Tag Archives: opiskelijat

Sukellus Marketing Communications -kurssin harjoitustehtävään

Tampereen yliopiston markkinoinnin kurssit pitävät pääsääntöisesti sisällään joitakin harjoitustehtäviä, joissa opiskelijat pääsevät hyödyntämään kursseilla opittuja malleja ja näkökulmia. Monilla kursseilla päästään myös kuuntelemaan vierailijaluentoja, joissa yrityselämän edustajat käsittelevät kurssin aihetta usein käytännön näkökulmasta. Tämän vuoden Marketing Communications -kurssia veti yliopistonlehtori Elina Närvänen ja kurssilla kävi useampiakin vierailijoita, joista yksi oli Milla Ilanen Kekkilä Groupista. Hänen vierailuluentonsa antoi myös aiheen kurssin harjoitustehtävää varten. Tässä blogipostauksessa kaksi kurssin opiskelijaa Marika ja Enni kertovat omasta harjoitustyöstään ja avaavat myös case-harjoitusta oppimiskokemuksena:

My Oasis -markkinointikampanja

Miten Kekkilä voisi lisätä brändin tunnettuutta nuorten aikuisten keskuudessa? Millainen kampanja vetoaa luontoa ja omaa aikaa arvostaviin kaupunkilaisiin?

Näitä kysymyksiä pääsimme pohtimaan Marketing Communications -kurssilla keväällä 2018, kun Kekkilän edustaja antoi opiskelijoille tehtäväksi suunnitella markkinointikampanjan yritykselle. Toimeksiantona oli kasvattaa Kekkilä-brändin tunnettuutta ja myyntiä 20-35 -vuotiaiden kaupunkilaisten keskuudessa Suomessa ja Ruotsissa. Lopuksi Kekkilän edustaja arvioi opiskelijoiden tuotoksia, ja iloksemme hän valitsi meidän kampanjamme parhaaksi selkeän esityksen ja innovatiivisten ideoiden vuoksi.

Kuva: Pexels

Tehtävää oli mielenkiintoista lähteä pohtimaan, sillä kuulumme molemmat kohderyhmään, mutta Kekkilä-brändi ei kuitenkaan ollut kovin tuttu. Motivaatiota lisäsi se, että tehtävässä sai käyttää omaa luovuutta ja kampanja sai olla missä tahansa muodossa; kuten oikeassa työelämässäkin toivoisi. Lähdimme ideoimaan kampanjaa omien kokemusten ja mielestämme mieleenpainuvien kampanjoiden innoittamana. Halusimme luoda vaikuttavan, tunteita herättävän kampanjan, jossa pieni osa luontoa tuodaan hektiseen kaupunkielämään. Koimme, että oma aika, luonto ja rauhoittumisen hetket ovat yhä tärkeitä kohderyhmälle, ja tämän perusteella ideoimme My Oasis -kampanjan.

Päätimme, että kampanjan tulisi näkyä somen lisäksi myös off-linessa, eli fyysisesti kaupunkiympäristössä. Lopulta ideaksi kehittyi kasvikeitaan rakentaminen keskelle kaupunkia: kasvien peittämä rakennelma joka yllättäisi ja herättäisi ihailua. Tempauksen tarkoituksena olisi luoda paikka, jonne ohikulkija voi tulla hetkeksi pysähtymään ja nauttimaan luonnon kauneudesta. Yhtenä tavoitteena oli luoda ympäristö, joka kannustaisi kohdeyleisöä ottamaan kuvia ja jakamaan niitä somessa, mikä lisäisi kampanjan näkyvyyttä entisestään.

Taustakuva: Jorge Franganillo (täältä: https://urly.fi/YjS), Kuvan muokkaus: Marika Annila
Tempauksen lisäksi ideoimme samoja arvoja korostavan videon ja kuvasarjan. Visuaalisesti vaikuttava, tunteita herättävä video muistuttaisi oman hetken, rauhoittumisen sekä luonnon voiman tärkeydestä, ja samalla toisi Kekkilä-brändin arvoja esiin. Kuvasarjassa jatkettaisiin samaa teemaa, jossa luodaan kontrasti luonnon ja urbaanielämän välillä tuomalla pieni osa luontoa työpäivään. Kampanja loisi positiivisia mielikuvia Kekkilästä ja lisäisi brändin tunnettuutta kohderyhmän keskuudessa. Meille tärkeää oli aluksi herättää huomiota ja tunteita sekä viestittää yrityksen arvoja, jonka jälkeen vasta keskittyisimme myyntiin.
Kuva: Pexels

Tämä case antoi meille mahdollisuuden työskennellä oikean yrityksen ja tilanteen parissa, ja harjoitus oli oppimiskokemuksena todella arvokas. Uskomme, että samantapaiset harjoitukset kaikilla opintoaloilla valmistaisi opiskelijoita paremmin työelämään, ja mikä tärkeintä, se lisäisi motivaatiota ja innostuneisuutta kehittyä ajattelijana.
Työ markkinoinnin parissa kiinnostaa molempia, mutta yllättäen emme kumpikaan ole alan pääaineopiskelijoita. Ehkä juuri tämä tekikin tehtävästä niin kiinnostavan ja antoisan, sillä uskalsimme kenties ajatella hieman eri tavoin, emmekä täysin edes seuranneet tehtävänantoa. Päätimme jo aluksi, että asiakaslähtöisyys on tärkeintä ja siksi muokkasimmekin kampanjaa useaan otteeseen kohderyhmälle sopivaksi. Uskaltaminen ja rohkeiden ideoiden ehdottaminen oli meille oikea ratkaisu.

“Instead of thinking outside the box, get rid of the box.”

― Deepak Chopra

//Marika Annila ja Enni Sipilä

Kevään tapahtumia markkinoinnin opintosuunnassa

Yksi merkittävimpiä 2010-luvulla tapahtuneita mullistuksia Tampereen yliopiston kauppatieteiden opinnoissa oli pääainevalinevalinnan muuttuminen. Vuonna 2011 opintonsa aloittaneet (joihin allekirjoittanutkin kuuluu) tekivät oman opintosuuntavalintansa jo yhteisvalinnan yhteydessä. Seuraavana vuonna opiskelijat valittiin kauppatieteiden tutkinto-ohjelmaan ja valinta siirrettiin myöhemmäksi. Tällä hetkellä kauppatieteiden opiskelijat tekevät suuntautumisvalintansa 1,5 vuoden opintojen jälkeen eli kandidaattiopintojen puolivälissä. Opintojen alkuvaiheessa saa ja pitääkin olla erityisen utelias – eri opintosuuntien kursseille osallistuminen ja pidemmälle edenneiden opiskelijoiden haastattelu antaa hyvää osviittaa siihen, mikä voisi olla juuri se oma juttu.

Syksyllä 2016 aloittaneet kauppatieteiden opiskelijat kohtasivat opintojensa ensimmäisen suuren valinnan ennen joulua, kun opintosuuntavalinta tuli ajankohtaiseksi aiheeksi. Opintosuunnat täsmentyivät vielä ennen vuoden loppua ja tammikuussa meillä olikin innokas porukka uusia markkinoinnin opiskelijoita. Ilolla järjestimme heille helmikuussa edellisvuoden tapaan tervetulotilaisuuden brunssin muodossa, johon kutsuimme uudet opiskelijat.

Erityisen hedelmällistä tilaisuudessa oli päästä tutustumaan uusiin opiskelijoihimme. Jokainen opiskelija kertoi hieman omasta taustastaan ja omaan opintosuuntavalintaan vaikuttaneista tekijöistä. Kommenteissa toistuivat muun muassa markkinoinnin ihmisläheisyys, luovuus ja moniulotteisuus. Osalle opiskelijoista valinta oli ollut opintojen alusta saakka selkeää, mutta osalle valinta oli muotoutunut opiskelun myötä. Erityisen ilahduttavaa oli kuulla positiivisia kommentteja markkinoinnin perus- ja aineopintokursseista. Brunssilla opiskelijat saivat myös tutustua opintosuunnan henkilökuntaan. Kuten jokaisella opiskelijalla, myös kaikilla henkilökunnan jäsenellä on ollut oma matkansa markkinoinnin opintosuuntaan. Pääsimme myös valottamaan omia tutkimuksellisia kiinnostuksenkohteitamme.

Pari päivää brunssin jälkeen järjestimme myös opintosuuntainfotilaisuuden ekavuotisille opiskelijoille, jotka olisivat saman valinnan edessä tämän vuoden lopulla. Perusinformaation lisäksi olikin hauska näyttää opiskelijoille aiemman vuosikurssin kommenttien pohjalta konkreettisia esimerkkejä siitä, miksi markkinointi valitaan omaksi opintosuunnaksi (ks. kuva). Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, millaisia opintosuuntavalintaperusteita ensi vuonna kuulemme.

// Ulla-Maija

"Haluan tehdä luovaa työtä. Markkinointi oli selvä vaihtoehto." Parhaita paloja markkinoinnin brunssilta.

Toivotimme tänään uudet markkinoinnin opiskelijat tervetulleeksi markkinoinnin opintosuuntaan yhteisen aamiaisbrunssin merkeissä. Brunssilla keskustelimme tulevaisuuden markkinointikykyjen kanssa siitä, miksi he – ja me – olemme kiinnostuneita markkinoinnista. Lisäksi juttelimme siitä, miten markkinointiosaaminen kehittyy opintojen aikana ja miten se realisoituu työelämässä, sekä mitä tuon osaamispääoman kartuttaminen käytännössä tarkoittaa tulevien 3-4 vuoden opintojen aikana.

Miksi – miten – mitä

Strategiakonsultti Simon Sinekin mukaan kaikessa tekemisessä, niin yritysten kuin ihmisten, tulisi ensin pohtia sitä, että miksi tehdään, sitten vasta suunnitella, että miten tehdään ja lopuksi miettiä, että mitä konkreettisia tekoja tämän tarkoituksen toteuttaminen vaatii. On kyse sitten Applesta tai Uberista tai meiltä valmistuneesta opiskelijasta, menestyksen taustalla on usein syvempi ymmärrys siitä, miksi ollaan tekemässä juuri sitä mitä tehdään.

Sinek on kirjoittanut aiheesta erinomaisen kirjan Start with Why, jossa hän ehdottaa, että jokaisella on oma vastauksensa miksi kysymykseen, jokin tarkoitus, joka tuo selkeyttä, merkitystä ja suuntaa tekemiselle, ja joka toimii ikäänkuin filtterinä eri tasoisessa päätöksenteossa ja ohjaa tekemiämme valintoja. Sinekin mukaan aivan liian harva meistä kuitenkaan pysähtyy kiivastempoisen arjen keskellä miettimään tätä. Liikkeelle voisi lähteä esimerkiksi katsomalla Sinekin TEDtalkin aiheesta täällä.

’Miksi’ antaa suunnan opinnoille

Meidän on markkinoinnin opintosuunnassa tärkeää ymmärtää, miksi opiskelijat valitsevat kaikista mielenkiintoisista ja tiukasti ajassa kiinni olevista opintosuunnista juuri markkinoinnin. Mutta vielä tärkeämpää tämä tieto ja ymmärrys on opiskelijalle itselleen. Kun tarkoitus on kirkkaana mielessä, oma kiinnostus ja huomio ohjautuvat oikeisiin asioihin, motivaatio kasvaa ja uteliaisuus ja innostus lisääntyvät. Myös konkreettisella tasolla opiskelija osaa tehdä itsensä kannalta mieluisia sivuainevalintoja, hakeutua omaa tarkoitustaan terävöittäviin kesätöihin ja rakentaa sekä hyödyntää verkostoja, joiden avulla on taas askeleen lähempänä omaa päämääräänsä.

Kysyimme opiskelijoilta tänä aamuna, miksi he ovat kiinnostuneita markkinoinnista. Saimme lukuisia ja keskenään erilaisia vastauksia. Alla muutamia esimerkkejä:

”Mulle oli alusta asti ihan selvää, että haluan lukea markkinointia, koska se pystyy antamaan just sellaisia luovia taitoja, joiden avulla voin tulevaisuudessa tehdä sitä, mitä haluan.”
”Minua on aina kiinnostanut ihmisten käyttäytyminen ja toiminta. Markkinoinnissa voin opiskella juuri näitä asioita.”
”Ajattelin ensin lähteä lukemaan lakia, mutta pykälät oli kuivia, sitten ajattelin lukea vero-oikeutta, mutta pykälät oli edelleen kuivia. Täällä selvisi, että markkinointi on luovaa tekemistä, vaikka tekisikin töitä datan parissa, mikä itseäni kiinnostaa eniten.”
”Luulin ensin meneväni opiskelemaan toista ainetta, mutta markkinoinnin kursseilla olin tosi vaikuttunut siitä, mitä täällä on tehty asiakkaiden parissa. Kiinnostuin asiakkuuksista itsekin.”
”Tulin johtamiskorkeakouluun opiskelemaan laskentatoimea, mutta pian ymmärsin, että se kaikki mistä olen kiinnostunut koulun ulkopuolella, onkin markkinoinnin alaan kuuluvaa. Luen paljon vapaa-ajalla markkinointiaiheisia juttuja ja markkinointi tuntuu tosi omalta jutulta.”
”Haluan tehdä luovaa työtä,  miettiä asioita eri näkökulmista. Markkinointi oli selvä vaihtoehto.”

85% tärkeistä, loppuelämään vaikuttavista päätöksistä tehdään ennen 30 ikävuotta. Opiskelualan valinta on varmasti yksi näistä. Mietitään omaa vastausta miksi kysymykseen ja varmistutaan siitä, että muutkin tekemämme valinnat osuvat lähelle oikeaa.

Merkityksellistä kevään jatkoa!

Sonja Lahtinen
Markkinoinnin yliopisto-opettaja

"Haluan tehdä luovaa työtä. Markkinointi oli selvä vaihtoehto." Parhaita paloja markkinoinnin brunssilta.

Toivotimme tänään uudet markkinoinnin opiskelijat tervetulleeksi markkinoinnin opintosuuntaan yhteisen aamiaisbrunssin merkeissä. Brunssilla keskustelimme tulevaisuuden markkinointikykyjen kanssa siitä, miksi he – ja me – olemme kiinnostuneita markkinoinnista. Lisäksi juttelimme siitä, miten markkinointiosaaminen kehittyy opintojen aikana ja miten se realisoituu työelämässä, sekä mitä tuon osaamispääoman kartuttaminen käytännössä tarkoittaa tulevien 3-4 vuoden opintojen aikana.

Miksi – miten – mitä

Strategiakonsultti Simon Sinekin mukaan kaikessa tekemisessä, niin yritysten kuin ihmisten, tulisi ensin pohtia sitä, että miksi tehdään, sitten vasta suunnitella, että miten tehdään ja lopuksi miettiä, että mitä konkreettisia tekoja tämän tarkoituksen toteuttaminen vaatii. On kyse sitten Applesta tai Uberista tai meiltä valmistuneesta opiskelijasta, menestyksen taustalla on usein syvempi ymmärrys siitä, miksi ollaan tekemässä juuri sitä mitä tehdään.

Sinek on kirjoittanut aiheesta erinomaisen kirjan Start with Why, jossa hän ehdottaa, että jokaisella on oma vastauksensa miksi kysymykseen, jokin tarkoitus, joka tuo selkeyttä, merkitystä ja suuntaa tekemiselle, ja joka toimii ikäänkuin filtterinä eri tasoisessa päätöksenteossa ja ohjaa tekemiämme valintoja. Sinekin mukaan aivan liian harva meistä kuitenkaan pysähtyy kiivastempoisen arjen keskellä miettimään tätä. Liikkeelle voisi lähteä esimerkiksi katsomalla Sinekin TEDtalkin aiheesta täällä.

’Miksi’ antaa suunnan opinnoille

Meidän on markkinoinnin opintosuunnassa tärkeää ymmärtää, miksi opiskelijat valitsevat kaikista mielenkiintoisista ja tiukasti ajassa kiinni olevista opintosuunnista juuri markkinoinnin. Mutta vielä tärkeämpää tämä tieto ja ymmärrys on opiskelijalle itselleen. Kun tarkoitus on kirkkaana mielessä, oma kiinnostus ja huomio ohjautuvat oikeisiin asioihin, motivaatio kasvaa ja uteliaisuus ja innostus lisääntyvät. Myös konkreettisella tasolla opiskelija osaa tehdä itsensä kannalta mieluisia sivuainevalintoja, hakeutua omaa tarkoitustaan terävöittäviin kesätöihin ja rakentaa sekä hyödyntää verkostoja, joiden avulla on taas askeleen lähempänä omaa päämääräänsä.

Kysyimme opiskelijoilta tänä aamuna, miksi he ovat kiinnostuneita markkinoinnista. Saimme lukuisia ja keskenään erilaisia vastauksia. Alla muutamia esimerkkejä:

”Mulle oli alusta asti ihan selvää, että haluan lukea markkinointia, koska se pystyy antamaan just sellaisia luovia taitoja, joiden avulla voin tulevaisuudessa tehdä sitä, mitä haluan.”
”Minua on aina kiinnostanut ihmisten käyttäytyminen ja toiminta. Markkinoinnissa voin opiskella juuri näitä asioita.”
”Ajattelin ensin lähteä lukemaan lakia, mutta pykälät oli kuivia, sitten ajattelin lukea vero-oikeutta, mutta pykälät oli edelleen kuivia. Täällä selvisi, että markkinointi on luovaa tekemistä, vaikka tekisikin töitä datan parissa, mikä itseäni kiinnostaa eniten.”
”Luulin ensin meneväni opiskelemaan toista ainetta, mutta markkinoinnin kursseilla olin tosi vaikuttunut siitä, mitä täällä on tehty asiakkaiden parissa. Kiinnostuin asiakkuuksista itsekin.”
”Tulin johtamiskorkeakouluun opiskelemaan laskentatoimea, mutta pian ymmärsin, että se kaikki mistä olen kiinnostunut koulun ulkopuolella, onkin markkinoinnin alaan kuuluvaa. Luen paljon vapaa-ajalla markkinointiaiheisia juttuja ja markkinointi tuntuu tosi omalta jutulta.”
”Haluan tehdä luovaa työtä,  miettiä asioita eri näkökulmista. Markkinointi oli selvä vaihtoehto.”

85% tärkeistä, loppuelämään vaikuttavista päätöksistä tehdään ennen 30 ikävuotta. Opiskelualan valinta on varmasti yksi näistä. Mietitään omaa vastausta miksi kysymykseen ja varmistutaan siitä, että muutkin tekemämme valinnat osuvat lähelle oikeaa.

Merkityksellistä kevään jatkoa!

Sonja Lahtinen
Markkinoinnin yliopisto-opettaja

10 käskyä sinulle, markkinoija, joka haluat menestyä nyt ja tulevaisuudessa

Kirjoittanut Anni SaloVietän juuri viidettä vuottani Tampereen yliopistossa markkinoinnin opiskelijana, ja koska opiskelujen ja työelämän käännekohta on aika lailla hyppysissä, olin mukana tänä vuonna Boomin ja Suomen Ekonomien järjestämässä mentorointiprojektissa….

10 käskyä sinulle, markkinoija, joka haluat menestyä nyt ja tulevaisuudessa

Kirjoittanut Anni SaloVietän juuri viidettä vuottani Tampereen yliopistossa markkinoinnin opiskelijana, ja koska opiskelujen ja työelämän käännekohta on aika lailla hyppysissä, olin mukana tänä vuonna Boomin ja Suomen Ekonomien järjestämässä mentorointiprojektissa….

Mitä oppiminen on?

Kirjoitus on ensimmäinen osa yliopisto-pedagogiikan blogikirjoitussarjaa, jossa Sonja syventyy kerran kuussa johonkin pedagogiseen käsitteeseen ja pohtii oppimista erityisesti yliopisto-opiskelijan näkökulmasta.

”Hej, jeg vil gerne have en laks salet og en glass vand.” Tiedättekö sen tunteen, kun onnistutte tilaamaan annoksenne ravintolassa uudella kielellä. Mikä onnistumisen euforia ja silminnähtävä kehitys! Tilasin viikonloppuna ensimmäistä kertaa take-away lounaani tanskaksi pienessä salaattibaarissa Århusin latinalaisessa korttelissa. Tämä oli tähän asti  palkitsevin oppimiskokemus uuden kielen parissa ja sai minut  pohtimaan sitä, mistä opiskelussa ja oppimisessa on oikeastaan kysymys. Tunnetasollahan oppiminen on todella innostavaa ja palkitsevaa,  mutta samalla se on vaativaa oman keskeneräisyyden sietämistä. Ajattelin, että erityisesti keskeneräisyyden sietämisessä voisi olla apua, jos oppimista onnistuisi jotenkin käsitteellistämään ja tekemään näkyväksi sen tulevaisuuteen katsovan, prosessinomaisen luonteen. Uskon, että jos oppimistavoite vain on itsessään tarpeeksi houkutteleva ja opiskelija tuntee itsensä oppijana, minkä tahansa oppiminen on käytännössä mahdollista.

Aloitin viime viikolla yliopistopedagogiikan opinnot, joissa kahden ensimmäisen lähipäivän aikana syvennyimme siihen, mitä oppiminen  tarkoittaa niin yliopistossa kuin sen ulkopuolellakin. Koska oppiminen on koko elämän jatkuva ja ehkä keskeisin inhimillisen kasvun ja kehityksen prosessi, ajattelin, että näiden käsitteiden tuntemisesta voisi olla hyötyä meille kaikille. Oman oppimisprosessin onnistumista ajatellen on nimittäin hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään mitä oppiminen tarkoittaa itselle, millainen oppija minä olen ja missä puitteissa oma oppiminen parhaiten onnistuu.

Oppiminen voi olla niin varhaislapsuudessa opittuja taitoja kuin eri tieteenaloille tyypillisiä ajattelu-tai toimintatapoja ja oikeastaan kaikkea siltä väliltä. Tässä kirjoituksessa keskityn kuitenkin yliopistossa tapahtuvaan oppimiseen ja tarkastelen sitä kolmesta näkökulmasta, jotka ovat oppiminen 1.) systeemin 2.) muistamisen ja 3.) motivaation näkökulmasta. Kirjoituksen taustamateriaalina toimii Yliopisto-opettajan käsikirja (Lindblon-Ylänne & Nevgi 2009).

Oppiminen systeeminä

Oppiminen yliopistossa on moniulotteinen prosessi, johon vaikuttavat useat tekijät samanaikaisesti. Esimerkiksi siihen, mitä opiskelija yliopisto-opintojensa aikana oppii, vaikuttavat muun muassa hänen aikaisemmat oppimiskokemuksensa, elämäntilanteensa, opiskelukaverinsa, tiedeyhteisön traditiot, käytettävissä olevat resurssit ja yliopisto-opettajien osaaminen. Kun näitä tekijöitä halutaan tarkastella kokonaisvaltaisesti, voidaan käyttää systeemistä näkökulmaa. Systeemisen näkökulman mukaan oppimista säätelevät yksilön sisäinen todellisuus (mm. emotionaaliset ja motivationaaliset toimintaedellytykset, minäkuva, tiedonkäsittelyn prosessit), fyysinen todellisuus (ympäristön rajat ja mahdollisuudet) sekä sosiaalinen todellisuus (mm. yhteiskunnallinen tilanne, kulttuuriset normit ja odotukset, lähiympäristön, kuten perheen tai tiedeyhteisön, tavoitteet ja toimintatavat). Nämä todellisuudet ovat siis tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään.

Key takeaway: Omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä on hyvä arvioida ja tunnistaa mitkä tekijät tukevat ja toisaalta mitkä tekijät rajoittavat tai rikkovat omaa oppimista. Mitä näille voisi tehdä?

Oppiminen muistamisena

Muistilla on keskeinen rooli oppimisessa. Muistin toiminta asettaa myös rajoituksia ihmisen tiedonkäsittelyyn ja siihen, mitä on mahdollista oppia esim. luentotilanteessa. Muisti rakentuu kolmesta osasta: sensorisesta-, työ-, ja säilömuistista. Työmuisti toimii nykyhetkessä ja siinä muistettavaa asiaa muokataan, jäsennetään ja verrataan säilömuistissa oleviin tietoihin. Työmuistin kapasiteetti on rajallinen ja se pystyykin käsittelemään kerralla vain kahta-kolmea asiakokonaisuutta. Työmuistissa on kuitenkin sekä visuaalinen että auditiivinen ulottuvuus, jotka voivat käsitellä tietoa samanaikaisesti kuormittamatta toisiaan. Esim. luento-opetuksessa visuaalinen kuvamateriaali tukee puhuttua tekstiä paremmin kuin dioille kirjoitettu teksti, joka kuormittaisi samaa auditiivista ulottuvuutta kuin luennoitsijan puheen mieleenpainaminen. Säilömuistin sisällöt suodattuvat työmuistin kautta ja siellä on paljon enemmän sisältöä, kuin ihminen pystyy palauttamaan mieleensä. Säilömuistissa olevat tiedot auttavat meitä kuitenkin ymmärtämään nykyhetkeä ja oppimaan uutta tietoa, vaikkemme käytäkään niitä parhaillaan tai ole tietoisia niiden sisällöstä.

Key takeway: Älä yritä oppia kerralla kaikkea, vaan jaa opiskeltava asia pienempiin kokonaisuuksiin ja ota se haltuun pala kerrallaan. Pyri hyödyntämään sekä auditiivista että visuaalista muistia eli piirrä käsitekarttoja ja kaavioita lukemisen ja kirjoittamisen tueksi. Säilömuistissa olevaa tietoa pystyy palauttamaan mieleensä erilaisten kikkojen avulla, kuten tekemällä luokitteluja, sekä hierarkkisia tai prosessimaisia kaavioita opituista asioista. Lisäksi asioita kannattaa aina pyrkiä liittämään laajempaan kontekstiin muistamisen helpottamiseksi.

Oppiminen motivaationa

Motivaatiosta puhutaan tällä hetkellä paljon ja ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia siitä mikä heitä motivoi omassa työssä, opinnoissa tai elämässä yleensä. Motivaatioteorialla yksinkertaisimmillaan vastataankin siihen kysymykseen, että miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme. Decin ja Ryanin (1985) itsemääräämisteoria on ehkä suosituin tapa tarkastella motivaatiota ja se tekee jaottelun sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan tilaa, jossa ihminen työskentelee siksi, että työ on mielekästä ja palkitsevaa, kun taas ulkoista motivaatiota kuvaa toiminta, jota tehdään palkkioiden toivossa tai rangaistuksen pelossa. Jos yliopisto-opiskelija pitää opiskeltavia asioita ja sisältöjä itsessään mielenkiintoisina ja heijastelee näin sisäistä motivaatiota, oppimistulosten on nähty kaikilla mittareilla kasvavan. Sen sijaan ulkoisesti motivoituneelle opiskelijalle saattaa olla tärkeintä saada kurssit suoritetuksi nopealla aikataululla tai valmistua hyväpalkkaiseen arvostettuun ammattiin, jolloin opintoja suoritetaan pinnallisemmalla otteella ja heikommin oppimistuloksin. Akateemisen tutkinnon suorittaminen pelkästään ulkoisten motivaatiotekijöiden voimalla on todella työlästä eikä se ole myöskään tarkoituksenmukaista. Sisäinen motivaatio on edellytys asioiden syvälliselle oppimiselle.

Key takeaway: Pohdi mistä oma motivaatiosi käsillä olevan asian oppimiseen kumpuaa? Koetko opiskeltavan asian merkityksellisenä? Entä tuottaako opiskelu sinulle edes ajoittain flow-kokemuksia? Mieti rohkeasti miten voisit tukea sisäisen motivaation rakentumista ja flown syntymistä (Muuallakin kuin Suvisaaressa elokuun lopulla).

Omia oppimiskokemuksiaan pohtiessa on hyvä muistaa, että olemme kaikki oppimisen ja löytämisen polulla. Myös opettajat oppivat jatkuvasti opiskelijoiltaan. Oppiminen on parhaimmillaan innostavaa, se tuottaa onnistumisen elämyksiä, lisää pystyvyyden kokemusta, parantaa itsetuntoa ja rakentaa tietoa sekä muuttaa meitä ihmisinä. Oppiminen avaa uusia näkökulmia ja tyydyttää uteliaisuutta. Oppiminen mahdollistaa kaiken kasvun ja kehityksen ja tekee elämästä jännittävää. Oppimisen ansiosta voimme tilata vieraalla kielellä toivomamme salaatin ja saada vielä haluamamme annoksen. Uuden oppiminen on varmin todiste elämästä, ja sen keskeisin edellytys.
Antoisia oppimisen kokemuksia ja opiskeluhetkiä tälläkin syyslukukaudella!
/Sonja

Mitä oppiminen on?

Kirjoitus on ensimmäinen osa yliopisto-pedagogiikan blogikirjoitussarjaa, jossa Sonja syventyy kerran kuussa johonkin pedagogiseen käsitteeseen ja pohtii oppimista erityisesti yliopisto-opiskelijan näkökulmasta.

”Hej, jeg vil gerne have en laks salet og en glass vand.” Tiedättekö sen tunteen, kun onnistutte tilaamaan annoksenne ravintolassa uudella kielellä. Mikä onnistumisen euforia ja silminnähtävä kehitys! Tilasin viikonloppuna ensimmäistä kertaa take-away lounaani tanskaksi pienessä salaattibaarissa Århusin latinalaisessa korttelissa. Tämä oli tähän asti  palkitsevin oppimiskokemus uuden kielen parissa ja sai minut  pohtimaan sitä, mistä opiskelussa ja oppimisessa on oikeastaan kysymys. Tunnetasollahan oppiminen on todella innostavaa ja palkitsevaa,  mutta samalla se on vaativaa oman keskeneräisyyden sietämistä. Ajattelin, että erityisesti keskeneräisyyden sietämisessä voisi olla apua, jos oppimista onnistuisi jotenkin käsitteellistämään ja tekemään näkyväksi sen tulevaisuuteen katsovan, prosessinomaisen luonteen. Uskon, että jos oppimistavoite vain on itsessään tarpeeksi houkutteleva ja opiskelija tuntee itsensä oppijana, minkä tahansa oppiminen on käytännössä mahdollista.

Aloitin viime viikolla yliopistopedagogiikan opinnot, joissa kahden ensimmäisen lähipäivän aikana syvennyimme siihen, mitä oppiminen  tarkoittaa niin yliopistossa kuin sen ulkopuolellakin. Koska oppiminen on koko elämän jatkuva ja ehkä keskeisin inhimillisen kasvun ja kehityksen prosessi, ajattelin, että näiden käsitteiden tuntemisesta voisi olla hyötyä meille kaikille. Oman oppimisprosessin onnistumista ajatellen on nimittäin hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään mitä oppiminen tarkoittaa itselle, millainen oppija minä olen ja missä puitteissa oma oppiminen parhaiten onnistuu.

Oppiminen voi olla niin varhaislapsuudessa opittuja taitoja kuin eri tieteenaloille tyypillisiä ajattelu-tai toimintatapoja ja oikeastaan kaikkea siltä väliltä. Tässä kirjoituksessa keskityn kuitenkin yliopistossa tapahtuvaan oppimiseen ja tarkastelen sitä kolmesta näkökulmasta, jotka ovat oppiminen 1.) systeemin 2.) muistamisen ja 3.) motivaation näkökulmasta. Kirjoituksen taustamateriaalina toimii Yliopisto-opettajan käsikirja (Lindblon-Ylänne & Nevgi 2009).

Oppiminen systeeminä

Oppiminen yliopistossa on moniulotteinen prosessi, johon vaikuttavat useat tekijät samanaikaisesti. Esimerkiksi siihen, mitä opiskelija yliopisto-opintojensa aikana oppii, vaikuttavat muun muassa hänen aikaisemmat oppimiskokemuksensa, elämäntilanteensa, opiskelukaverinsa, tiedeyhteisön traditiot, käytettävissä olevat resurssit ja yliopisto-opettajien osaaminen. Kun näitä tekijöitä halutaan tarkastella kokonaisvaltaisesti, voidaan käyttää systeemistä näkökulmaa. Systeemisen näkökulman mukaan oppimista säätelevät yksilön sisäinen todellisuus (mm. emotionaaliset ja motivationaaliset toimintaedellytykset, minäkuva, tiedonkäsittelyn prosessit), fyysinen todellisuus (ympäristön rajat ja mahdollisuudet) sekä sosiaalinen todellisuus (mm. yhteiskunnallinen tilanne, kulttuuriset normit ja odotukset, lähiympäristön, kuten perheen tai tiedeyhteisön, tavoitteet ja toimintatavat). Nämä todellisuudet ovat siis tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään.

Key takeaway: Omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä on hyvä arvioida ja tunnistaa mitkä tekijät tukevat ja toisaalta mitkä tekijät rajoittavat tai rikkovat omaa oppimista. Mitä näille voisi tehdä?

Oppiminen muistamisena

Muistilla on keskeinen rooli oppimisessa. Muistin toiminta asettaa myös rajoituksia ihmisen tiedonkäsittelyyn ja siihen, mitä on mahdollista oppia esim. luentotilanteessa. Muisti rakentuu kolmesta osasta: sensorisesta-, työ-, ja säilömuistista. Työmuisti toimii nykyhetkessä ja siinä muistettavaa asiaa muokataan, jäsennetään ja verrataan säilömuistissa oleviin tietoihin. Työmuistin kapasiteetti on rajallinen ja se pystyykin käsittelemään kerralla vain kahta-kolmea asiakokonaisuutta. Työmuistissa on kuitenkin sekä visuaalinen että auditiivinen ulottuvuus, jotka voivat käsitellä tietoa samanaikaisesti kuormittamatta toisiaan. Esim. luento-opetuksessa visuaalinen kuvamateriaali tukee puhuttua tekstiä paremmin kuin dioille kirjoitettu teksti, joka kuormittaisi samaa auditiivista ulottuvuutta kuin luennoitsijan puheen mieleenpainaminen. Säilömuistin sisällöt suodattuvat työmuistin kautta ja siellä on paljon enemmän sisältöä, kuin ihminen pystyy palauttamaan mieleensä. Säilömuistissa olevat tiedot auttavat meitä kuitenkin ymmärtämään nykyhetkeä ja oppimaan uutta tietoa, vaikkemme käytäkään niitä parhaillaan tai ole tietoisia niiden sisällöstä.

Key takeway: Älä yritä oppia kerralla kaikkea, vaan jaa opiskeltava asia pienempiin kokonaisuuksiin ja ota se haltuun pala kerrallaan. Pyri hyödyntämään sekä auditiivista että visuaalista muistia eli piirrä käsitekarttoja ja kaavioita lukemisen ja kirjoittamisen tueksi. Säilömuistissa olevaa tietoa pystyy palauttamaan mieleensä erilaisten kikkojen avulla, kuten tekemällä luokitteluja, sekä hierarkkisia tai prosessimaisia kaavioita opituista asioista. Lisäksi asioita kannattaa aina pyrkiä liittämään laajempaan kontekstiin muistamisen helpottamiseksi.

Oppiminen motivaationa

Motivaatiosta puhutaan tällä hetkellä paljon ja ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia siitä mikä heitä motivoi omassa työssä, opinnoissa tai elämässä yleensä. Motivaatioteorialla yksinkertaisimmillaan vastataankin siihen kysymykseen, että miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme. Decin ja Ryanin (1985) itsemääräämisteoria on ehkä suosituin tapa tarkastella motivaatiota ja se tekee jaottelun sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan tilaa, jossa ihminen työskentelee siksi, että työ on mielekästä ja palkitsevaa, kun taas ulkoista motivaatiota kuvaa toiminta, jota tehdään palkkioiden toivossa tai rangaistuksen pelossa. Jos yliopisto-opiskelija pitää opiskeltavia asioita ja sisältöjä itsessään mielenkiintoisina ja heijastelee näin sisäistä motivaatiota, oppimistulosten on nähty kaikilla mittareilla kasvavan. Sen sijaan ulkoisesti motivoituneelle opiskelijalle saattaa olla tärkeintä saada kurssit suoritetuksi nopealla aikataululla tai valmistua hyväpalkkaiseen arvostettuun ammattiin, jolloin opintoja suoritetaan pinnallisemmalla otteella ja heikommin oppimistuloksin. Akateemisen tutkinnon suorittaminen pelkästään ulkoisten motivaatiotekijöiden voimalla on todella työlästä eikä se ole myöskään tarkoituksenmukaista. Sisäinen motivaatio on edellytys asioiden syvälliselle oppimiselle.

Key takeaway: Pohdi mistä oma motivaatiosi käsillä olevan asian oppimiseen kumpuaa? Koetko opiskeltavan asian merkityksellisenä? Entä tuottaako opiskelu sinulle edes ajoittain flow-kokemuksia? Mieti rohkeasti miten voisit tukea sisäisen motivaation rakentumista ja flown syntymistä (Muuallakin kuin Suvisaaressa elokuun lopulla).

Omia oppimiskokemuksiaan pohtiessa on hyvä muistaa, että olemme kaikki oppimisen ja löytämisen polulla. Myös opettajat oppivat jatkuvasti opiskelijoiltaan. Oppiminen on parhaimmillaan innostavaa, se tuottaa onnistumisen elämyksiä, lisää pystyvyyden kokemusta, parantaa itsetuntoa ja rakentaa tietoa sekä muuttaa meitä ihmisinä. Oppiminen avaa uusia näkökulmia ja tyydyttää uteliaisuutta. Oppiminen mahdollistaa kaiken kasvun ja kehityksen ja tekee elämästä jännittävää. Oppimisen ansiosta voimme tilata vieraalla kielellä toivomamme salaatin ja saada vielä haluamamme annoksen. Uuden oppiminen on varmin todiste elämästä, ja sen keskeisin edellytys.
Antoisia oppimisen kokemuksia ja opiskeluhetkiä tälläkin syyslukukaudella!
/Sonja

Markkinointia maailmalla Osa 2: Markkinointimuiat Tukholmassa


Heippa!
Olen Linda Wülfing ja starttasin viime syksynä kandin kirjoittelun ohessa markkinoinnin maisteriopinnot. Vaikka vietin jo yhden kevään kandivaiheessa vaihdossa, halusin silti vielä lähteä uudelleen vaihtoon ennen valmistumista ja aikuisten elämää. Päädyin hakemaan Tukholman Yliopistoon, sillä olin kuullut koulun hyvätasoisista markkinoinnin kursseista. Vaihtokohteen suuresta suosiosta huolimatta minut valittiin toiseksi lähtijäksi! Toiveenani on päästä laajentamaan markkinoinnin opintojeni skaalaa ja saada vähän uutta näkemystä Suomen ulkopuolelta. Päätinkin kysellä vanhoilta Tukholman vaihtareilta heidän kokemuksistaan ja jakaa ne myös täällä! Jos tämä innostaisi myös teitä lukijoita hakemaan tuohon ihanaan kaupunkiin vaihto-oppilaaksi.

Anni Salo, vaihdossa keväällä 2015

 
”Luin vaihdossa kandivaiheen kursseja, koska Tukholman yliopistossa ollaan tarkkoja siitä, ketkä maisterikursseille pääsevät. Maisterikurssille haluavilla on siis hyvä olla kandinpaperit ulkona. Kävin B2B markkinoinnin kurssin, kansainvälisen markkinoinnin kurssin ja muotimarkkinoinnin kurssin. Kaikki kurssit olivat tosi erilaisia keskenään, mikä oli todella kivaa. Muotimarkkinoinnin kurssilla käsiteltiin enimmäkseen muodin historiaa, joka toimii peruskurssina muotimarkkinoinnin opintokokonaisuudelle. Kurssi oli todella mielenkiintoinen, koska aiheesta kiinnostuneille on yleissivistyksen kannalta hyvä ymmärtää jotakin myös muodin historiasta ja muotimaailmasta. Kaksi muuta kurssia olivat ihan hyviä, mutta aiheiden ollessa todella laajoja, saatiin kurssin aikana vain pintaraapaisu aiheisiin. Kansainvälisen markkinoinnin kurssilla käytiin läpi kulttuurieroja ja etiikkaa ja B2B kurssilla keskityttiin enemmänkin teollisuuteen, toimitusketjuun sekä loppukäyttäjien näkökulmiin.

Verrattuna Tampereen yliopiston kursseihin, luennot olivat melko samanlaisia ja saman tasoisia. Suurin ero suomalaiseen malliin oli se, että Tukholmassa käydään aina yksi kurssi kerrallaan, mikä on erittäin hyvä asia. Näin oli helpompi keskittyä yhteen kurssiin, jotka kestivät aina noin yhden kuukauden. Kurssien aikana on myös paljon seminaareja, jotka olivat myös todella hyviä! Seminaareja saattoi olla yhdessä kurssissa jopa neljä tai viisi ja jokaiselle seminaarikerralle tulee valmisteltavaksi jokin ryhmätyö tai vastaava. Kurssien ryhmät arvottiin, mikä auttoi uusiin ihmisiin ja kansallisuuksiin tutustumisessa ja vaihdon aikana opinkin hyvin tekemään töitä yhdessä monien eri kulttuurista tulevien kanssa. Seminaarit auttoivat myös paremmin tuomaan esiin asioiden käytännönläheisyyttä ja ratkoimme esimerkiksi Harvardin caseja.

Vaihdon aikana opin myös esiintymään vieraalla kielellä, mikä oli hyvä juttu. Lisäksi kävin myös ruotsin kielikurssin ja Kansainvälisen rahoituksen kurssin. Ruotsin kurssi oli melko turha, sillä se tuntui aika leikiltä verrattuna meidän kielikursseihin. Kansainvälisen rahoituksen kurssi oli todella hyvä ja suosittelenkin lukemaan rohkeasti muitakin kuin markkinoinnin kursseja!

Tukholman yliopisto oli aidosti kansainvälinen eikä koulussa ollut erikseen kursseja vaihtareille, kuten Tampereella. Kaikki opiskelijat käyvät siis samoilla kursseilla ja kaikki opetus on muutenkin englanniksi. Jopa ruotsalaiset opiskelijat tekevät koulutyöt ja tentit englanniksi. ”

Ensi-Maria Jaakola, vaihdossa keväällä 2015

Olin vaihdossa Tukholman yliopistossa kevätlukukaudella 2015. Luin kanditason kursseja yhteensä neljä, joista kolme oli markkinoinnin kursseja. Fashion Marketing, International Marketing ja B2B Marketing täydensivät hyvin Tampereen yliopiston markkinoinnin kurssitarjontaa ja siksi opiskelinkin pääainettani vaihdossa. Neljäs kurssi oli Business Ethics, joka osittain vastasi saman nimistä kurssia Tampereella. Opetus ja opiskelu oli kansainvälisempää, sillä kursseille osallistui sekä ruotsalaisia opiskelijoita että vaihto-opiskelijoita ja ryhmien muodostamisessa pidettiin huolta siitä, että niihin kuului opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Mielestäni tämä oli hyvä, koska omassa yliopistossamme paikalliset ja vaihto-opiskelijat saattavat pysytellä omissa ryhmissään ja raportitkin on saanut kirjoittaa suomeksi. Myös luennoitsijat olivat sekä ruotsalaisia että kansainvälisiä, joten erilaiset opetustyylit tulivat tutuiksi. Opetukseen kuului luentojen lisäksi seminaareja, jotka keskittyivät ryhmätöiden esityksiin ja keskusteluun. Kokonaisuutena kurssit ja opetusmuodot tuntuivat monipuolisemmilta, sillä perinteistä luennointia oli vähemmän ja kansainvälisyys näkyi enemmän

Hanna-Reetta Luukkainen, vaihdossa syksyllä 2015

”Joku voisi sanoa, että vaihto-opinnot vain tunnin lentomatkan päässä kotoa eivät voi avartaa mieltä, mutta mikäli vaihto-opintojen kohde on Pohjoismaiden pääkaupunki, eli Tukholma, kannattaa perua puheensa.

Markkinoijan maisteriopiskelijalle Tukholman yliopisto tarjoaa mielenkiintoisia kursseja ajankohtaisella ja monipuolisella otteella. Viikoittain palautettavat pienemmät ryhmätyöt ja esseet vaativat panostusta, mutta toisaalta yhtä periodia kohden on ainoastaan yksi kurssi. Periodeja lukukaudessa on neljä, joten aiheisiin ei ehdi kyllästymään, kun kurssi vaihtuukin jo seuraavaan.

Tukholma huokuu kasvuyrittäjyyden henkeä, ja eri organisaatiot tekevät paljon työtä sen eteen, että ideat ja ihmiset kohtaisivat, ja kohtaamiset tuottaisivat hedelmällistä liiketoimintaa. Vaihtokohteena Tukholma sopiikin erityisesti henkilölle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä, sillä teoreettisten opintojen lisäksi yliopisto-opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Stockholm School of Entrepreneurship:n  järjestämille kursseille. SSES:n kurssit kokoavat viiden yliopiston opiskelijat eri tieteenaloilta pohtimaan kasvuyrittäjyyteen liittyviä teemoja, ja kursseilla pääsee kehittämään omia verkostoitumis- ja innovointitaitojaan.

Vaikka matka Tampereelta Tukholmaan lentäen on vain tunti, sen aikana on mahdollista matkustaa maahan, jonka rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta voi oppia paljon. Itselleni viime syksy oli kriittinen opintojeni kannalta, sillä vaihto-opintojen antama motivaatioruiske vaikuttaa minussa edelleen. Haluan kuitenkin sanoa, että oli vaihtokohde sitten Bali tai Tukholma, olennaisinta on päättää lähteä!”

Itse ainakin odotan vaihtoa nyt tuplasti innokkaammin!

Keväisin terveisin

Linda Wülfing

  

Markkinointia maailmalla Osa 2: Markkinointimuiat Tukholmassa


Heippa!
Olen Linda Wülfing ja starttasin viime syksynä kandin kirjoittelun ohessa markkinoinnin maisteriopinnot. Vaikka vietin jo yhden kevään kandivaiheessa vaihdossa, halusin silti vielä lähteä uudelleen vaihtoon ennen valmistumista ja aikuisten elämää. Päädyin hakemaan Tukholman Yliopistoon, sillä olin kuullut koulun hyvätasoisista markkinoinnin kursseista. Vaihtokohteen suuresta suosiosta huolimatta minut valittiin toiseksi lähtijäksi! Toiveenani on päästä laajentamaan markkinoinnin opintojeni skaalaa ja saada vähän uutta näkemystä Suomen ulkopuolelta. Päätinkin kysellä vanhoilta Tukholman vaihtareilta heidän kokemuksistaan ja jakaa ne myös täällä! Jos tämä innostaisi myös teitä lukijoita hakemaan tuohon ihanaan kaupunkiin vaihto-oppilaaksi.

Anni Salo, vaihdossa keväällä 2015

 
”Luin vaihdossa kandivaiheen kursseja, koska Tukholman yliopistossa ollaan tarkkoja siitä, ketkä maisterikursseille pääsevät. Maisterikurssille haluavilla on siis hyvä olla kandinpaperit ulkona. Kävin B2B markkinoinnin kurssin, kansainvälisen markkinoinnin kurssin ja muotimarkkinoinnin kurssin. Kaikki kurssit olivat tosi erilaisia keskenään, mikä oli todella kivaa. Muotimarkkinoinnin kurssilla käsiteltiin enimmäkseen muodin historiaa, joka toimii peruskurssina muotimarkkinoinnin opintokokonaisuudelle. Kurssi oli todella mielenkiintoinen, koska aiheesta kiinnostuneille on yleissivistyksen kannalta hyvä ymmärtää jotakin myös muodin historiasta ja muotimaailmasta. Kaksi muuta kurssia olivat ihan hyviä, mutta aiheiden ollessa todella laajoja, saatiin kurssin aikana vain pintaraapaisu aiheisiin. Kansainvälisen markkinoinnin kurssilla käytiin läpi kulttuurieroja ja etiikkaa ja B2B kurssilla keskityttiin enemmänkin teollisuuteen, toimitusketjuun sekä loppukäyttäjien näkökulmiin.

Verrattuna Tampereen yliopiston kursseihin, luennot olivat melko samanlaisia ja saman tasoisia. Suurin ero suomalaiseen malliin oli se, että Tukholmassa käydään aina yksi kurssi kerrallaan, mikä on erittäin hyvä asia. Näin oli helpompi keskittyä yhteen kurssiin, jotka kestivät aina noin yhden kuukauden. Kurssien aikana on myös paljon seminaareja, jotka olivat myös todella hyviä! Seminaareja saattoi olla yhdessä kurssissa jopa neljä tai viisi ja jokaiselle seminaarikerralle tulee valmisteltavaksi jokin ryhmätyö tai vastaava. Kurssien ryhmät arvottiin, mikä auttoi uusiin ihmisiin ja kansallisuuksiin tutustumisessa ja vaihdon aikana opinkin hyvin tekemään töitä yhdessä monien eri kulttuurista tulevien kanssa. Seminaarit auttoivat myös paremmin tuomaan esiin asioiden käytännönläheisyyttä ja ratkoimme esimerkiksi Harvardin caseja.

Vaihdon aikana opin myös esiintymään vieraalla kielellä, mikä oli hyvä juttu. Lisäksi kävin myös ruotsin kielikurssin ja Kansainvälisen rahoituksen kurssin. Ruotsin kurssi oli melko turha, sillä se tuntui aika leikiltä verrattuna meidän kielikursseihin. Kansainvälisen rahoituksen kurssi oli todella hyvä ja suosittelenkin lukemaan rohkeasti muitakin kuin markkinoinnin kursseja!

Tukholman yliopisto oli aidosti kansainvälinen eikä koulussa ollut erikseen kursseja vaihtareille, kuten Tampereella. Kaikki opiskelijat käyvät siis samoilla kursseilla ja kaikki opetus on muutenkin englanniksi. Jopa ruotsalaiset opiskelijat tekevät koulutyöt ja tentit englanniksi. ”

Ensi-Maria Jaakola, vaihdossa keväällä 2015

Olin vaihdossa Tukholman yliopistossa kevätlukukaudella 2015. Luin kanditason kursseja yhteensä neljä, joista kolme oli markkinoinnin kursseja. Fashion Marketing, International Marketing ja B2B Marketing täydensivät hyvin Tampereen yliopiston markkinoinnin kurssitarjontaa ja siksi opiskelinkin pääainettani vaihdossa. Neljäs kurssi oli Business Ethics, joka osittain vastasi saman nimistä kurssia Tampereella. Opetus ja opiskelu oli kansainvälisempää, sillä kursseille osallistui sekä ruotsalaisia opiskelijoita että vaihto-opiskelijoita ja ryhmien muodostamisessa pidettiin huolta siitä, että niihin kuului opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Mielestäni tämä oli hyvä, koska omassa yliopistossamme paikalliset ja vaihto-opiskelijat saattavat pysytellä omissa ryhmissään ja raportitkin on saanut kirjoittaa suomeksi. Myös luennoitsijat olivat sekä ruotsalaisia että kansainvälisiä, joten erilaiset opetustyylit tulivat tutuiksi. Opetukseen kuului luentojen lisäksi seminaareja, jotka keskittyivät ryhmätöiden esityksiin ja keskusteluun. Kokonaisuutena kurssit ja opetusmuodot tuntuivat monipuolisemmilta, sillä perinteistä luennointia oli vähemmän ja kansainvälisyys näkyi enemmän

Hanna-Reetta Luukkainen, vaihdossa syksyllä 2015

”Joku voisi sanoa, että vaihto-opinnot vain tunnin lentomatkan päässä kotoa eivät voi avartaa mieltä, mutta mikäli vaihto-opintojen kohde on Pohjoismaiden pääkaupunki, eli Tukholma, kannattaa perua puheensa.

Markkinoijan maisteriopiskelijalle Tukholman yliopisto tarjoaa mielenkiintoisia kursseja ajankohtaisella ja monipuolisella otteella. Viikoittain palautettavat pienemmät ryhmätyöt ja esseet vaativat panostusta, mutta toisaalta yhtä periodia kohden on ainoastaan yksi kurssi. Periodeja lukukaudessa on neljä, joten aiheisiin ei ehdi kyllästymään, kun kurssi vaihtuukin jo seuraavaan.

Tukholma huokuu kasvuyrittäjyyden henkeä, ja eri organisaatiot tekevät paljon työtä sen eteen, että ideat ja ihmiset kohtaisivat, ja kohtaamiset tuottaisivat hedelmällistä liiketoimintaa. Vaihtokohteena Tukholma sopiikin erityisesti henkilölle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä, sillä teoreettisten opintojen lisäksi yliopisto-opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Stockholm School of Entrepreneurship:n  järjestämille kursseille. SSES:n kurssit kokoavat viiden yliopiston opiskelijat eri tieteenaloilta pohtimaan kasvuyrittäjyyteen liittyviä teemoja, ja kursseilla pääsee kehittämään omia verkostoitumis- ja innovointitaitojaan.

Vaikka matka Tampereelta Tukholmaan lentäen on vain tunti, sen aikana on mahdollista matkustaa maahan, jonka rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta voi oppia paljon. Itselleni viime syksy oli kriittinen opintojeni kannalta, sillä vaihto-opintojen antama motivaatioruiske vaikuttaa minussa edelleen. Haluan kuitenkin sanoa, että oli vaihtokohde sitten Bali tai Tukholma, olennaisinta on päättää lähteä!”

Itse ainakin odotan vaihtoa nyt tuplasti innokkaammin!

Keväisin terveisin

Linda Wülfing