Tag Archives: opiskelu

Mitä olen täällä opiskellut? Kurssivalinnat Ulster Universityssa

Joka ainoa vuosi havahdun samaan ihmetyksen aiheeseen, että taas on jo joulukuu. Eikä hämmästykseltä vältytty tänäkään vuonna, vaikka maantieteellinen sijainti onkin ollut Tampereelta 1900 kilometrin päässä Belfastissa. Aika kuluu nopeasti, kun on hauskaa tekemistä ja hyvää seuraa. Matkailun ja hauskanpidon … Lue loppuun

Olenko yhtä aikaa tehokas ja tehoton?

Moikka! Ajattelin tänään paneutua arjen kiireisiin. Elämä osaa yllättää. Syksyllä opiskelujen alkaessa vähän jännitti se, että miten saan yhdistettyä opiskelun, työssäkäymisen ja kaiken muun. Onko täällä muita, ketkä ovat kamppailleet aikataulutuksen kanssa? Käyn Porissa töissä usein viikonloppuisin ja viikoilla pyrin … Lue loppuun

Työelämätaitoja järjestötoiminnalla

Olen ollut läpi opiskeluaikani jollakin tapaa mukana erilaisessa järjestötoiminnassa. Jo opiskelujen alkuvaiheessa lähdin mukaan tutkinto-ohjelmani ainejärjestön, Staabin, toimintaan ja ryhdyin järjestämään erilaisia järjestön jäseniä kokoavia tapahtumia. Järjestöurapolkuni on sittemmin kulkenut viihteellisten tapahtumien järjestämisestä tiukkaan edunvalvontaan ja jokainen järjestövuosi on antanut paljon. Koen, että järjestötoiminta on erityisesti kartuttanut sosiaalisia taitojani sekä opettanut työelämäosaamista. Järjestötoiminta on verkostoitumista,… Read More »

The post Työelämätaitoja järjestötoiminnalla appeared first on Vaikuttaja.

Kolme ajatusta kesätyöstä

Kesällä pääsin sukeltamaan syvemmälle viestintään ensimmäisen oman alan työpaikan muodossa. Olin kolme kuukautta töissä Kouvola Innovationilla, jossa tein pääasiassa viestintää VisitKouvolalle. Työni sisälsi monipuolisesti viestintää kasvokkain sekä somen, sähköpostin, kotisivujen ja muiden sähköisten kanavien kautta. Kokemusten perusteella listasin kolme asiaa, … Lue loppuun

Puvin arki

Ensimmäistä blogikirjoitusta ideoidessani mietin, minkälaisia kysymyksiä olen itse esittänyt ammattipäivillä ja Studia-messuilla. Yliopiston nettisivuilta löytyy kuvaukset eri aloista ja niiden opiskelusta, mutta opiskelijan arkeen on vaikea päästä sisään niiden kautta. Yhteishaun ollessa vielä muutaman päivän auki, saattaa joku nappailla vielä viimeisiä ideoita täältäkin. Haluan tarjota tietoa niinkin arkisesta aiheesta kuin puheviestijän normaalista opiskeluviikosta. Vaikka kuulostaa […]

Ihana kamala verkostoituminen

Joillekin verkostoituminen esimerkiksi tapahtumien yhteydessä näyttää vain sujuvan kuin luonnostaan. Uusille ihmisille on helppo mennä rohkeasti puhumaan ja tutustumaan. Joitakuita taas jo verkostoituminen sanana alkaa ahdistaa ja saa kylmän hien nousemaan pintaan. Ei kuitenkaan ole syytä paniikkiin, sillä verkostoitumistaitoja voi jokainen oppia ja kehittää. Puheviestinnän opinnoista saa rohkeutta ja taitoja, joita voi hyödyntää myös tavatessa […]

"Haluan tehdä luovaa työtä. Markkinointi oli selvä vaihtoehto." Parhaita paloja markkinoinnin brunssilta.

Toivotimme tänään uudet markkinoinnin opiskelijat tervetulleeksi markkinoinnin opintosuuntaan yhteisen aamiaisbrunssin merkeissä. Brunssilla keskustelimme tulevaisuuden markkinointikykyjen kanssa siitä, miksi he – ja me – olemme kiinnostuneita markkinoinnista. Lisäksi juttelimme siitä, miten markkinointiosaaminen kehittyy opintojen aikana ja miten se realisoituu työelämässä, sekä mitä tuon osaamispääoman kartuttaminen käytännössä tarkoittaa tulevien 3-4 vuoden opintojen aikana.

Miksi – miten – mitä

Strategiakonsultti Simon Sinekin mukaan kaikessa tekemisessä, niin yritysten kuin ihmisten, tulisi ensin pohtia sitä, että miksi tehdään, sitten vasta suunnitella, että miten tehdään ja lopuksi miettiä, että mitä konkreettisia tekoja tämän tarkoituksen toteuttaminen vaatii. On kyse sitten Applesta tai Uberista tai meiltä valmistuneesta opiskelijasta, menestyksen taustalla on usein syvempi ymmärrys siitä, miksi ollaan tekemässä juuri sitä mitä tehdään.

Sinek on kirjoittanut aiheesta erinomaisen kirjan Start with Why, jossa hän ehdottaa, että jokaisella on oma vastauksensa miksi kysymykseen, jokin tarkoitus, joka tuo selkeyttä, merkitystä ja suuntaa tekemiselle, ja joka toimii ikäänkuin filtterinä eri tasoisessa päätöksenteossa ja ohjaa tekemiämme valintoja. Sinekin mukaan aivan liian harva meistä kuitenkaan pysähtyy kiivastempoisen arjen keskellä miettimään tätä. Liikkeelle voisi lähteä esimerkiksi katsomalla Sinekin TEDtalkin aiheesta täällä.

’Miksi’ antaa suunnan opinnoille

Meidän on markkinoinnin opintosuunnassa tärkeää ymmärtää, miksi opiskelijat valitsevat kaikista mielenkiintoisista ja tiukasti ajassa kiinni olevista opintosuunnista juuri markkinoinnin. Mutta vielä tärkeämpää tämä tieto ja ymmärrys on opiskelijalle itselleen. Kun tarkoitus on kirkkaana mielessä, oma kiinnostus ja huomio ohjautuvat oikeisiin asioihin, motivaatio kasvaa ja uteliaisuus ja innostus lisääntyvät. Myös konkreettisella tasolla opiskelija osaa tehdä itsensä kannalta mieluisia sivuainevalintoja, hakeutua omaa tarkoitustaan terävöittäviin kesätöihin ja rakentaa sekä hyödyntää verkostoja, joiden avulla on taas askeleen lähempänä omaa päämääräänsä.

Kysyimme opiskelijoilta tänä aamuna, miksi he ovat kiinnostuneita markkinoinnista. Saimme lukuisia ja keskenään erilaisia vastauksia. Alla muutamia esimerkkejä:

”Mulle oli alusta asti ihan selvää, että haluan lukea markkinointia, koska se pystyy antamaan just sellaisia luovia taitoja, joiden avulla voin tulevaisuudessa tehdä sitä, mitä haluan.”
”Minua on aina kiinnostanut ihmisten käyttäytyminen ja toiminta. Markkinoinnissa voin opiskella juuri näitä asioita.”
”Ajattelin ensin lähteä lukemaan lakia, mutta pykälät oli kuivia, sitten ajattelin lukea vero-oikeutta, mutta pykälät oli edelleen kuivia. Täällä selvisi, että markkinointi on luovaa tekemistä, vaikka tekisikin töitä datan parissa, mikä itseäni kiinnostaa eniten.”
”Luulin ensin meneväni opiskelemaan toista ainetta, mutta markkinoinnin kursseilla olin tosi vaikuttunut siitä, mitä täällä on tehty asiakkaiden parissa. Kiinnostuin asiakkuuksista itsekin.”
”Tulin johtamiskorkeakouluun opiskelemaan laskentatoimea, mutta pian ymmärsin, että se kaikki mistä olen kiinnostunut koulun ulkopuolella, onkin markkinoinnin alaan kuuluvaa. Luen paljon vapaa-ajalla markkinointiaiheisia juttuja ja markkinointi tuntuu tosi omalta jutulta.”
”Haluan tehdä luovaa työtä,  miettiä asioita eri näkökulmista. Markkinointi oli selvä vaihtoehto.”

85% tärkeistä, loppuelämään vaikuttavista päätöksistä tehdään ennen 30 ikävuotta. Opiskelualan valinta on varmasti yksi näistä. Mietitään omaa vastausta miksi kysymykseen ja varmistutaan siitä, että muutkin tekemämme valinnat osuvat lähelle oikeaa.

Merkityksellistä kevään jatkoa!

Sonja Lahtinen
Markkinoinnin yliopisto-opettaja

"Haluan tehdä luovaa työtä. Markkinointi oli selvä vaihtoehto." Parhaita paloja markkinoinnin brunssilta.

Toivotimme tänään uudet markkinoinnin opiskelijat tervetulleeksi markkinoinnin opintosuuntaan yhteisen aamiaisbrunssin merkeissä. Brunssilla keskustelimme tulevaisuuden markkinointikykyjen kanssa siitä, miksi he – ja me – olemme kiinnostuneita markkinoinnista. Lisäksi juttelimme siitä, miten markkinointiosaaminen kehittyy opintojen aikana ja miten se realisoituu työelämässä, sekä mitä tuon osaamispääoman kartuttaminen käytännössä tarkoittaa tulevien 3-4 vuoden opintojen aikana.

Miksi – miten – mitä

Strategiakonsultti Simon Sinekin mukaan kaikessa tekemisessä, niin yritysten kuin ihmisten, tulisi ensin pohtia sitä, että miksi tehdään, sitten vasta suunnitella, että miten tehdään ja lopuksi miettiä, että mitä konkreettisia tekoja tämän tarkoituksen toteuttaminen vaatii. On kyse sitten Applesta tai Uberista tai meiltä valmistuneesta opiskelijasta, menestyksen taustalla on usein syvempi ymmärrys siitä, miksi ollaan tekemässä juuri sitä mitä tehdään.

Sinek on kirjoittanut aiheesta erinomaisen kirjan Start with Why, jossa hän ehdottaa, että jokaisella on oma vastauksensa miksi kysymykseen, jokin tarkoitus, joka tuo selkeyttä, merkitystä ja suuntaa tekemiselle, ja joka toimii ikäänkuin filtterinä eri tasoisessa päätöksenteossa ja ohjaa tekemiämme valintoja. Sinekin mukaan aivan liian harva meistä kuitenkaan pysähtyy kiivastempoisen arjen keskellä miettimään tätä. Liikkeelle voisi lähteä esimerkiksi katsomalla Sinekin TEDtalkin aiheesta täällä.

’Miksi’ antaa suunnan opinnoille

Meidän on markkinoinnin opintosuunnassa tärkeää ymmärtää, miksi opiskelijat valitsevat kaikista mielenkiintoisista ja tiukasti ajassa kiinni olevista opintosuunnista juuri markkinoinnin. Mutta vielä tärkeämpää tämä tieto ja ymmärrys on opiskelijalle itselleen. Kun tarkoitus on kirkkaana mielessä, oma kiinnostus ja huomio ohjautuvat oikeisiin asioihin, motivaatio kasvaa ja uteliaisuus ja innostus lisääntyvät. Myös konkreettisella tasolla opiskelija osaa tehdä itsensä kannalta mieluisia sivuainevalintoja, hakeutua omaa tarkoitustaan terävöittäviin kesätöihin ja rakentaa sekä hyödyntää verkostoja, joiden avulla on taas askeleen lähempänä omaa päämääräänsä.

Kysyimme opiskelijoilta tänä aamuna, miksi he ovat kiinnostuneita markkinoinnista. Saimme lukuisia ja keskenään erilaisia vastauksia. Alla muutamia esimerkkejä:

”Mulle oli alusta asti ihan selvää, että haluan lukea markkinointia, koska se pystyy antamaan just sellaisia luovia taitoja, joiden avulla voin tulevaisuudessa tehdä sitä, mitä haluan.”
”Minua on aina kiinnostanut ihmisten käyttäytyminen ja toiminta. Markkinoinnissa voin opiskella juuri näitä asioita.”
”Ajattelin ensin lähteä lukemaan lakia, mutta pykälät oli kuivia, sitten ajattelin lukea vero-oikeutta, mutta pykälät oli edelleen kuivia. Täällä selvisi, että markkinointi on luovaa tekemistä, vaikka tekisikin töitä datan parissa, mikä itseäni kiinnostaa eniten.”
”Luulin ensin meneväni opiskelemaan toista ainetta, mutta markkinoinnin kursseilla olin tosi vaikuttunut siitä, mitä täällä on tehty asiakkaiden parissa. Kiinnostuin asiakkuuksista itsekin.”
”Tulin johtamiskorkeakouluun opiskelemaan laskentatoimea, mutta pian ymmärsin, että se kaikki mistä olen kiinnostunut koulun ulkopuolella, onkin markkinoinnin alaan kuuluvaa. Luen paljon vapaa-ajalla markkinointiaiheisia juttuja ja markkinointi tuntuu tosi omalta jutulta.”
”Haluan tehdä luovaa työtä,  miettiä asioita eri näkökulmista. Markkinointi oli selvä vaihtoehto.”

85% tärkeistä, loppuelämään vaikuttavista päätöksistä tehdään ennen 30 ikävuotta. Opiskelualan valinta on varmasti yksi näistä. Mietitään omaa vastausta miksi kysymykseen ja varmistutaan siitä, että muutkin tekemämme valinnat osuvat lähelle oikeaa.

Merkityksellistä kevään jatkoa!

Sonja Lahtinen
Markkinoinnin yliopisto-opettaja

Opintoja maailman muuttajille

Tampereen yliopiston tavoitteena on kestävä maailma, jossa kaikilla ihmisillä on mahdollisuus hyvinvointiin (Tampereen yliopiston strategia 2016–2020). Merkittävä keino tavoitteeseen pääsemiseksi on maailmaa ymmärtävien maailmanmuuttajien koulutus. Vaikka keino voi kuulostaa ylevältä, se on tarpeellinen ja ajankohtainen. Maailmassa on tietoa enemmän kuin … Lue loppuun

Mitä oppiminen on?

Kirjoitus on ensimmäinen osa yliopisto-pedagogiikan blogikirjoitussarjaa, jossa Sonja syventyy kerran kuussa johonkin pedagogiseen käsitteeseen ja pohtii oppimista erityisesti yliopisto-opiskelijan näkökulmasta.

”Hej, jeg vil gerne have en laks salet og en glass vand.” Tiedättekö sen tunteen, kun onnistutte tilaamaan annoksenne ravintolassa uudella kielellä. Mikä onnistumisen euforia ja silminnähtävä kehitys! Tilasin viikonloppuna ensimmäistä kertaa take-away lounaani tanskaksi pienessä salaattibaarissa Århusin latinalaisessa korttelissa. Tämä oli tähän asti  palkitsevin oppimiskokemus uuden kielen parissa ja sai minut  pohtimaan sitä, mistä opiskelussa ja oppimisessa on oikeastaan kysymys. Tunnetasollahan oppiminen on todella innostavaa ja palkitsevaa,  mutta samalla se on vaativaa oman keskeneräisyyden sietämistä. Ajattelin, että erityisesti keskeneräisyyden sietämisessä voisi olla apua, jos oppimista onnistuisi jotenkin käsitteellistämään ja tekemään näkyväksi sen tulevaisuuteen katsovan, prosessinomaisen luonteen. Uskon, että jos oppimistavoite vain on itsessään tarpeeksi houkutteleva ja opiskelija tuntee itsensä oppijana, minkä tahansa oppiminen on käytännössä mahdollista.

Aloitin viime viikolla yliopistopedagogiikan opinnot, joissa kahden ensimmäisen lähipäivän aikana syvennyimme siihen, mitä oppiminen  tarkoittaa niin yliopistossa kuin sen ulkopuolellakin. Koska oppiminen on koko elämän jatkuva ja ehkä keskeisin inhimillisen kasvun ja kehityksen prosessi, ajattelin, että näiden käsitteiden tuntemisesta voisi olla hyötyä meille kaikille. Oman oppimisprosessin onnistumista ajatellen on nimittäin hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään mitä oppiminen tarkoittaa itselle, millainen oppija minä olen ja missä puitteissa oma oppiminen parhaiten onnistuu.

Oppiminen voi olla niin varhaislapsuudessa opittuja taitoja kuin eri tieteenaloille tyypillisiä ajattelu-tai toimintatapoja ja oikeastaan kaikkea siltä väliltä. Tässä kirjoituksessa keskityn kuitenkin yliopistossa tapahtuvaan oppimiseen ja tarkastelen sitä kolmesta näkökulmasta, jotka ovat oppiminen 1.) systeemin 2.) muistamisen ja 3.) motivaation näkökulmasta. Kirjoituksen taustamateriaalina toimii Yliopisto-opettajan käsikirja (Lindblon-Ylänne & Nevgi 2009).

Oppiminen systeeminä

Oppiminen yliopistossa on moniulotteinen prosessi, johon vaikuttavat useat tekijät samanaikaisesti. Esimerkiksi siihen, mitä opiskelija yliopisto-opintojensa aikana oppii, vaikuttavat muun muassa hänen aikaisemmat oppimiskokemuksensa, elämäntilanteensa, opiskelukaverinsa, tiedeyhteisön traditiot, käytettävissä olevat resurssit ja yliopisto-opettajien osaaminen. Kun näitä tekijöitä halutaan tarkastella kokonaisvaltaisesti, voidaan käyttää systeemistä näkökulmaa. Systeemisen näkökulman mukaan oppimista säätelevät yksilön sisäinen todellisuus (mm. emotionaaliset ja motivationaaliset toimintaedellytykset, minäkuva, tiedonkäsittelyn prosessit), fyysinen todellisuus (ympäristön rajat ja mahdollisuudet) sekä sosiaalinen todellisuus (mm. yhteiskunnallinen tilanne, kulttuuriset normit ja odotukset, lähiympäristön, kuten perheen tai tiedeyhteisön, tavoitteet ja toimintatavat). Nämä todellisuudet ovat siis tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään.

Key takeaway: Omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä on hyvä arvioida ja tunnistaa mitkä tekijät tukevat ja toisaalta mitkä tekijät rajoittavat tai rikkovat omaa oppimista. Mitä näille voisi tehdä?

Oppiminen muistamisena

Muistilla on keskeinen rooli oppimisessa. Muistin toiminta asettaa myös rajoituksia ihmisen tiedonkäsittelyyn ja siihen, mitä on mahdollista oppia esim. luentotilanteessa. Muisti rakentuu kolmesta osasta: sensorisesta-, työ-, ja säilömuistista. Työmuisti toimii nykyhetkessä ja siinä muistettavaa asiaa muokataan, jäsennetään ja verrataan säilömuistissa oleviin tietoihin. Työmuistin kapasiteetti on rajallinen ja se pystyykin käsittelemään kerralla vain kahta-kolmea asiakokonaisuutta. Työmuistissa on kuitenkin sekä visuaalinen että auditiivinen ulottuvuus, jotka voivat käsitellä tietoa samanaikaisesti kuormittamatta toisiaan. Esim. luento-opetuksessa visuaalinen kuvamateriaali tukee puhuttua tekstiä paremmin kuin dioille kirjoitettu teksti, joka kuormittaisi samaa auditiivista ulottuvuutta kuin luennoitsijan puheen mieleenpainaminen. Säilömuistin sisällöt suodattuvat työmuistin kautta ja siellä on paljon enemmän sisältöä, kuin ihminen pystyy palauttamaan mieleensä. Säilömuistissa olevat tiedot auttavat meitä kuitenkin ymmärtämään nykyhetkeä ja oppimaan uutta tietoa, vaikkemme käytäkään niitä parhaillaan tai ole tietoisia niiden sisällöstä.

Key takeway: Älä yritä oppia kerralla kaikkea, vaan jaa opiskeltava asia pienempiin kokonaisuuksiin ja ota se haltuun pala kerrallaan. Pyri hyödyntämään sekä auditiivista että visuaalista muistia eli piirrä käsitekarttoja ja kaavioita lukemisen ja kirjoittamisen tueksi. Säilömuistissa olevaa tietoa pystyy palauttamaan mieleensä erilaisten kikkojen avulla, kuten tekemällä luokitteluja, sekä hierarkkisia tai prosessimaisia kaavioita opituista asioista. Lisäksi asioita kannattaa aina pyrkiä liittämään laajempaan kontekstiin muistamisen helpottamiseksi.

Oppiminen motivaationa

Motivaatiosta puhutaan tällä hetkellä paljon ja ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia siitä mikä heitä motivoi omassa työssä, opinnoissa tai elämässä yleensä. Motivaatioteorialla yksinkertaisimmillaan vastataankin siihen kysymykseen, että miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme. Decin ja Ryanin (1985) itsemääräämisteoria on ehkä suosituin tapa tarkastella motivaatiota ja se tekee jaottelun sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan tilaa, jossa ihminen työskentelee siksi, että työ on mielekästä ja palkitsevaa, kun taas ulkoista motivaatiota kuvaa toiminta, jota tehdään palkkioiden toivossa tai rangaistuksen pelossa. Jos yliopisto-opiskelija pitää opiskeltavia asioita ja sisältöjä itsessään mielenkiintoisina ja heijastelee näin sisäistä motivaatiota, oppimistulosten on nähty kaikilla mittareilla kasvavan. Sen sijaan ulkoisesti motivoituneelle opiskelijalle saattaa olla tärkeintä saada kurssit suoritetuksi nopealla aikataululla tai valmistua hyväpalkkaiseen arvostettuun ammattiin, jolloin opintoja suoritetaan pinnallisemmalla otteella ja heikommin oppimistuloksin. Akateemisen tutkinnon suorittaminen pelkästään ulkoisten motivaatiotekijöiden voimalla on todella työlästä eikä se ole myöskään tarkoituksenmukaista. Sisäinen motivaatio on edellytys asioiden syvälliselle oppimiselle.

Key takeaway: Pohdi mistä oma motivaatiosi käsillä olevan asian oppimiseen kumpuaa? Koetko opiskeltavan asian merkityksellisenä? Entä tuottaako opiskelu sinulle edes ajoittain flow-kokemuksia? Mieti rohkeasti miten voisit tukea sisäisen motivaation rakentumista ja flown syntymistä (Muuallakin kuin Suvisaaressa elokuun lopulla).

Omia oppimiskokemuksiaan pohtiessa on hyvä muistaa, että olemme kaikki oppimisen ja löytämisen polulla. Myös opettajat oppivat jatkuvasti opiskelijoiltaan. Oppiminen on parhaimmillaan innostavaa, se tuottaa onnistumisen elämyksiä, lisää pystyvyyden kokemusta, parantaa itsetuntoa ja rakentaa tietoa sekä muuttaa meitä ihmisinä. Oppiminen avaa uusia näkökulmia ja tyydyttää uteliaisuutta. Oppiminen mahdollistaa kaiken kasvun ja kehityksen ja tekee elämästä jännittävää. Oppimisen ansiosta voimme tilata vieraalla kielellä toivomamme salaatin ja saada vielä haluamamme annoksen. Uuden oppiminen on varmin todiste elämästä, ja sen keskeisin edellytys.
Antoisia oppimisen kokemuksia ja opiskeluhetkiä tälläkin syyslukukaudella!
/Sonja