Tag Archives: Suomi

”Multiple Crossroads of Perspetives”, 28.8.- 29.9.2017

”Multiple Crossroads of Perspetives” 28.8.- 29.9.2017 ”Multiple Crossroads of Perspectives” on kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimusryhmien ja EDUn galleriatiimin yhdessä rakentama näyttely. Näyttelyn läpileikkaavina käsitteinä ovat kehityksen eri näkökulmat, liikkuvuus, kansainvälisyys, kestävä kehitys, kansalaisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Siinä korostuu enemmän kokonaisuus kuin yksittäisten tutkimusryhmien esittely. Näyttelyobjektien keskeisin muoto on ympyrä, joka filosofisen semiotiikan mukaan symboloi äärettömyyden kehää, […]

Pauli Rautiainen: Työmarkkinatuen ja asumistuen taso loukkaa Euroopan sosiaalista peruskirjaa

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea totesi tiistaina 9.5. julkaistussa ratkaisussa sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistason Suomessa riittämättömäksi. Ratkaisu on jälleen yksi uusi lenkki ketjussa, jossa komitea huomauttaa Suomea, ettei oikeus toimeentuloturvaan toteudu Suomessa kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteidemme edellyttämällä tavalla. Komitea valvoo Euroopan sosiaalista peruskirjaa, joka on Euroopan neuvoston piirissä solmittu sosiaalisia oikeuksia koskeva ihmisoikeussopimus. Nyt annettu ratkaisu on linjassa komitean aiemmin tekemien […]

Vieraskynä: Suomi – ruokariskitön lintukoto?

Globaali elintarvikejärjestelmä on erittäin haavoittuva. Tämä järjestelmä on niiden suhteiden ja toimintojen kokonaisuus, joiden vuorovaikutuksen tuloksena määrittyy, mitä, kuinka paljon, millä menetelmällä ja kenelle ruokaa tuotetaan ja jaetaan. Järjestelmän toiminnan tavoitteena on taata ruokaturva. Ruokaturvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on fyysinen ja taloudellinen mahdollisuus terveelliseen ja ravitsevaan ruokaan. Ruokaturva muodostuu ruoan tarjonnasta, … Jatka lukemista Vieraskynä: Suomi – ruokariskitön lintukoto?

Tietoarkisto avaa ja säilyttää tutkimusaineistosi

EDUSTA-gallerian vuoden 2017 avaa Tietoarkiston palveluita esittelevä näyttely. Virta-rakennuksen neljännessä kerroksessa toimiva Tietoarkisto arkistoi ja pitkäaikaissäilyttää sähköisessä muodossa olevia tutkimusaineistoja, tarjoaa aineistoihin liittyvää tietopalvelua ja jakaa aineistoja tieteelliseen tutkimus-, opetus- ja opiskelukäyttöön.

Ruokahävikki Suomessa

Suomessa arvokasta tietoa ruokahävikistä on tutkinut ja tuonut esiin Foodspill tutkimusprojekti, jonka tuloksia on käsitelty monissa artikkeleissa ja tutkimusraporteissa. Tässä postauksessa esitellään aiheen tiimoilta Journal of Cleaner Production -lehdessä julkaistua tutkimusartikkelia ”Food waste in the Finnish food chain”. Artikkelin ovat kirjoittaneet Juha-Matti Katajajuuri, Kirsi Silvennoinen, Hanna Hartikainen, Lotta Heikkilä ja Anu Reinikainen. Artikkeli esittää suomalaisten ruokahävikkiä lukuina, ja saa konkreettisten lukujen kautta lukijan pohtimaan ruokahävikin merkitystä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli määritellä vältettävissä olevan ruokahävikin (avoidable food waste) volyymi ja sen jakaantuminen ruoan jakeluketjun eri toimijoiden välillä. Vältettävissä olevalla ruokahävikillä viitataan ruokatuotteisiin, jotka olisi voitu kuluttaa, mikäli ne oltaisiin säilytetty tai valmistettu toisin. Esimerkiksi kasvisten kuoria, luita tai kahvinporoja ei tutkimuksessa mitattu. Ruoan jakeluketjun toimijoista ainoastaan maatalouden osuus jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Kotitalouksiin kohdistettiin tutkimuksessa erityistä huomiota, ja kotitalouksen kohdalla myös ruokahävikin syitä analysoitiin. Tässä blogipostauksessa keskitytään kuitenkin pääasiassa tutkimuksessa esitettyihin lukuihin.

Tutkimuksen aineistona olevien kotitalouksien pohjalta tutkimuksessa arvioidaan, että suomalainen kuluttaja tuottaa vuodessa ruokahävikkiä 0-160 kilogrammaa/henkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen kuluttajan tuottama ruokahävikki vuodessa on 23 kilogrammaa. Kaiken kaikkiaan kotitaloudet tuottavat Suomessa noin 120-160 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuosittain.

Ruokapalveluita tarjoavien yritysten kohdalla ylitarjonta oli keskeisin ruokahävikin osa. Itsepalveluravintoloiden ja ”perinteisten” ravintoloiden välillä oli kuitenkin eroa hävikin synnyssä. Ravintoloissa, joissa asiakas tilaa itse ruoan, ruokahävikin suurin osuus oli lautashävikkiä. Kokonaisuudessaan ravintolasektori tuottaa noin 75-85 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuodessa.

Vähittäiskaupan ja elintarviketeollisuuden tarkkoja määriä on vaikea arvioida, sillä toimijat eivät julkaise tarkkoja tietoja ruokahävikin määrästä, sillä ruokahävikki ja sen hallinta on myös strateginen elementti. Haastattelujen pohjalta tutkimuksessa kuitenkin arvioidaan, että tukku- ja vähittäiskaupassa ruokahävikkiä syntyy noin 65-75 miljoonaa kiloa vuodessa. Elintarviketeollisuudessa ruokaa menee hukkaan arviolta 75-140 miljoonaa kiloa.

Ottaen lukuun kotitaloudet, ravintolat, elintarviketeollisuuden ja vähittäiskaupan Suomessa syntyy tutkimuksen mukaan siis ruokahävikkiä noin 335-460 miljoonaa kiloa per vuosi. Jaettuna suomalaisten kuluttajien lukumäärällä tämä tarkoittaa siis 62-86 kilogrammaa/suomalainen/vuosi. Ruokahävikin ilmastovaikutukset ovat merkittävät. Tutkimuksessa esitetään karkea arvio, että pelkästään kotitalouksien ruokahävikin hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 100 000 auton vuosittaisia päästöjä. Tutkimuksessa arvioidaan myös ruokahävikin taloudellista arvoa; suomalaisen kotitalouden vuosittaisen ruokahävikin rahallinen arvo liikkuu keskimäärin 150 ja 220 euron välillä.

Tutkimusartikkelin kirjoittajat nostavat artikkelin päätelmäosiossa keskiöön ruokahävikin vähentämisen tärkeyden. Ruokahävikillä on mittavia negatiivisia vaikutuksia sekä ympäristöllisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Kaikilla ruoan kanssa toimivilla tahoilla on kuitenkin  monia mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseksi. Kirjoittajat painottavat myös sitä, että ruokahävikkiä tulisi tutkia monialaisesti, jotta parhaimmat tavat ja käytännöt sen vähentämiseen voidaan löytää ja ottaa käyttöön.

Lähde:
Katajajuuri, J. M., Silvennoinen, K., Hartikainen, H., Heikkilä, L., & Reinikainen, A. (2014). Food waste in the Finnish food chain. Journal of Cleaner Production, 73, 322-329.
– Ulla-Maija

Ruokahävikki Suomessa

Suomessa arvokasta tietoa ruokahävikistä on tutkinut ja tuonut esiin Foodspill tutkimusprojekti, jonka tuloksia on käsitelty monissa artikkeleissa ja tutkimusraporteissa. Tässä postauksessa esitellään aiheen tiimoilta Journal of Cleaner Production -lehdessä julkaistua tutkimusartikkelia ”Food waste in the Finnish food chain”. Artikkelin ovat kirjoittaneet Juha-Matti Katajajuuri, Kirsi Silvennoinen, Hanna Hartikainen, Lotta Heikkilä ja Anu Reinikainen. Artikkeli esittää suomalaisten ruokahävikkiä lukuina, ja saa konkreettisten lukujen kautta lukijan pohtimaan ruokahävikin merkitystä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli määritellä vältettävissä olevan ruokahävikin (avoidable food waste) volyymi ja sen jakaantuminen ruoan jakeluketjun eri toimijoiden välillä. Vältettävissä olevalla ruokahävikillä viitataan ruokatuotteisiin, jotka olisi voitu kuluttaa, mikäli ne oltaisiin säilytetty tai valmistettu toisin. Esimerkiksi kasvisten kuoria, luita tai kahvinporoja ei tutkimuksessa mitattu. Ruoan jakeluketjun toimijoista ainoastaan maatalouden osuus jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Kotitalouksiin kohdistettiin tutkimuksessa erityistä huomiota, ja kotitalouksen kohdalla myös ruokahävikin syitä analysoitiin. Tässä blogipostauksessa keskitytään kuitenkin pääasiassa tutkimuksessa esitettyihin lukuihin.

Tutkimuksen aineistona olevien kotitalouksien pohjalta tutkimuksessa arvioidaan, että suomalainen kuluttaja tuottaa vuodessa ruokahävikkiä 0-160 kilogrammaa/henkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen kuluttajan tuottama ruokahävikki vuodessa on 23 kilogrammaa. Kaiken kaikkiaan kotitaloudet tuottavat Suomessa noin 120-160 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuosittain.

Ruokapalveluita tarjoavien yritysten kohdalla ylitarjonta oli keskeisin ruokahävikin osa. Itsepalveluravintoloiden ja ”perinteisten” ravintoloiden välillä oli kuitenkin eroa hävikin synnyssä. Ravintoloissa, joissa asiakas tilaa itse ruoan, ruokahävikin suurin osuus oli lautashävikkiä. Kokonaisuudessaan ravintolasektori tuottaa noin 75-85 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuodessa.

Vähittäiskaupan ja elintarviketeollisuuden tarkkoja määriä on vaikea arvioida, sillä toimijat eivät julkaise tarkkoja tietoja ruokahävikin määrästä, sillä ruokahävikki ja sen hallinta on myös strateginen elementti. Haastattelujen pohjalta tutkimuksessa kuitenkin arvioidaan, että tukku- ja vähittäiskaupassa ruokahävikkiä syntyy noin 65-75 miljoonaa kiloa vuodessa. Elintarviketeollisuudessa ruokaa menee hukkaan arviolta 75-140 miljoonaa kiloa.

Ottaen lukuun kotitaloudet, ravintolat, elintarviketeollisuuden ja vähittäiskaupan Suomessa syntyy tutkimuksen mukaan siis ruokahävikkiä noin 335-460 miljoonaa kiloa per vuosi. Jaettuna suomalaisten kuluttajien lukumäärällä tämä tarkoittaa siis 62-86 kilogrammaa/suomalainen/vuosi. Ruokahävikin ilmastovaikutukset ovat merkittävät. Tutkimuksessa esitetään karkea arvio, että pelkästään kotitalouksien ruokahävikin hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 100 000 auton vuosittaisia päästöjä. Tutkimuksessa arvioidaan myös ruokahävikin taloudellista arvoa; suomalaisen kotitalouden vuosittaisen ruokahävikin rahallinen arvo liikkuu keskimäärin 150 ja 220 euron välillä.

Tutkimusartikkelin kirjoittajat nostavat artikkelin päätelmäosiossa keskiöön ruokahävikin vähentämisen tärkeyden. Ruokahävikillä on mittavia negatiivisia vaikutuksia sekä ympäristöllisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Kaikilla ruoan kanssa toimivilla tahoilla on kuitenkin  monia mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseksi. Kirjoittajat painottavat myös sitä, että ruokahävikkiä tulisi tutkia monialaisesti, jotta parhaimmat tavat ja käytännöt sen vähentämiseen voidaan löytää ja ottaa käyttöön.

Lähde:
Katajajuuri, J. M., Silvennoinen, K., Hartikainen, H., Heikkilä, L., & Reinikainen, A. (2014). Food waste in the Finnish food chain. Journal of Cleaner Production, 73, 322-329.
– Ulla-Maija

TERVEISIÄ ACEHISTA! / GREETINGS FROM ACEH!

Kasvatustieteiden yksikkö on toteuttanut joulukuusta 2015 alkaen koulutusvientinä opettajankoulutuksen maisteriohjelmaa Acehissa Indonesiassa. Olemme koostaneet pitkin matkaa napatuista kuvista näyttelyn Virta-rakennuksen EDUsta Galleriaan. Näyttelyn avajaiset pidetään keskiviikkona 26.10. klo 12.30 1.kerroksen aulatilassa.

Lisäkoulutus uuteen RefWorksiin siirtymisestä

Kirjasto tarjoaa syksyn aikana useita koulutuksia RefWorks– ja Mendeley-viitteidenhallintaohjelmien käytössä. RefWorks uudistui viime keväänä, ja käyttäjien toivomuksesta tarjolla on vielä ylimääräinen koulutustilaisuus, jossa neuvotaan vanhan RefWorksin käyttäjiä siirtymisessä uuteen versioon. Koulutus järjestetään 31.10. klo 14.15-15 Arvo-kirjastossa. Uuden RefWorksin käyttäminen vaatii … Lue loppuun

Kesytä aineistokaaos – seminaari tutkimusaineistojen hallinnasta 9.11.

Kirjasto ja Tietoarkisto järjestävät marraskuussa avoimen seminaarin tutkimusaineistojen hallinnasta. Seminaari keskiviikkona 9.11. klo 14.00-16.30 pidetään keskustakampuksella Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa. Seminaari tarjoaa ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa tutkimusaineistojen hallinnasta. Tampereen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikkaa on valmisteltu kuluneen vuoden aikana, ja seminaarissa … Lue loppuun

Uusi e-kirjakokoelma Juridiikka käytettävissä

Kirjasto on hankkinut uuden Juridiikka -e-kirjakokoelman. Kokoelma on käytettävissä KauppakamariTieto-palvelun Ammattikirjasto-osiossa (etäkäytössä kirjaudu Tampereen yliopiston peruspalvelutunnuksella). Ennestään käytössämme ovat Talous ja Työsuhde -kokoelmat. Juridiikka-kokoelmassa ovat tällä hetkellä seuraavat kirjat: Incoterms 2010 (2012) Kansainvälinen kauppalaki (2013) Laki ja miten sitä luetaan … Lue loppuun