Tag Archives: Sosiaalinen media

#NIOBENKYYNELEET – keskiajan kirjallisuus ja kierrätetty kokemus

Erika Pihl Tampereen yliopisto ”Miltä nyt tuntuu?” Klassikkokysymystä pohditaan paitsi palkintopallilla myös kaunokirjallisuuden sivuilla. Henkilöhahmojen sisäisen maailman – ajatusten, tuntemusten ja aistihavaintojen – kuvailu kuuluu länsimaisen romaanikerronnan vakiintuneisiin konventioihin. Perustellusti voidaankin puhua, kirjallisuudentutkija David Hermanin tapaan, inhimillisestä kokemuksesta kertomusmuodon keskeisenä … Lue loppuun

Kiinnitä tärkein sisältö välilehdin TUNI Groupsin Teamsissa

O365 Teamsissa voit lisätä tiimisi sisältöihin monipuolisesti erilaisia välilehtiä. Välilehdet ovat työkaluja ja toimintoja, jotka näkyvät tiimialueen yläreunassa. Tiimin näkymä säilyy välilehtien avulla organisoituna, ja tärkeimmät osaset löytyvät helposti. Voit luoda välilehtiä mm. O365:n …

Aktivoi ja sitouta opiskelijoita EdPuzzle-opetusvideoiden avulla

Videot voivat auttaa merkittävästi oppimisessa liikkuvan kuvan ja ääniraidan yhdistämisen ansiosta. EdPuzzlella luot kysymyksiä tai ääniviestejä haluamiisi kohtiin videolla. Opiskelija säilyy virittyneempänä ja vastaanottavaisempana uudelle tiedolle, kun tämän tarvitsee keskittyä saatavaan informaatioon. Sovellusta …

Opiskelijoiden ääni luennoilla kuuluviin AnswerGardenin avulla

Mitä on ilmiö x? Mitä käsitteitä jo tunnet päivän teemastamme? Esimerkiksi tämänkaltaisia kysymyksiä opettaja voi esittää AnswerGardenissa, antaa puheenvuoron opiskelijoille ja heijastaa vastaukset eteen nähtäville.   AnswerGarden on yhteiskäyttöinen sanapilvi. Sen avulla on helppo kerätä opiskelijoilta lyhyitä, muutaman …

Artikkelimme ruokahävikkiin liittyvistä sosiaalisen median kampanjoista julkaistu

Tutkimusprojektimme sai hiljattain hyviä uutisia, kun varmistui, että artikkelimme ”Creativity, aesthetics and ethics of food waste in social media campaigns” on hyväksytty julkaistavaksi Journal of Cleaner Production -lehdessä.

Tuo artikkeli on 18.7.2018 asti vapaasti kaikkien luettavissa, sen jälkeen kokoteksti on saatavana vain lehden tilaajille. Artikkelin voit lukea täältä: https://authors.elsevier.com/a/1X7zM3QCo9R2RW

Artikkelissa tarkastelimme kolmea suomalaista sosiaalisen median kampanjaa ruokahävikkiin liittyen. Tutkimme, millaisia sosiokulttuurisia merkityksiä niissä luodaan ruokahävikin vähentämiselle. Tunnistimme kolme teemaa, joilla luodaan positiivisia merkityksiä: luovuus, estetiikka ja etiikka. Luovuus liittyy mm. uusien tähderuokareseptien luomiseen ja innovatiivisiin tapoihin käsitellä ja säilyttää ruokaa. Estetiikka puolestaan liittyy mm. siihen, miten kauniilla visuaalisilla keinoin tähteistä kokattua ruokaa esitetään sosiaalisessa mediassa tai aistien (maku- ja hajuaistit) käyttöön ruokahävikin yhteydessä. Kampanjoissa etiikka taas liittyi mm. ruoan arvostamiseen, lapsuuden perinteisiin tai vastuulliseen kuluttamiseen.

Artikkelin viittaustiedot:
Närvänen, E., Mesiranta, N., Sutinen, U. & Mattila, M. (2018).”Creativity, aesthetics and ethics of food waste in social media campaigns”, Journal of Cleaner Production. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2018.05.202

– Nina

Arvaa, voita palkintoja ja hae haalarimerkki kirjastosta

Joko sinulla on kirjaston sydämellinen haalarimerkki? Osallistu ystävänpäivästä alkaen helmikuiseen kisaamme arvaamalla, kuinka monta haalarimerkkiä on purkissa kirjaston palvelutiskillä. Hae samalla haalariisi oma merkki. Kaikki oikein vastanneet saavat kätevän pyöränvalon. Lisäksi arvomme kaikkien vastanneiden kesken elokuvalippuja (10 kpl) kirjaan kiinnitettäviä … Lue loppuun

Twitter-virran upottaminen Moodleen

On hyvä kannustaa opiskelijoita seuraamaan erilaisia asiantuntijakanavia. Omaan oppialaan liittyvää ajankohtaista keskustelua ja erilaisia verkostoja voi seurata esimerkiksi Twitterissä. Opettaja voi myös poimia tiettyyn aiheeseen liittyvän Twitter-virran Moodleen kurssialueelle. Näin …

Flingasta apua yhteisölliseen tiedonrakenteluun

Työskentelyn tavoite: Yhteinen työskentely keskustelun pohjalta nousseiden asioiden kirjaaminen reaaliajassa ja samaan tiedostoon Asioiden hahmottelu ja suhteiden osoittaminen Tapaamisessa ryhmä jaettiin pienempiin ryhmiin keskustelun helpottamiseksi. Tästä huolimatta haluttiin, että kaikki …

Sosiaalisen median ja internetin aineistot – mitä voin arkistoida Tietoarkistoon?

Tietoarkistolta kysytään säännöllisin väliajoin voiko sosiaalisen median aineistoja ja erilaisia verkkoaineistoja arkistoida jatkokäyttöä varten. Sosiaalisen median ja verkon aineistot ovat varsin monimuotoisia, kuten niitä hyödyntävä tutkimuskin. Usein tutkijan onkin tarpeen eritellä, millaista aineistoa on keräämässä ja millaisilta alustoilta. Arkistointimahdollisuus riippuu nimittäin pitkälti siitä, tutkiiko verkkokeskusteluja, organisaatioiden nettisivuja vai esimerkiksi nettiblogeja. Lisäksi kysymykseen vaikuttavat muun muassa tekijänoikeuteen ja tietosuojaan liittyvät seikat. Asia ei siis ole yksinkertainen, mutta ei onneksi mahdotonkaan.

Aineistoista haasteellisimman kokonaisuuden muodostavat sosiaalisen median aineistot. Somedataa on yleensä mahdollista kerätä eri sosiaalisen median alustoilta ja käyttää tutkimustarkoituksiin. Ongelmaksi kuitenkin nousee aineistojen arkistointi ja jatkokäyttö, jota sosiaalisen median alustojen liiketoimintamalli ei pääsääntöisesti salli. Esimerkiksi Facebook, LinkedIn ja Google omistavat oikeuden ostaa ja myydä käyttäjiensä tuottamaa sisältöä, ja pidättävät siten sen omistusoikeuden. Käytännössä alustat haluavat siis ensisijaisesti hyödyntää käyttäjädataa itse, eivätkä antaa sitä kolmansille osapuolille jatkohyödynnettäväksi. Muun muassa tästä syystä sosiaalisen median aineistojen arkistointi jatkokäyttöä varten esimerkiksi Tietoarkistoon ei ole mahdollista.

Myös muualta verkosta kerätyissä aineistoissa on arkistoinnin näkökulmasta muutamia rajoitteita. Yksityisten henkilöiden välinen viestintä, joka tapahtuu keskustelupalstoilla, blogeissa tai muissa vastaavissa ei ole arkistoitavissa. Näin on etenkin sellaisissa tapauksissa, kun palstalle tai blogiin pääsy vaatii kirjautumisen. Arkistointi on yleensä mahdotonta myös silloin, kun verkkosivuilla on sisältöä, johon sivun ylläpitäjällä ei ole oikeuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sivustoja, joiden sisältö on otettu jostain muualta tai sisällön ovat tuottaneet jotkut muut kuin sivuston ylläpitäjä. Asiaa monimutkaistaa vielä se, että kaikkien verkkosivujen kohdalla ei aina ole selvää, kenellä on tekijänoikeus sisältöön. Epäselvissä tapauksissa asiasta kannattaa aina kysyä sivuston ylläpitäjältä.

Vaikka rajoitteet saattavat aluksi tuntua lannistavilta, verkossa on runsaasti aineistoja, joita voi arkistoida jatkokäyttöön. Tietoarkiston ja Kopioston välinen sopimus mahdollistaa erilaisten verkkosisältöjen keräämisen ja arkistoimisen sivustoilta, jotka eivät edellytä kirjautumista tai lisenssin hankkimista. Jos kuva- tai tekstiaineisto on kerätty kaikille avoimilta nettisivuilta, esimerkiksi julkisten organisaatioiden sivuilta, sen voi arkistoida Tietoarkistoon. Tämä pätee myös yleisiin blogiteksteihin kuten lehtien ylläpitämiin tai muutoin toimitettuihin blogeihin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että arkistoida saa vain varsinaisia blogitekstejä, ei mahdollista kommenttiosiota, jossa yksityishenkilöt viestivät keskenään.

Tietoarkistoon on mahdollista arkistoida myös sellaista verkkosivuilta kerättyä tekstiä, joka on lisensoitu CC-lisenssillä eli Creative Commons -lisenssillä. Tällä lisenssillä teoksen tekijä voi jakaa tekijänoikeuslain suomia yksinoikeuksia muille. Yleisin lisenssi on CC BY, jonka mukaisesti lisensoitua teosta ja sen pohjalta tehtyjä muokattuja versioita saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti. Lisäksi lisensoidun tekstiaineiston arkistointi edellyttää luvan pyytämistä tekijältä.

Verkko- ja someaineistoja keräävä tutkija voikin siis noudattaa peukalosääntönä seuraavaa:

Tietoarkistoon on mahdollista arkistoida

  • Vapaasti kaikkien saatavilla olevien verkkosivujen kuva- ja tekstiaineistoja
  • Yleisiä blogitekstejä kuten lehtien ylläpitämiä ja toimitettuja blogeja
  • CC-lisensoituja kuva- ja tekstiaineistoja verkkosivuilla, jos arkistointiin saa luvan tekijältä

Tietoarkistoon ei ole mahdollista arkistoida

  • Sosiaalisen median dataa
  • Yksityisten henkilöiden välistä viestintää keskustelupalstoilla, blogeissa tai muissa vastaavissa
  • Verkkosivustoilta kopioitua sisältöä silloin, kun osa sivusta on muualta otettua tai muiden tekemää sisältöä, joiden oikeuksien haltija ei ole verkkosivun ylläpitäjä

Lisäksi kannattaa muistaa, että AllerMedian ja Kielipankin sopimuksen mukaisesti Suomi24-aineistojen käyttö on mahdollista Kielipankin kautta. Kielipankin kautta on käytettävissä myös Helsingin Sanomien kotimaan uutisia ja niiden kommentteja sisältävä aineisto.

Mikäli et ohjeistuksesta huolimatta ole varma, soveltuuko aineistosi arkistoitavaksi, ota suoraan yhteyttä Tietoarkiston asiakaspalveluun ja kysy neuvoa!

Lisätietoa:
» Tietoarkiston asiakaspalvelu: asiakaspalvelu.fsd at uta.fi
» Kielipankki
» Tietoarkistolehti (45, 2/2016): Someaineistojen arkistointi ja jatkokäyttö kaatuvat useimpien alustojen käyttöehtoihin

Katja Fält
tieteenala-asiantuntija
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Avaa tutkimusta Open Access -viikon työpajoissa 23.-26.10.

Lokakuun lopulla vietetään avoimen tieteen kansainvälistä teemaviikkoa. Viikon aikana kirjasto tarjoaa työpajoja, joiden aiheina ovat vuoropäivin tutkijan somenäkyvyys ja avoin julkaiseminen. Osallistu ja kuule, miten tutkimuksen avoin saatavuus vauhdittaa tutkijan uraa. Tutkijan some -työpajat: Tutkijaprofiilit ja -tunnisteet sekä rinnakkaistallennus, ja … Lue loppuun