Tag Archives: Suomi

Hyvät, pahat ja välttämättömät konfliktit

Kun kerron tutkivani konflikteja, herää ihmisillä usein mielikuva kahdesta ihmisestä selvittämässä erimielisyyksiään julkisesti. Ajatus konfliktista julkisena välien selvittelynä ei tutkijankaan näkökulmasta ole väärä, mutta sen sijaan se on kovin rajoittunut. Konfliktit voivat kyllä eskaloitua myös konfliktien kierteeksi. Pahimmillaan työelämän kontekstissa tämä vuorovaikutuksen ongelmina ja valtasuhteiden epätietoisuutena ilmenevä ”eskaloituva eripura” (Jalonen, Lindell, Puustinen & Raisio, 2013)… Read More »

The post Hyvät, pahat ja välttämättömät konfliktit appeared first on Vaikuttaja.

Hybridiuhkia ja sietokykyisyyttä – oppitunti käsitteiden ratkaisevuudesta

Kevättalvella 2014 avoimeksi sodaksi edennyt Ukrainan kriisi sekä Venäjän suorittama Krimin niemimaan anneksointi on vauhdittanut eurooppalaista keskustelua valtiolähtöisiin turvallisuusuhkiin varautumisesta. Tässä yhteydessä keskusteluun on juurtunut myös hybridisodankäynnin käsite. Kuten niin usein turvallisuuspolitiikkaan liitettävien uudiskäsitteiden kohdalla, myös hybridisodasta käyty akateeminen ja poliittinen keskustelu on vaikuttanut toisinaan ennemminkin lisäävän hämmennystä kuin tuovan selkeyttä kyseisen ilmiön hahmottamiseen. Sittemmin… Read More »

The post Hybridiuhkia ja sietokykyisyyttä – oppitunti käsitteiden ratkaisevuudesta appeared first on Vaikuttaja.

Kestävä kaupunki ja osaamisen tarpeet

”Yhteiskunta on täysin urbanisoitunut” väitti ranskalainen yhteiskuntateoreetikko Henri Lefebvre vuonna 1970. Tällä provokatiivisella väitteellä hän tarkoitti, että kaupunki hallitsee lonkeroillaan pian koko maapalloa. Nyt, lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin, kaupungistumisesta on kasvanut globaalisti teollistumistakin suurempi muutosvoima. Neil Brennerin ja kaupunkitutkimuksen päivilläkin puhuneen Christian Schmidin mukaan planeettamme urbaanit lonkerot ovat kasvaneet jo avaruuteen – joka täyttyy kasvavassa… Read More »

The post Kestävä kaupunki ja osaamisen tarpeet appeared first on Vaikuttaja.

Sosiaalisten riskien hallinta – Miksi sotkea riskienhallinta-ajattelua ja sosiaalipolitiikkaa?

Sosiaalisten riskien hallinta on käsitteenä monelle vieras. Useimmiten se kuitenkin yhdistetään jollain tavalla sosiaaliturvaan ja erilaisiin etuusjärjestelmiin. Mielleyhtymä on aivan oikea, ja sosiaalisten riskien hallinta onkin yleensä luokiteltu Suomessa sosiaalipolitiikan alaisuuteen, sen yhdeksi tehtäväksi. Tällainen määrittely supistaa sosiaalisten riskien hallinnan yhteiskunnan ylläpitämäksi sosiaaliturvaksi, vaikka käytännössä sosiaalisia riskejä hallitaan huomattavasti laajemmalla rintamalla. Kirjoittajan näkemyksen mukaan sosiaalisten… Read More »

The post Sosiaalisten riskien hallinta – Miksi sotkea riskienhallinta-ajattelua ja sosiaalipolitiikkaa? appeared first on Vaikuttaja.

Johtamisessa luottamus nousee valtaa tärkeämmäksi

Tässä ajassa puhumme paljon siitä, mihin esimiehiä ja johtoa enää tarvitaan. Siiloista ja painavista rakenteista halutaan päästä eroon ja itseohjautuvuutta nostetaan keskiöön. Miten ja mihin suuntaan matalaksi muotoiltuja organisaatioita sitten tulisi kehittää? Mihin meidän tulisi keskittyä, jotta lopputuloksena syntyisi merkityksellistä, motivoivaa ja arvoa tuottavaa työtä? Johtaminen ja hierakkinen valta irrottautuvat toisistaan Johtamistyön muotoilussa on nähtävissä… Read More »

The post Johtamisessa luottamus nousee valtaa tärkeämmäksi appeared first on Vaikuttaja.

Koulutusviennin realismia

Monet tahot ovat viime aikoina tunnistaneet koulutusviennissä piilevän potentiaalin. Koulutusvienti voi tarjota töitä suomalaisille osaajille sekä tulovirtaa niin yrityksille kuin julkisen rahoituksen leikkauksista kärsiville koulutusinstituutioille. Lähtökohdat ovat hyvät. Suomalaisella koulutusjärjestelmällä on hyvä maine maailmalla. Suomalainen yhteiskunta sinällään omaa ominaisuuksia, joiden vuoksi Suomi koetaan kiinnostavaksi kumppaniksi. Vakaa yhteiskuntajärjestelmä, korkea teknologinen osaaminen ja meille itsellemme usein niin… Read More »

The post Koulutusviennin realismia appeared first on Vaikuttaja.

Digitalisaatio kutsuu eri toimijoita mukaan hävikkitalkoisiin

Noin kolmannes kaikesta maailmassa ihmisravinnoksi tuotetusta ruoasta on arvioitu päätyvän roskiin eli ruokahävikiksi. YK on asettanut tavoitteeksi puolittaa kotitalouksien, kaupan ja ravintoloiden ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Ruokahävikin vähentäminen on osoittautunut yrityksiä kiinnostavaksi kestävän kehityksen haasteeksi. Viime vuosien aikana markkinoille on alkanut syntyä ruokahävikkiin ja sen vähentämiseen keskittyvää liiketoimintaa. Hävikkiruoasta on esimerkiksi tehty uusia tuotteita, kuten… Read More »

The post Digitalisaatio kutsuu eri toimijoita mukaan hävikkitalkoisiin appeared first on Vaikuttaja.

Puhe ja politiikka

Monesti tuntuu siltä että politiikka on pelkkää puhetta. Tällä usein tarkoitetaan sitä, että puhe on merkityksetöntä silloin, kun tarvittaisiin todellisia toimia. Puhe, etenkin politiikassa, on kuitenkin mitä oleellisempaa toimintaa. Puhe muokkaa maailmaa, toimia ja käytäntöjä. Puheella synnytetään ja tuotetaan uudelleen yhteistä kuvaa siitä missä tilanteessa ollaan, mitä on ongelmamme, mitkä ovat tavoitteemme, ja mitä on… Read More »

The post Puhe ja politiikka appeared first on Vaikuttaja.

Työelämään suuntaava nuori tarvitsee psykologista pääomaa

Psykologinen pääoma mahdollistaa aktiivisen otteen omaan elämään Modernissa työelämässä tarvitaan substanssiosaamisen lisäksi erilaisia metataitoja. Psykologisen pääoman osatekijät eli itseluottamus, sitkeys, optimistisuus ja toiveikkuus ovat hyviä esimerkkejä näistä. Hieman yksinkertaistaen voidaan kiteyttää, että psykologinen pääoma on kykyä nähdä mahdollisuuksia, uskallusta tarttua niihin sekä sitkeyttä jatkaa yrittämistä myös silloin, kun tavoitteiden saavuttaminen vaatii ponnisteluja. Psykologinen pääoma kiinnostaa tällä… Read More »

The post Työelämään suuntaava nuori tarvitsee psykologista pääomaa appeared first on Vaikuttaja.

Miksi eetikkoja tarvitaan ja voivatko yritykset edistää kestävää kehitystä?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin maaliskuussa Tampereen yliopistolla järjestetyillä Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivillä. Jo kuudetta kertaa järjestetty tapahtuma keräsi Tampereelle sata osallistujaa Suomesta ja ulkomailta. Ohjelma sisälsi kaksi keynote-puheenvuoroa ja 30 tutkimusesitystä.   Geert Demuijnckin (Professor of Business Ethics, EDHEC Business School) keynote-puheenvuoro Business ethics in practice: The role of business ethicists in corporations käsitteli eettistä… Read More »

The post Miksi eetikkoja tarvitaan ja voivatko yritykset edistää kestävää kehitystä? appeared first on Vaikuttaja.