Tutkijaesittelyssä Anne-Maria Laukkanen

 

Anne-Maria Laukkanen labrahommissa.

The Sound Research Network blog introduces its members. The first researcher given the word is professor Anne-Maria Laukkanen from The Speech and Voice Research Laboratory at University of Tampere. The lab studies speech and singing from the points of view of cultural variation, background factors and prevention of voice problems, and voice training methods. The laboratory holds an extensive recording archive including thousands of speech and singing samples, recorded in their own studio. 

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Anne-Maria Laukkanen ja olen toiminut Tampereen yliopistossa puhetekniikan ja vokologian professorina vuodesta 2001 alkaen. Työskentelen Puheen ja äänen tutkimuksen laboratoriossa, joka on perustettu vuonna 1967. Koulutukseltani olen foneetikko ja puhetekniikan ja äänenkäytön opettaja.

Miten kiinnostuit äänen tutkimisesta? 

Kiinnostukseni äänen tutkimukseen syntyi viime kädessä omien klassisen laulun opintojeni myötä. Halusin tietää, mikä saa ihmisäänen soimaan niin upeasti, niin laajalla sävelkorkeusalueella, ja niin valtavalla kantokyvyllä kuin mitä oopperalaulun taitajilla. Halusin saada selville, mitä minä itse teen väärin, kun lauluni ei ottanut sujuakseen. Niinikään halusin ymmärtää, miksi tehdään erilaisia ääniharjoituksia – mitä niiden avulla pitäisi tapahtua ja mistä syystä.

Mikä ääneen liittyvä kysymys sinulla on ollut viime aikoina työn alla?

Angela Georghiu laulaa

Tuoreessa julkaisussa jatko-opiskelijamme mezzosopraano Maarit Auran kanssa selvitimme laulajan ilmeen fysiologista merkitystä äänentuotolle (ks kuva). Työn alla on myös toisen jatko-opiskelijamme pop-jazz laulupedagogi Tero Ikävalkon kanssa tutkimus, jossa verrataan ääntöväyläasetusta klassisessa laulussa, karjankutsulaulussa (kulning) ja viihdemusiikissa käytetyssä ns. belttauksessa.Tällä hetkellä kirjoitan tuloksia kokeesta, jossa pyrimme estimoimaan erääseen suosittuun äänen harjoittamis- ja terapiamenetelmään, ns. vesivastusterapiaan, liittyvää kuormitusta. Tässä menetelmässä äännetään putken kautta veteen, joka tarjoaa ilmavirtausvastusta, ja veden pulputus saa ääntöväylän ilmanpaineen vaihtelemaan tuottaen eräänlaisen hierontaa muistuttavan tuntemuksen.

Mitkä ovat korvaamattomimmat työkalusi  (tai menetelmäsi)?

Tavallisimmat työvälineeni ovat läppäri ja pari akustista äänianalyysiohjelmaa. Korvaamaton työvälineeni on kuuloaisti.

Mikä on mielestäsi kiinnostavin äänen tutkimiseen liittyvä ongelmakenttä tällä hetkellä ja miksi?

Äänen mahdollisimman suuri tehokkuus (kuuluvuus, variaatiolaajuus, ilmaisevuus) yhdistettynä mahdollisimman suureen taloudellisuuteen (eli äänihuuliin kohdistuvan kudosrasituksen minimoiminen ja siten ääniongelmien ennaltaehkäisy) ovat keskeiset tavoitteet kaikessa äänen harjoittamisessa. – Niiden yhdistäminen niin puheessa kuin laulussa ja tavat määrittää taloudellisuutta kiinnostavat minua erityisesti. Taloudellisuuden mittaaminen eli viime kädessä äänihuuliin kohdistuvan törmäyspaineen mittaaminen on elävällä ihmisellä hyvin hankalaa ja epäluotettavaa, joten tarvitaan keinoja, joilla törmäyspainetta voitaisiin epäsuorasti arvioida. Avuksi tarvitaan myös sekä fysikaalisia malleja että tietokonemallinnusta ihmisäänen tuotosta.

Mihin tutkimuksiin / kirjoituksiin palaat aika ajoin?

Hyvin usein palaan puheen tutkimuksen raamattuun, Gunnar Fantin opukseen Acoustic theory of speech production.

Onko jokin oman tutkimusalasi ulkopuolinen tutkimus inspiroinut sinua työssäsi?

Varmasti monikin vuosien varrella, mutta oheisessa kuvassa näkyy kestosuosikkini. Pidän tätä oheista kuvaa laboratoriomme seinällä. Se inspiroi ja huvittaa. Jos tuntuu, että ihmisten kanssa tehtävät eksperimentit ovat hankalia eikä kaikki suinkaan aina niin sanotusti mene putkeen, niin tätä kuvaa katsoessa asettuvat mittasuhteet kohdalleen eli helppoahan se on tutkia ihmisten puhetta ja laulua verrattuna vaikkapa tympanometrian tekemiseen sammakoille.

 

 

 

Jokeri: minkä äänilähteen ottaisit mukaan autiolle saarelle?

Ilman muuta ihmisäänen – valtavan määrän upeaa laulumusiikkia laidasta laitaan heavy metallista oopperaan.