskirjatutkijat Ulla-Maija Sutinen ja Sonja Lahtinen olivat myös mukana tapahtumassa airueiden tehtävissä, huolehtien siitä, että kaikki sujui suunnitellusti ja arvokkaasti.
 
Promootio on perinteikäs jo 1100-luvulta asti eurooppalaisissa yliopistoissa vietetty akateeminen juhla. Siinä ylimmän akateemisen tutkinnon suorittaneet henkilöt vihitään juhlallisesti tohtoreiksi. Promootiossa tohtorit saavat päähänsä mustan silinterihatun eli tohtorinhatun, joka symboloi akateemista vapautta. Tohtorinmiekka, jota tohtorit kantavat promootiossa, puolestaan symboloi totuutta. 

Lähikuvassa hattu ja miekka. Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Promootio ei ole ihan jokapäiväinen osa akateemista elämää. Edellisestä oman tiedekuntamme promootiosta olikin kulunut jo kahdeksan vuotta. Me kaikki tuon jälkeen väitelleet tohtorit saimme osallistua näihin tänä vuonna järjestettyihin juhliin. Promootiojuhlallisuudet kestivät yhteensä kolme päivää ja alkoivat miekanhiojaisista torstaina 16.8. Tämä iltapukutilaisuus järjestettiin yliopiston päätalossa. Miekat hiottiin juhlallisesti tahkoja ja kuohuviiniä käyttäen. Perjantaina 17.8. oli vuorossa varsinainen promootioakti Tampere-talossa. Itse pääsin promovoitujen joukosta valittuna priimatohtorina lavalle vastaamaan viralliseen tohtorikysymykseen, jonka esitti professori Markku Sotarauta. Hän toimi tiedekuntamme promoottorina. Kysymys ja vastaus liittyivät omaan tutkimusaiheeseeni kulutusyhteisöihin.

Professori Markku Sotarauta esittämässä kysymystä. Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Promovoidut tohtorit Hannu Saarijärvi, Elina Närvänen ja Mika Yrjölä

Meidän tuoreiden tohtoreiden lisäksi promootiossa vihittiin kunniatohtoreita, eli omalla alallaan poikkeuksellisen ansioituneita henkilöitä, joille yliopisto oli päättänyt myöntää kunniatohtorin arvon. Johtamiskorkeakoulun kunniatohtoreiksi vihittiin Professori R. Edward Freeman, toimitusjohtaja Hille Korhonen ja Euroopan unionin korkea edustaja Federica Mogherini. 

Promootiota seurasi juhlallinen kulkue Tampere-talosta Tuomiokirkkoon promootiojumalanpalvelukseen. Myöhemmin oli vuorossa myös juhlaillallinen Tampere-talossa sekä promootiotanssiaiset raatihuoneella. Lauantaina 17.8. promootio päättyi promoottorien kunniaksi järjestettyyn purjehdukseen Viikinsaareen.



Promootiokulkue ylittämässä Erkkilän siltaa. Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Oli hienoa olla yhdessä oman puolisoni, sekä markkinoinnin työyhteisön jäsenten kanssa mukana tässä vuosisatoja kestäneessä akateemisessa rituaalissa, joka juhlistaa tieteen ja tutkimuksen tekemisen tärkeää roolia yhteiskunnassa.

Haluankin samalla toivottaa uudet yliopistoyhteisön jäsenet osaksi tiedeyhteisöä! Kannustan teitä myös tutustumaan akateemiseen maailmaan sen rikkaine rituaaleineen ja perinteineen. Opiskeluaika on yksi elämän parhaista vaiheista ja siitä kannattaa ehdottomasti nauttia.

– Elina Närvänen, markkinoinnin yliopistonlehtori

Viestinnän vaikeudesta

Yliopistomme viestintä palkitsi minut jokin aika sitten, suureksi yllätyksekseni, hyvästä viestinnästä. Sain kunniakirjan ja komean kukkapuskan. Kiitokset palkinnosta. Ihminen eroaa muusta luonnosta siinä, että meillä on käytössä lukuisia tapoja ja välineitä viestiä. Voimme ainakin ilmehtiä, puhua, kirjoittaa tai tehdä tekoja. … Lue loppuun

Rehtorin valinta

Kuluneen rehtoreiden vaihtoviikon jälkeen on hyvä arvioida kahden yliopiston varsin erilaisia prosesseja. Tampereen uusi yliopisto teki valinnan salassa. Oikeusoppineet arvostelivat hakijalistan salailua julkisuuslain vastaisena. Ulkopuolisen konsultin myötä lista on kuitenkin melko epämääräinen. Kandidaatteja ilmoittautuu mukaan tai heidät löydetään ilman, että … Lue loppuun

Valaisevin lyhdyin vaaleja kohti

Pian valittavalla konsistorilla tulee olemaan tärkeä rooli uuden yliopiston käynnistämisessä. Naistenpäivänä on aihetta muistuttaa, että ehdokkaiksi tarvitaan sekä miehiä että naisia molemmista yliopistoista! Jo se, miltä konsistori näyttää, tulee vaikuttamaan uuden yliopiston kulttuuriin. Konsistori on vastuussa opintoasioiden sujuvasta käsittelystä ja … Lue loppuun

Universitas ennen ja tulevaisuudessa

”Organisaatiomuutos ei voi olla korkeakoulujen päätehtävä eikä edes toiseksi tärkein tehtävä”, sanoo Petri Koikkalainen, tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja uusimmassa Acatiimissa. Näinhän asia on, yliopiston päätehtävä on tehdä tutkimusta ja antaa tutkimukseen perustuvaa opetusta, ja vaikuttaa näiden kautta ympäröivään maailmaan – vanhan … Lue loppuun

Uusi Tampereen yliopisto

Tampere3-hanketta on tehty vuodesta 2014. Nyt ollaan pääsemässä ensimmäisen etapin maaliin. Uusi säätiöyliopisto, johon kuuluu myös Tampereen ammattikorkeakoulu, aloittaa toimintansa 1.1.2019. Viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistelu on edennyt ripeästi. Korkeakoulusäätiön hallitus on aloittanut työnsä viime elokuussa, ja sen johdolla tehdään … Lue loppuun

Ympäristöeettinen toiminta arjen jätekäytännöissä

Olen tutkinut piakkoin valmistuvassa pro gradu -tutkielmassani ”Arkinen jäte. Moraalin, etiikan ja vastuun rakentuminen kodin jätekäytännöissä” moraalin ja vastuun kysymyksiä jätteeseen liittyvissä arkisissa käytännöissä. Lähestyin aihetta jätepäiväkirjojen avulla, jotka keräsin kahdestatoista kotitaloudesta. Lisäksi tein viisi jätepäiväkirjoja täydentävää haastattelua. Tutkielmani keskeisimpiä tuloksia ovat, että kierrätykseen liittyvien sääntöjen noudattaminen, ympäristönsuojelu ja oman kodin järjestyksestä huolehtiminen ovat keskeisiä moraalisia päämääriä päivittäisessä jätteeseen liittyvässä toiminnassa.

Pohdin tässä kirjoituksessa arkisten jätekäytäntöjen merkitystä ympäristönsuojelun kannalta. Arkinen ja rutinoitunut kotona tapahtuva kierrätys ja päivittäisten kulutusvalintojen tekeminen on graduni osallistujille keskeisessä roolissa ympäristön kannalta eettisen toimijuuden muodostamisessa. Tämä havainto osoittaa, että päällepäin arkisilta, tylsiltä ja itsestään selviltä vaikuttavat käytännöt ̶   joihin päivittäinen toiminta jätteen kanssa kotona lukeutuu ̶  voivat itse asiassa olla yksilöille hyvin merkityksellisiä poliittisia valintoja, joilla tavoitellaan ympäristönsuojelua moraalisena päämääränä. Tutkielmani osallistujat toivat toistuvasti esille, että kierrättäminen on heille päivittäistä ympäristön hyvinvointiin tähtäävää vaikuttamistyötä.

Aineistostani kävi kuitenkin myös ilmi, että vaikka kierrätystä pidetään tärkeänä käytäntönä ympäristöeettisen toimijuuden kannalta, se ei aina syystä tai toisesta toteudu osallistujien mukaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän saattaa vaikuttaa esimerkiksi kiire tai se, että kierrätysastiat sijaitsevat liian kaukana. Kierrätyksen laiminlyöminen herätti tutkielman osallistujissa poikkeuksetta syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteita. Syyllisyys kumpusi toisin sanoen ympäristönsuojeluun liittyvien moraalisten päämäärien ja oman toiminnan välisestä koetusta ristiriidasta.

Tutkielmani tuloksiin nojaten ehdotan lopuksi, että kierrätyksen sääntöjen seuraamisen rinnalla voisimme pyrkiä etsimään iloa ja luovuutta ruokkivia tapoja olla jätteen kanssa. Aineistossani tällainen ilo kumpusi muun muassa omista ylijäämämateriaaleista toteutettavien askartelutöiden tekemisestä tai oman kompostin multaan istutetun kasvimaan hoitamisesta. Tutkielmassani esitän Gay Hawkinsiin (2006) viitaten, että yksioikoisen syyllisyyden tuntemisen sijaan tällainen ilo ja luovuus voisivat rakentaa uudenlaisia mahdollisuuksia eettisen luontosuhteen ja ympäristöeettisen toimijuuden muodostamiselle.

 – Taru Lehtokunnas

Tampere3 houkuttelee ja näyttää suuntaa

Samalla kun Tampere3 etenee kohti maalia, kiinnostus yhteisöön liittymisestä kasvaa myös Tampereen ulkopuolella. Porissa ja Seinäjoella Tampere näyttäytyy erityisen luontevana yhteistyökumppanina. Yhteistyötä on jo olemassa, ja molempien alueiden menestykselle koulutustason nosto ja sen myötä tutkimus- ja kehitystoiminnan lisääntyminen olisi hyödyksi. … Lue loppuun

Blogivuosi paketissa

Glögi tuoksuu ja jouluun on enää pari yötä, joten loma on vihdoin täällä! Opiskelijan loman lomamaisuus voi vaihdella sen viettäjästä riippuen, koska nyt olisi (esimerkiksi itselläni) hyvä hetki tehdä pari rästityötä pois pyörimästä. Opiskelijan joululoma kestää usein noin kuukauden, joten … Lue loppuun