Tag Archives: Hallintotieteet

Tutkimushanke ihan kirjaimellisesti raiteilla

Aluetieteen professori Ilari Karppi ja Kaisu Sahamies tutkivat Tampereen yliopistossa ratikan rakentamisen vaikutuksia työmaan lähellä elinkeinoaan harjoittaviin yrityksiin haastattelu- ja kyselytutkimusmenetelmin. He ovat selvittäneet kyselytutkimuksen avulla yrittäjien mielikuvia siitä, kuinka ratikkahanke ja –työmaa vaikuttavat heidän elinkeinonsa harjoittamiseen. Haastatteluiden avulla Ilari ja Kaisu ovat taas päässeet pureutumaan syvemmälle siihen, millaisia parannusehdotuksia yrittäjät haluavat välittää eteenpäin. Tapasin… Read More »

The post Tutkimushanke ihan kirjaimellisesti raiteilla appeared first on Vaikuttaja.

Smart Specialization, Policy Traps and Place Leadership

Smart specialization has rapidly acquired a central position in European Union’s regional development strategies. The basic principles of it are highly appealing and to be warmly welcomed. The Ideal Smart specialization is, in words of Heimeriks and Balland, about identifying ‘the unique characteristics and assets of each region that highlight region’s competitive advantages’. As an… Read More »

The post Smart Specialization, Policy Traps and Place Leadership appeared first on Vaikuttaja.

Vihreää rahoitusta tutkimassa: Ryhmätyöskentelystä ja onnistumisesta

Olemme kolme hallintotieteiden kandidaattiopiskelijaa ja olemme tutkineet suhteellisen tuoretta rahoitusmuotoa, vihreää rahoitusta, yhteiskuntavastuullisuuden näkökulmasta. Toteutimme tutkimuksemme Tutkimuspraktikum-kurssin puitteissa ja opimme sen aikana paljon uutta tutkimuksen tekemisestä ja tieteellisistä käytännöistä. Tutkimuksessa tarkastelimme vihreää rahoitusta sekä sen tarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. Vihreä rahoitus sijoittuu Suomessa julkisen rahoituksen piiriin. Halusimme tutkimuksessamme selvittää sitä, miten vihreä rahoitus asemoituu suhteessa… Read More »

The post Vihreää rahoitusta tutkimassa: Ryhmätyöskentelystä ja onnistumisesta appeared first on Vaikuttaja.

Lisää huomiota nuorten poliittiseen aktiivisuuteen

Vaalien lähestyessä nuorten poliittinen passiivisuus nousee mediaotsikoihin. Kuluvan talven aikana tullaan pohtimaan eri foorumeilla, miten uudet sukupolvet saataisiin uurnille, kampanjoimaan, ehdolle ja näin vaikuttamaan. Keskusteluissa ei monesti jäädä miettimään, mitä poliittisuus nuorten elämässä tarkoittaa ja miten nuoret vaikuttavat yhteiskuntaan jokapäiväisessä toiminnassaan. Me esitämmekin tulevien vaalien osalta toiveen: Voitaisiinko kiinnittää enemmän huomiota nuorten poliittiseen aktiivisuuteen? Tiedä… Read More »

The post Lisää huomiota nuorten poliittiseen aktiivisuuteen appeared first on Vaikuttaja.

Yliopistot: instituutioita vai instrumentteja?

Tunnettu organisaatioteoreetikko ja politiikan tutkija Johan P. Olsen on hahmottanut yliopistojen yhteiskunnallista roolia osuvalla tavalla tekemällä eron institutionaalisen ja instrumentaalisen yliopistonäkemyksen välillä (Olsen, 2005). Institutionaalisen yliopistonäkemyksen mukaan yliopiston olemassa olon tarkoitus liittyy itseisarvoiseen uuden tiedon etsintään ja sivistystehtävään. Tällöin yliopiston toimintaa ohjaavat ensisijaisesti tieteenalojen omiin käytäntöihin ja akateemisen professioon liittyvät arvot ja normit. Institutionaaliselle näkemykselle… Read More »

The post Yliopistot: instituutioita vai instrumentteja? appeared first on Vaikuttaja.

Täydellisiä vai tähdellisiä tutkijoita?

Joitakin vuosia sitten päähäni pälkähti englanninkielinen sanapari: A complete scholar. Se havahdutti minut pohtimaan minkälainen voisi olla 2000-luvun ”täydellinen tutkija”. Innostuinpa ajatuksesta sen verran, että hahmottelin tulitikkuaskin kanteen nelikentän, jonka mukaan täydellisen tutkijan tulisi ainakin olla: 1. teoreettisesti, tietoteoreettisesti ja metodologisesti ylivertainen sekä empiirisesti kunnianhimoinen tutkija; 2. pedagogisesti osaava ja innovatiivinen opettaja; 3. politiikkarelevanttia tietoa… Read More »

The post Täydellisiä vai tähdellisiä tutkijoita? appeared first on Vaikuttaja.

Poliittinen päätöksenteko ja muunlajiset eläimet

Suomessa teurastetaan vuosittain noin 64 miljoonaa broileria, noin 2 miljoonaa sikaa ja reilut 270 000 nautaa. Näiden ”tuotantoeläinten” lisäksi vaikutuspiirissämme elää noin 700 000 koiraa ja runsain mitoin muitakin ”lemmikeiksi” kutsumiamme eläimiä. Lisäksi hyödynnämme muunlajisia eläimiä myös tutkimus- ja opetuskäytössä. Näiden muunlajisten eläinten hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyy runsaasti avoimia kysymyksiä. Yksi isoista kysymyksistä on, mitä… Read More »

The post Poliittinen päätöksenteko ja muunlajiset eläimet appeared first on Vaikuttaja.

Tutkimustiedon jalkauttamisesta dialogiseen vaikuttavuuteen

Tässä blogitekstissä pohdimme, miten tutkimuksella on mahdollista vaikuttaa yhteiskuntaan? Millaisessa muodossa tutkimuksen tuloksia pitäisi raportoida, jotta ne ovat tiedeyhteisön ulkopuolella hyödynnettävissä mahdollisimman nopeasti? Entä miten tutkimustietoa pitäisi palauttaa tutkimuksessa mukana olleille tahoille? Suomen Akatemian rahoittaman TRUST-kärkihankkeen (2016–2018) aikana syntyneet kokemukset yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta perustuvat ajatukseen vaikuttavuuden dialogisuudesta. TRUST-hankkeessa tutkittiin yksin tulleiden alaikäisten maahanmuuttajanuorten sosiaalista tukea ja… Read More »

The post Tutkimustiedon jalkauttamisesta dialogiseen vaikuttavuuteen appeared first on Vaikuttaja.

Mitä tutkitaan, kun tutkitaan kokemusta?

Kaikilla ihmisillä on monenlaisia kokemuksia ja toisinaan kokemukseen luotetaan enemmän kuin tieteelliseen tietoon. Paljon puhuttanut perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon lausuma Ilta-Sanomissa (2.8.2015) on yksi esimerkki. Hän viittasi tarinaan, jonka mukaan työhaluista maahanmuuttajaa neuvotaan Kelassa elämään yhteiskunnan tuella: ”Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan.” Asioita koetaan muun muassa kuultuina,… Read More »

The post Mitä tutkitaan, kun tutkitaan kokemusta? appeared first on Vaikuttaja.

Me kaikki johdamme tiedolla – oppitunti oman laatikon ulkopuolelle katsomisesta

Aloitetaanpa raa’alla rehellisyydellä: kun Johtajuussymposiumin 2018 teemaksi julistautui tiedolla johtaminen, en hyppinyt riemusta. Ihmistieteilijästä ja viestijästä termi kuulosti ensi alkuun hyvin etäiseltä ja vaikeasti tartuttavalta – sanoisinko, että suorastaan teekkarihommilta. Otsikko paljastanee kuitenkin, että tällä tarinalla on onnellinen päätös ja opetus. Viestinnän työssä on nimittäin se hieno puoli, että sen tekeminen edellyttää myös oman osaamisytimen… Read More »

The post Me kaikki johdamme tiedolla – oppitunti oman laatikon ulkopuolelle katsomisesta appeared first on Vaikuttaja.