Tag Archives: Suomi

Miten tulevat sukupolvet voitaisiin ottaa huomioon demokraattisessa päätöksenteossa?

Monet poliittiset päätökset koskevat tulevia sukupolvia. Uuden sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän on tarkoitus kestää pitkälle tulevaisuuteen. 1970-luvulla tehty peruskoulu-uudistus on vaikuttanut elämäämme vuosikymmeniä uudistuksen jälkeen. Itse aisassa miltei kaikki lainsäädäntö on tarkoitettu kestämään kohtuullisen pitkän ajan. Monilla poliittisilla päätöksillä on vaikutuksia niin kauas tulevaisuuteen, että meidän on vaikea kuvitella, millaisessa maailmassa tuolloin eletään. Nyt tekemämme päätökset… Read More »

The post Miten tulevat sukupolvet voitaisiin ottaa huomioon demokraattisessa päätöksenteossa? appeared first on Vaikuttaja.

Me kaikki johdamme tiedolla – oppitunti oman laatikon ulkopuolelle katsomisesta

Aloitetaanpa raa’alla rehellisyydellä: kun Johtajuussymposiumin 2018 teemaksi julistautui tiedolla johtaminen, en hyppinyt riemusta. Ihmistieteilijästä ja viestijästä termi kuulosti ensi alkuun hyvin etäiseltä ja vaikeasti tartuttavalta – sanoisinko, että suorastaan teekkarihommilta. Otsikko paljastanee kuitenkin, että tällä tarinalla on onnellinen päätös ja opetus. Viestinnän työssä on nimittäin se hieno puoli, että sen tekeminen edellyttää myös oman osaamisytimen… Read More »

The post Me kaikki johdamme tiedolla – oppitunti oman laatikon ulkopuolelle katsomisesta appeared first on Vaikuttaja.

Taking security seriously

What is security? Years ago in 2005 I was invited by my British colleagues to contribute to The SAGE Dictionary of Criminology by writing an 1500 words entry “Security”. The entry and the definition in the beginning of it has obviously been good (enough) because it has been published also in the following editions (3rd… Read More »

The post Taking security seriously appeared first on Vaikuttaja.

Voiko Suomi olla oikeudellisesti vastuussa Portugalin metsäpaloista?

Portugalilaislapset ja nuoret ovat aikeissa haastaa 47 Euroopan ihmisoikeussopimuksen sopijaosapuolta tai ainakin osan niistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kanne kytkeytyy etenkin rajuihin metsäpaloihin, joissa on kuollut ja loukkaantunut kymmeniä ihmisiä. Poikkeukselliseksi kanteen tekee se, että tarkoituksena on vastuuttaa useita valtioita samanaikaisesti. Toistaiseksi kanne on vielä suunnitteluasteella. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on pohtia ja ennakoida niitä oikeudellisia perusteita, joita… Read More »

The post Voiko Suomi olla oikeudellisesti vastuussa Portugalin metsäpaloista? appeared first on Vaikuttaja.

Shokin kuninkaat – David Bowie ja Marilyn Manson

Tutkimuksemme käsittelee kahta musiikkiartistia, David Bowieta ja Marilyn Mansonia, sekä heidän tapaansa hyödyntää roolihahmoja osana taidettaan. Molemmat muusikot ovat olleet omana aikanaan, Bowie 1970-luvulla ja Manson erityisesti 1990-luvulla, shokeeraavia ja karismaattisia hahmoja, joille yhteistä on se, että heidän julkisen ja yksityisen persoonansa rajapinta on vaikeasti hahmotettavissa. Tarkastelimme tapoja, joilla nämä kaksi taiteilijaa käyttävät lavapersoonia osana… Read More »

The post Shokin kuninkaat – David Bowie ja Marilyn Manson appeared first on Vaikuttaja.

Keskustelua tutkimusrahoituksen mittareista: mikä on altmetriikan asema?

Altmetriikan eli vaihtoehtoisen metriikan suosio on nousussa korkea-asteen koulutuksessa (Holmberg, 2016). Tämä kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani (Fraumann, 2017), jossa tarkastellaan altmetriikan käyttöä tutkimusrahoituksessa. Altmetriikan avulla jäljitetään ja lasketaan sosiaalisessa mediassa, uutissivustoilla, poliittisissa asiakirjoissa ja sosiaalisia kirjanmerkkejä sisältävillä sivustoilla olevia mainintoja tutkimustuotoksista. Sen jälkeen altmetrisen tiedon tarjoajat laskevat yhteen näiden mainintojen määrän. Tämän ansiosta voidaan… Read More »

The post Keskustelua tutkimusrahoituksen mittareista: mikä on altmetriikan asema? appeared first on Vaikuttaja.

Hyvät, pahat ja välttämättömät konfliktit

Kun kerron tutkivani konflikteja, herää ihmisillä usein mielikuva kahdesta ihmisestä selvittämässä erimielisyyksiään julkisesti. Ajatus konfliktista julkisena välien selvittelynä ei tutkijankaan näkökulmasta ole väärä, mutta sen sijaan se on kovin rajoittunut. Konfliktit voivat kyllä eskaloitua myös konfliktien kierteeksi. Pahimmillaan työelämän kontekstissa tämä vuorovaikutuksen ongelmina ja valtasuhteiden epätietoisuutena ilmenevä ”eskaloituva eripura” (Jalonen, Lindell, Puustinen & Raisio, 2013)… Read More »

The post Hyvät, pahat ja välttämättömät konfliktit appeared first on Vaikuttaja.

Hybridiuhkia ja sietokykyisyyttä – oppitunti käsitteiden ratkaisevuudesta

Kevättalvella 2014 avoimeksi sodaksi edennyt Ukrainan kriisi sekä Venäjän suorittama Krimin niemimaan anneksointi on vauhdittanut eurooppalaista keskustelua valtiolähtöisiin turvallisuusuhkiin varautumisesta. Tässä yhteydessä keskusteluun on juurtunut myös hybridisodankäynnin käsite. Kuten niin usein turvallisuuspolitiikkaan liitettävien uudiskäsitteiden kohdalla, myös hybridisodasta käyty akateeminen ja poliittinen keskustelu on vaikuttanut toisinaan ennemminkin lisäävän hämmennystä kuin tuovan selkeyttä kyseisen ilmiön hahmottamiseen. Sittemmin… Read More »

The post Hybridiuhkia ja sietokykyisyyttä – oppitunti käsitteiden ratkaisevuudesta appeared first on Vaikuttaja.

Kestävä kaupunki ja osaamisen tarpeet

”Yhteiskunta on täysin urbanisoitunut” väitti ranskalainen yhteiskuntateoreetikko Henri Lefebvre vuonna 1970. Tällä provokatiivisella väitteellä hän tarkoitti, että kaupunki hallitsee lonkeroillaan pian koko maapalloa. Nyt, lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin, kaupungistumisesta on kasvanut globaalisti teollistumistakin suurempi muutosvoima. Neil Brennerin ja kaupunkitutkimuksen päivilläkin puhuneen Christian Schmidin mukaan planeettamme urbaanit lonkerot ovat kasvaneet jo avaruuteen – joka täyttyy kasvavassa… Read More »

The post Kestävä kaupunki ja osaamisen tarpeet appeared first on Vaikuttaja.

Sosiaalisten riskien hallinta – Miksi sotkea riskienhallinta-ajattelua ja sosiaalipolitiikkaa?

Sosiaalisten riskien hallinta on käsitteenä monelle vieras. Useimmiten se kuitenkin yhdistetään jollain tavalla sosiaaliturvaan ja erilaisiin etuusjärjestelmiin. Mielleyhtymä on aivan oikea, ja sosiaalisten riskien hallinta onkin yleensä luokiteltu Suomessa sosiaalipolitiikan alaisuuteen, sen yhdeksi tehtäväksi. Tällainen määrittely supistaa sosiaalisten riskien hallinnan yhteiskunnan ylläpitämäksi sosiaaliturvaksi, vaikka käytännössä sosiaalisia riskejä hallitaan huomattavasti laajemmalla rintamalla. Kirjoittajan näkemyksen mukaan sosiaalisten… Read More »

The post Sosiaalisten riskien hallinta – Miksi sotkea riskienhallinta-ajattelua ja sosiaalipolitiikkaa? appeared first on Vaikuttaja.