Tag Archives: politiikan tutkimus

Puolueohjelmissa riittää pohdittavaa

Onko puolueiden kannoissa merkittäviä eroja vai ajavatko kaikki samaa? Kiinnostaako jokin aihealue erityisesti? Mitä mieltä puolueet ovat esim. ympäristöstä, kulttuurista tai maahanmuutosta?

Vastauksia näihin kysymyksiin voi lähteä etsimään POHTIVAsta eli Poliittisten ohjelmien tietovarannosta, jonne on koottu suomalaisten puolueiden ohjelmia ja poliittisia tekstejä alkaen aina vuodesta 1880 tähän päivään. Pohtiva palvelee kaikkia puolueohjelmista kiinnostuneita, mutta erityisesti Pohtivan materiaaleja kannattaa hyödyntää tutkimuksessa ja opinnäytteissä. Itselleni Pohtiva on tullut tutuksi, sillä olen viime kesästä työskennellyt Tietoarkistossa ja työtehtävänäni on ollut paikallistaa uusia puolueohjelmia ja viedä niitä Pohtivaan.

Työntekijän puolelta katsottuna ohjelmien paikallistaminen ja käsitteleminen julkaisukuntoon ennen niiden lisäämistä Pohtivaan vie aikaa, mutta näin palvelusta saadaan käyttäjille mahdollisimman toimiva ja hyödyllinen. Erityisesti opiskelijana arvostan sitä, että puolueohjelmat on koottu samaan paikkaan, jolloin ne ovat helposti haettavassa ja tutkittavassa muodossa. Valmis aineisto säästää aikaa etsimiseltä ja tutkija pääsee suoraan analysointivaiheeseen. Yhdenmukaisessa tekstimuodossa olevat ohjelmat mahdollistavat sen, että niihin voi kohdistaa sanahakuja, ja hakutoiminnon avulla ohjelmia voi rajata puolueen, kielen, vuoden tai ohjelmatyypin mukaan.

Erityyppisten ohjelmien löytämisen helpottamiseksi Pohtivassa puolueohjelmat on jaoteltu yleis-, vaali ja erityisohjelmiin. Lisäksi kategoriassa ”muut ohjelmat” on muita poliittisia tekstejä, jotka ovat ohjelmallisia, mutta eivät kuitenkaan sovellu edellä mainittuihin ryhmiin. Ohjelmat Pohtivassa ovat pääasiassa suomen, ruotsin ja englannin kielellä.

Yli tuhat ohjelmaa

Pohtivan käytettävyyttä lisää se, että Tietoarkisto pyrkii pitämään varannon mahdollisimman kattavana ja näin ollen sitä täydennetään koko ajan. Viime aikoina kokoelma on karttunut sadoilla ohjelmilla ja tällä hetkellä Pohtivassa on yli 1300 ohjelmaa. Erityisesti puolueiden ohjelmalistat ovat täydentyneet 2000-luvulla tehdyillä erityisohjelmilla, mutta myös muihin kategorioihin on tullut uusia ohjelmia.

Opiskelijan näkökulmasta katsottuna puolueohjelmat tarjoavat materiaalia opinnäytetöihin, joko tutkittavaksi aineistoksi tai taustamateriaaliksi. Ohjelmia kannattaa tutkailla avoimin mielin, sillä politiikan tutkimuksen lisäksi ne soveltuvat materiaaliksi myös monille muille tieteenaloille. Ohjelmien kieli on välillä rikasta, ja niistä välittyy kirjoittamisajan aikakauden henki ja ajankohtaiset ongelmat. Tietokannan sisältöä ovatkin hyödyntäneet muun muassa kielentutkijat, historioitsijat, kulttuurintutkijat ja sosiologit. Erityisohjelmissa otetaan kantaa laajasti eri yhteiskunnan osa-alueisiin, joten perehtyä voi myös vain johonkin tiettyyn yhteiskunnalliseen kysymykseen.

Suosittelen lämpimästi tutustumaan Pohtivaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Lisätietoa:

» Pohtiva – Poliittisten ohjelmien tietovaranto

Katri Laiho
tutkimusapulainen
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Smart Specialization, Policy Traps and Place Leadership

Smart specialization has rapidly acquired a central position in European Union’s regional development strategies. The basic principles of it are highly appealing and to be warmly welcomed. The Ideal Smart specialization is, in words of Heimeriks and Balland, about identifying ‘the unique characteristics and assets of each region that highlight region’s competitive advantages’. As an… Read More »

The post Smart Specialization, Policy Traps and Place Leadership appeared first on Vaikuttaja.

Täydellisiä vai tähdellisiä tutkijoita?

Joitakin vuosia sitten päähäni pälkähti englanninkielinen sanapari: A complete scholar. Se havahdutti minut pohtimaan minkälainen voisi olla 2000-luvun ”täydellinen tutkija”. Innostuinpa ajatuksesta sen verran, että hahmottelin tulitikkuaskin kanteen nelikentän, jonka mukaan täydellisen tutkijan tulisi ainakin olla: 1. teoreettisesti, tietoteoreettisesti ja metodologisesti ylivertainen sekä empiirisesti kunnianhimoinen tutkija; 2. pedagogisesti osaava ja innovatiivinen opettaja; 3. politiikkarelevanttia tietoa… Read More »

The post Täydellisiä vai tähdellisiä tutkijoita? appeared first on Vaikuttaja.

Tutkimustiedon jalkauttamisesta dialogiseen vaikuttavuuteen

Tässä blogitekstissä pohdimme, miten tutkimuksella on mahdollista vaikuttaa yhteiskuntaan? Millaisessa muodossa tutkimuksen tuloksia pitäisi raportoida, jotta ne ovat tiedeyhteisön ulkopuolella hyödynnettävissä mahdollisimman nopeasti? Entä miten tutkimustietoa pitäisi palauttaa tutkimuksessa mukana olleille tahoille? Suomen Akatemian rahoittaman TRUST-kärkihankkeen (2016–2018) aikana syntyneet kokemukset yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta perustuvat ajatukseen vaikuttavuuden dialogisuudesta. TRUST-hankkeessa tutkittiin yksin tulleiden alaikäisten maahanmuuttajanuorten sosiaalista tukea ja… Read More »

The post Tutkimustiedon jalkauttamisesta dialogiseen vaikuttavuuteen appeared first on Vaikuttaja.

Climate change calls for pessimism?

The future appears bleak, even though there are some positive news, such as a decrease in people living in absolute poverty, an increase in life expectancy, and better health care for more people. Yet, these are also reasons for concern. Wealthier people who live longer consume and travel more, thus burdening the environmental systems of… Read More »

The post Climate change calls for pessimism? appeared first on Vaikuttaja.

Mitä tutkitaan, kun tutkitaan kokemusta?

Kaikilla ihmisillä on monenlaisia kokemuksia ja toisinaan kokemukseen luotetaan enemmän kuin tieteelliseen tietoon. Paljon puhuttanut perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon lausuma Ilta-Sanomissa (2.8.2015) on yksi esimerkki. Hän viittasi tarinaan, jonka mukaan työhaluista maahanmuuttajaa neuvotaan Kelassa elämään yhteiskunnan tuella: ”Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan.” Asioita koetaan muun muassa kuultuina,… Read More »

The post Mitä tutkitaan, kun tutkitaan kokemusta? appeared first on Vaikuttaja.

Miten tulevat sukupolvet voitaisiin ottaa huomioon demokraattisessa päätöksenteossa?

Monet poliittiset päätökset koskevat tulevia sukupolvia. Uuden sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän on tarkoitus kestää pitkälle tulevaisuuteen. 1970-luvulla tehty peruskoulu-uudistus on vaikuttanut elämäämme vuosikymmeniä uudistuksen jälkeen. Itse aisassa miltei kaikki lainsäädäntö on tarkoitettu kestämään kohtuullisen pitkän ajan. Monilla poliittisilla päätöksillä on vaikutuksia niin kauas tulevaisuuteen, että meidän on vaikea kuvitella, millaisessa maailmassa tuolloin eletään. Nyt tekemämme päätökset… Read More »

The post Miten tulevat sukupolvet voitaisiin ottaa huomioon demokraattisessa päätöksenteossa? appeared first on Vaikuttaja.

Me kaikki johdamme tiedolla – oppitunti oman laatikon ulkopuolelle katsomisesta

Aloitetaanpa raa’alla rehellisyydellä: kun Johtajuussymposiumin 2018 teemaksi julistautui tiedolla johtaminen, en hyppinyt riemusta. Ihmistieteilijästä ja viestijästä termi kuulosti ensi alkuun hyvin etäiseltä ja vaikeasti tartuttavalta – sanoisinko, että suorastaan teekkarihommilta. Otsikko paljastanee kuitenkin, että tällä tarinalla on onnellinen päätös ja opetus. Viestinnän työssä on nimittäin se hieno puoli, että sen tekeminen edellyttää myös oman osaamisytimen… Read More »

The post Me kaikki johdamme tiedolla – oppitunti oman laatikon ulkopuolelle katsomisesta appeared first on Vaikuttaja.

Shokin kuninkaat – David Bowie ja Marilyn Manson

Tutkimuksemme käsittelee kahta musiikkiartistia, David Bowieta ja Marilyn Mansonia, sekä heidän tapaansa hyödyntää roolihahmoja osana taidettaan. Molemmat muusikot ovat olleet omana aikanaan, Bowie 1970-luvulla ja Manson erityisesti 1990-luvulla, shokeeraavia ja karismaattisia hahmoja, joille yhteistä on se, että heidän julkisen ja yksityisen persoonansa rajapinta on vaikeasti hahmotettavissa. Tarkastelimme tapoja, joilla nämä kaksi taiteilijaa käyttävät lavapersoonia osana… Read More »

The post Shokin kuninkaat – David Bowie ja Marilyn Manson appeared first on Vaikuttaja.

Keskustelua tutkimusrahoituksen mittareista: mikä on altmetriikan asema?

Altmetriikan eli vaihtoehtoisen metriikan suosio on nousussa korkea-asteen koulutuksessa (Holmberg, 2016). Tämä kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani (Fraumann, 2017), jossa tarkastellaan altmetriikan käyttöä tutkimusrahoituksessa. Altmetriikan avulla jäljitetään ja lasketaan sosiaalisessa mediassa, uutissivustoilla, poliittisissa asiakirjoissa ja sosiaalisia kirjanmerkkejä sisältävillä sivustoilla olevia mainintoja tutkimustuotoksista. Sen jälkeen altmetrisen tiedon tarjoajat laskevat yhteen näiden mainintojen määrän. Tämän ansiosta voidaan… Read More »

The post Keskustelua tutkimusrahoituksen mittareista: mikä on altmetriikan asema? appeared first on Vaikuttaja.